Ei pentuja suunnittella tällä hetkellä.

----------

Tavoitteeni kasvattajana on kasvattaa terveitä, hyvä luonteisia, harrastuskavereiksi sopivia valkoisiapaimenkoiria, rodunomaisuutta unohtamatta. Pentueita teetän vain harvakseltaan ja harkitusti, sillä haluan suunnitella jokaisen pentueen huolella ja löytää kaikille pennuille hyvät kodit. Pidän tärkeänä jokaisen koiran peruskoulutusta ja koiran kanssa tekemistä. Valkoinenpaimenkoira on aktiivinen koira, joka tekemisen puutteessa keksii sitä itse eli käytännössä tämä tarkoittaa kodin irtaimiston tuhoamista ja muita ei- toivottuja käyttäytymismalleja. Valkkari soveltuu monenlaiseen harrastukseen, kuten esimerkiksi tokoon ja pk-lajeihin. Myyn pennut mielellään harrastaviin koteihin. Pelkäksi sohvakaveriksi valkkaria en suosittele.

Pennut elävät keskellä normaaleja kodin arkirutiineja ja ääniä. Ennen luovutusta pyrin tarjoamaan pennuille erilaisia kokemuksia ja aktiviteettja, jotta ne saisivat mahdollisimman hyvät lähtökohdat kasvaa tasapainoisiksi, reippaiksi ja sosiaalisiksi valkoisiksipaimenkoiriksi. Jokaiselle pennulle suoritetaan myös Bio sensor ohjelma.

Pennut
- rekisteröidään Suomen kennelliittoon
- luovutetaan kahdeksan viikon iässä
- madotetaan useaan kertaan
- sirutetaan ja tarkastetaan eläinlääkärillä
- saavat mukaansa uuteen kotiin mm. kirjalliset ohjeet, tuttua ruokaa ja kasvattajan elinikäisen tuen.

Rotumääritelmä
Ryhmä: 1
FCI:n numero: 347
Hyväksytty: FCI 12.8.2011
SKL-FKK 8.5.2012
VALKOINENPAIMENKOIRA
(WEISSER SCHWEIZER SCHÄFERHUND)
Alkuperämaa: Sveitsi
KÄYTTÖTARKOITUS: Seura- ja perhekoira.
FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 1 lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimen koirat)
Alaryhmä 1 lammaskoirat
Käyttökoetulosta ei vaadita.


LYHYT HISTORIAOSUUS: USA:ssa ja Kanadassa valkoiset saksanpaimenkoirat ovat vähitellen eriytyneet omaksi rodukseen. Rodun ensimmäiset yksilöt tuotiin Sveitsiin 1970-luvun alkupuolella. Amerikkalaista 5.3.1966 syntynyttä Lobo-nimistä urosta pidetään siellä rodun kantaisänä. Tämän Sveitsin rotukirjaan (LOSH) rekisteröidyn uroksen jälkeläiset lisäsivät vähitellen eurooppalaista kantaa yhdessä USA:sta ja Kanadasta tuotujen valkoisten saksanpaimenkoirien kanssa. Nykyisin Euroopassa on runsaasti valkoisiapaimenkoiria, jotka ovat olleet puhdasrotuisia jo useiden sukupolvien ajan. Vuoden 1991 kesäkuusta lähtien ne on rekisteröity Sveitsissä omana rotunaan.

YLEISVAIKUTELMA: Voimakas, lihaksikas, keskikokoinen ja suorakaiteen muotoinen valkoinen paimenkoira, jolla on pystyt korvat, kaksinkertainen keskipitkä tai pitkä karvapeite, keskivahva luusto sekä tyylikkäät ja tasapainoiset rungon ääriviivat. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Kohtalaisen pitkä suorakaiteen muoto; rungon pituuden suhde säkäkorkeuteen (mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen) on 12:10. Etäisyys otsapenkereestä kirsuun on hieman suurempi kuin otsapenkereestä niskakyhmyyn.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisa ja tasapainoinen luonne, tarkkaavainen ja helposti koulutettava, palvelualtis. Ystävällinen ja vaatimaton. Isäntäänsä kiintynyt ja sosiaalinen, minkä ansiosta sopeutuu erinomaisesti erilaisiin tilanteisiin. Ei koskaan pelokas eikä aiheettomasti vihainen. Iloinen ja oppivainen työ- ja harrastuskoira, joka soveltuu koulutettavaksi erilaisiin tehtäviin.

PÄÄ:
KALLO-OSA:
Voimakas, kuiva, hienopiirteinen ja suhteessa runkoon. Ylhäältä ja sivulta katsottuna pää on kiilanmuotoinen. Kuonon ja kallon ylälinjat ovat yhdensuuntaiset. Kallo: Vain hieman pyöristynyt; otsauurre on juuri havaittavissa. Otsapenger: Vähäinen mutta selvästi erottuva.
KUONO-OSA: Kirsu: Keskisuuri ja mieluiten musta; lumikirsu ja haalistunut kirsu hyväksytään. Kuono: Vahva ja kalloon nähden verrattain pitkä. Kuononselkä ja kuonon alalinja ovat suorat ja lähentyvät hieman toisiaan kirsua kohti. Huulet: Kuivat, tiiviisti sulkeutuvat ja mahdollisimman mustat. Leuat / hampaat: Voimakas ja täysihampainen leikkaava purenta. Hampaiden tulee olla kohtisuorassa leukoihin nähden.
Silmät: Keskikokoiset, mantelinmuotoiset, hieman vinoasentoiset ja väriltään ruskeasta tummanruskeaan. Tiiviit silmäluomet, jotka ovat mieluiten mustareunaiset.
KAULA: Keskipitkä ja lihaksikas, tasapainoisesti runkoon liittyvä, ei löysää kaulanahkaa. Tyylikkäästi kaartuva niskalinja alkaa melko korkea-asentoisesta päästä ja jatkuu säkään.
RUNKO:
Ylälinja: Vahva, lihaksikas ja keskipitkä.
Säkä: Selvästi erottuva.
Selkä: Vaakasuora ja kiinteä.
Lanne: Voimakaslihaksinen.
Lantio: Pitkä ja keskileveä, hännäntyveä kohti loivasti laskeva.
Rintakehä: Ei liian leveä, syvä, kyynärpäiden tasolle ulottuva, syvyydeltään noin
puolet säkäkorkeudesta, pitkä ja muodoltaan soikea. Eturinta on selvästi erottuva.
Alalinja ja vatsa: Kupeet hoikat ja tiiviit, vatsaviiva hieman kohoava.
HÄNTÄ: Sapelinmuotoinen ja kauttaaltaan tuuheakarvainen, kärkeä kohti kapeneva, melko alas kiinnittynyt ja vähintään kintereisiin ulottuva. Koiran ollessa rauhallinen häntä riippuu suorana tai on kärjestään sapelimaisesti hieman kaartunut, liikkeessä se kohoaa, ei kuitenkaan koskaan selkälinjan yläpuolelle.
RAAJAT
ETURAAJAT:
Yleisvaikutelma: Voimakkaat, jänteikkäät ja luustoltaan keskivahvat. Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja kohtuullisen leveäasentoiset, sivulta katsottuna hyvin kulmautuneet.
Lavat: Lapaluut ovat pitkät, viistot ja olkavarteen nähden hyvin kulmautuneet.
Lapa on kauttaaltaan lihaksikas. Olkavarret: Riittävän pitkät, voimakaslihaksiset.
Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Pitkät, suorat ja jänteikkäät.
Välikämmenet: Kiinteät ja vain hieman viistot.
Etukäpälät: Soikeat; varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet. Päkiät ovat kiinteät, kestävät ja mustat, kynnet mieluiten tummat.
TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Voimakkaat, jänteikkäät ja luustoltaan keskivahvat. Takaraajat ovat takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, kohtuullisen leveäasentoiset; sivulta katsottuna hyvin kulmautuneet.
Reidet: Keskipitkät ja voimakaslihaksiset.
Polvet: Riittävästi kulmautuneet.
Sääret: Keskipitkät ja viistot. Luusto on vahva ja lihakset voimakkaat.
Kintereet: Voimakkaat ja hyvin kulmautuneet.
Välijalat: Keskipitkät, suorat ja jänteikkäät.
Takakäpälät: Soikeat; varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet. Päkiät ovat kiinteät, kestävät ja mustat, kynnet mieluiten tummat. Hieman pitemmät kuin etukäpälät.
LIIKKEET: Tasapainoisen rytmikkäät, vapaat ja kestävät. Eturaajojen askel on pitkä ja takaraajoissa voimakas työntö. Ravi on maatavoittavaa ja vaivatonta.
NAHKA: Poimuton ja tummapigmenttinen.
KARVAPEITE
Karva:
Keskipitkä karva: Tiheä, rungonmyötäinen kaksinkertainen karvapeite; runsasta aluskarvaa peittää kova, suora peitinkarva. Pään etuosassa, korvissa ja raajojen etuosassa karva on lyhyempää, kaulassa ja raajojen takaosassa hieman pitempää. Hieman laineikas, mutta kuitenkin kova karva on sallittu. Pitkä karva: Tiheä, rungonmyötäinen kaksinkertainen karvapeite; runsasta aluskarvaa peittää kova, suora peitinkarva. Pään etuosassa, korvissa ja raajojen etuosassa karva on lyhyempää; kaulassa karva muodostaa selvän kauluksen ja raajojen takaosassa housut, hännän karva on tuuheaa. Karva ei saa olla liioitellun pitkää. Hieman laineikas, mutta kuitenkin kova karva on sallittu.
Väri: Valkoinen.

KOKO JA PAINO:
Säkäkorkeus: Urokset 58–66 cm, nartut 53–61 cm.
Paino: Urokset noin 30–40 kg, nartut noin 25–35 kg.
Oikeantyyppisillä koirilla annetun säkäkorkeuden lievä ylitys tai alitus ei ole hylkäävä virhe.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa.
• Vähäinen kellertävä tai kellanruskea sävy korvien kärjissä, selässä ja hännän yläpuolella.
• Osittainen pigmentin puute tai kirjavuus kirsussa, huulissa ja silmäluomissa.
• Kannukset, lukuun ottamatta maita, missä niiden poistaminen on laissa kielletty. Huom. Suomessa typistyskielto.

VAKAVAT VIRHEET:
• Raskas yleisvaikutelma, liian lyhyt runko (neliömäisyys).
• Puutteellinen sukupuolileima.
• Useamman kuin kahden P1-hampaan puuttuminen (M3-hampaita ei huomioida).
• Luppa-, puolipystyt- tai velttokärkiset korvat.
• Voimakkaasti laskeva selkälinja.
• Renkaaksi kiertyvä, selän päälle nouseva häntä, ns. paimenkoukku, häntä- mutka.
• Pehmeä, silkkimäinen peitinkarva, villava, kihara tai pörheä karvapeite; selvä pitkäkarvaisuus ilman aluskarvaa.
• Selvä kellertävä tai ruskeasävyinen väritys korvien kärjessä, selässä ja hännässä.


HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
• Vihaisuus tai liiallinen arkuus.
• Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen.
• Pelokkuus, hermostuneisuus, aggressiivisuus tai tarmoton käyttäytyminen.
• Toinen tai molemmat silmät siniset; ulkonevat silmät.
• Sisä- tai ulkokierteiset silmäluomet (entropium tai ektropium).
• Yläpurenta, alapurenta, vinopurenta.
• Täydellinen pigmentinpuute kirsussa, huulissa, silmäluomissa, ihossa tai päkiöissä.
• Albinismi.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.




Valkoisenpaimenkoiran rotumääritelmä