Asiaa Soinnuista

Osa 3/3: Kvinttiympyrä, sointukulut, sointuvaihdokset

Kvinttiympyrä:

 

Tältä näyttää kvinttiympyrä kaikessa komeudessaan. Aluksi sitä on ehkä hieman hankala lukea, mutta todellisuudessa sen periaate on yksinkertainen.

                      Näet, että tässä ympyrässä C on merkitty juureksi (I). Siitä myötäpäivään yksi askel, ja saavutaan C:n kvinttiin. Vastapäivään siirtymällä taas törmäisimme C:n kvarttiin. Liikkumalla edelleen myötäpäivään törmäisimme muihinkin C-duuriskaalan intervalleihin. Intervallien suhteiden osoittaminen on kvinttiympyrän tarkoitus.

                      Sävelten yllä oleva numerosarja (4,1,5,2,6,3) on siirrettävissä. Näin esimerkiksi D-duurin kvintti on A ja kvartti G.

                      Ympyrän sisäpuolelle on merkitty mollit. Näiden järjestys ei ole yhdentekevä, vaan jokaisen duurin alla oleva molli on sitä 3. puoliaskelta alempana. Nämä mollit ovat duurien suhteellisia molleja (engl. relative minors). Nämä mollit esiintyvät todennäköisimmin samassa sointukulussa niiden ylle merkittyjen duurien kanssa. Esimerkiksi C-duurissa kulkeva biisi, joka seuraa kulkua I-IV-V eli C-F-G, voi sisältää myös mollit Am-Dm-Em. Nämä mollit ovat hyvin samanlaisia kuin niiden suhteelliset duurit, joten kappaleen tuntu ei erityisemmin muutu, jos vaihtaa duurista sen suhteelliseen molliin. Voidaan tietysti käyttää myös saman sävelen mollia, Cm-Fm-Gm, jolloin eroa on vain terssissä puoliaskeleen verran.


Sointukulut:

 

Kvinttiympyrän avulla voidaan muodostaa toimivia sointukulkuja. Yleisin niistä on juuri-subdominantti-dominantti-kulku eli I-IV-V-kulku. Esimerkiksi 12-tahtinen blues etenee tällä tavalla:

I    I    I    I

IV IV  I   I

V  IV  I   V

 

Toinen yleinen sointukulku on II-V-I. Tutkimalla kvinttiympyrää huomaat, että sointukulku kulkee hyppimättä vastapäivään ympyrässä. Tätä sointukulkua pidennetään usein muotoon VI-II-V-I tai III-VI-II-V-I. Näissäkin tapauksissa tarvitsee vain kulkea kvinttiympyrää vastapäivään, tällä kertaa vain hieman pidempi matka.

                      Nykymusiikissa käytetään skaaloja myös sointukulkujen perustana. Näin ollen voidaan esimerkiksi ottaa duurisointu halutulta kieliväliltä, ja liikuttaa otetta ylös tai alas skaalassa. Mikäli tällaiseen sointukulkuun halutaan lisätä molleja, on käytettävä skaalanjärjestyksen mukaisia molleja suhteellisten mollien sijaan. Eli siis jos skaalassa seuraavana on C, käytetään Cm-sointua eikä C:n suhteellista mollia, Am:ää.

                      Tässä muutama yleinen skaalaa seuraava sointukulku:

I-II-III-IV

I-II-III-II

I-III-II-I

I-IV-III-II

 

Sekunnin ja terssin väliin voidaan duuriskaaloissa lisätä alennettu- eli molliterssi. Tällöin yleensä nämä kaksi terssisointua ovat vierekkäin:

I-III-IIIb-II (C-Em-Ebm-Dm)

tai

I-II-IIIb-III

 

Yleensä nämä väliin jäävät soinnut ovat dim-sointuja. Terssin alentaminen on yleisin alennus, mutta myös esimerkiksi sekunti voidaan alentaa. Tällöin käytetään myös dim-sointua. Jos kuitenkin alennetaan terssiä, voidaan soveltaa tiettyä erityistä sääntöä: alennetun terssin jälkeen tulevat terssisoinnut korvataan juurisoinnulla, joka on käännetty niin, että terssi toimii bassosävelenä. Esimerkki:

Sävelkulku I-II-IIIb-III

Skaala C-duuri, sävelet siis C-D-Eb-E

Soinnut esimerkiksi C Dm Ebdim C/E (juurisävelen mukainen sointu, mutta bassosävelenä terssi)

 

On huomioitava, että skaalanmukaisissa sointukuluissa vain etumerkillä on väliä, eikä suhteellisista molleista tai soinnun tyypistä tarvitse välittää. Dm-soinnun voisi edellisessä esimerkissä siis aivan hyvin korvata vaikkapa Dm7 tai D6.

                      Loppuun vielä jazzmuusikko Wes Montgomeryn suosima skaalanmukainen sointukulku, jossa hän yleensä käytti molliseiskasointuja seuraavaan tapaan:

 

I-II-I-II-I-I-I-II-I-II-I eli

 

Fm7 Gm7 Fm7 Gm7 Fm7 Fm7 Fm7 Gm7 Fm7 Gm7 Fm7

                                    tai            tai

                                   Ab6         Ab6


Laskeva mollisointukulku:

Laskevassa mollisointukulussa on periaatteessa kyse yhden ainoan soinnun käytöstä. Soinnusta valitaan yksi juurisävel, jota lasketaan puoliaskel kerrallaan, kunnes saavutaan alkuperäisen mollisoinnun suhteellisen duurin kvarttiin. Eli siis esimerkiksi Am-sointuun perustuva sointukulku päättyisi F-sointuun, sillä Am on C:n suhteellinen molli. F puolestaan on C:n kvartti.

                      HUOM! Valitaan siis mikä tahansa juurisävel. Kysymyksessä ei tarvitse välttämättä olla bassosävel.

 

Sointujen korvaaminen (chord substitution):

 

Jazzkitaristit harvemmin soittavat valmista kappaletta aina samalla tavalla. He ovat jatkuvasti improvisoimassa, ja sointujen korvaaminen on yksin tapa improvisoida. Esimerkiksi F-duurisoinnun voi korvata F6- tai F7-soinnulla. Seuraavassa osiossa käsittelemme sointujen korvaamiseen liittyviä säännönalaisuuksia.

 

Joskus kappale ei käy läpi minkäänlaista sointukulkua, vaan nojaa yhteen sointuun. Joskus taas biisissä toistetaan pitkään samaa sointua (vrt. neljä ensimmäistä tahtia 12-tahtisesta bluesista), ja monotonisuutta on rikottava tuomalla vaihtelua. Enimmäkseen soinnunkorvaussääntöjä käytetäänkin vain, jos samaa sointua pitää toistaa kahdessa tai useammassa peräkkäisessä tahdissa.

                      Yksi tapa on pitää sävel samana, mutta muuttaa välillä soinnun tyyppiä. Tässä on vaihtoehtoja alkruperäisille soinnuille (plussahan vastaa augmentedia):

 

A:n voi soittaa: Amaj7, A6, A6/9, Aadd9, Amaj9, A+, Ab5, Asus

 

A7:n voi soittaa: A9, A7+, A7b5, A7#9, A7b9, A13, A13b9, A7+5#9, A7sus, A11, A+11, A7+5b9, A9+, A9b5

 

Am:n voi soittaa: Am7, Am6, Am9, Am6/9, Am11, Am7b5, Am/maj7

 

Skaalanmukainen korvaaminen ja suhteellinen molli:

Joskus yhden soinnun toistaminen voidaan korvata skaalanmukaisella sävelkululla, joka kuvattiin aikaisemmin. Näin esimerkiksi kaksi tahtia A:ta voidaan soittaa käyttämällä A-duurin säveliä I-II-III-II eli:

A, B | C#, B tai vaikkapa Amaj7, Bm7 | C#m7, Bm7

 

Myös suhteellista mollia voidaan käyttää hyväksi vaihtelemalla suhteellisen duurin ja suhteellisen mollin välillä. Suositeltavaa olisi kuitenkin käyttää aluksi alkuperäistä sointua, ja vasta seuraavassa tahdissa siirtyä suhteelliseen molliin, ettei kerralla tulisi liian suuria muutoksia. Ideanahan on vain lisätä kiinnostavia vivahteita, ei muuttaa koko kappaletta. Näin siis esimerkiksi kaksi tahtia C / / / | F / G / voidaan soittaa C / Am / | Dm D G / . Kauttaviiva siis kuvaa neljäsosatahtia ja pystyviiva tahdin vaihtumista.

 

Seiskasoinnun korvaaminen ja 7b9-soinnut:

Alkuperäistä seiskasointua korotetaan kvintillä (7 puoliaskelta) ja se muutetaan molliseiskasoinnuksi. Esimerkiksi:

G7 à Dm7

C7 à Gm7

F7 à Cm9

Säännöt siis koskevat kaikkia seiskasointujen vaihtoehtoja (ryhmä listattu tämän osuuden alussa), kuten viimeinen esimerkki osoittaa.

                      Sääntö toimii myös toiseen suuntaan. Mollisoinnun voi muuttaa seiskasoinnuksi korottamalla sitä kvartin (5 puoliaskelta). Näin esimerkiksi Am à D9. Jälleen kerran kysymyksessä ei tarvitse olla seiskasointu, vaan kyseessä voi olla myös sen vaihtoehto. Tässä esimerkissä on siis jätetty yksi vaihe pois, mutta tapaus voitaisiin merkitä myös Am à D7 à D9.

 

7b9-sointu vastaa melko lailla täsmälleen dim-sointua, joka soi kvintin ylempää. Siksi:

C7(b9) à Gdim

F7(b9) à Cdim

Jälleen kerran sääntö toimii toiseenkin suuntaan. Korottamalla dim- eli °-sointua kvartilla saadaan aikaan 7b9-soinnun sävelet. Esimerkiksi:

Gdim à C7(b9)

à G7(b9)

 

Alennetun kvintin käyttäminen:

Mikä tahansa sointu voidaan korvata soittamalla se alennetun kvintin (6 puoliaskelta) ylempää, mutta parhaiten tämä sääntö toimii seiskasointujen kanssa. Esimerkiksi E:n voi korvata Bb:llä ja D:n G#:llä.

 

Molli6:n, ysisoinnun ja m7b5-soinnun keskinäiset suhteet:

Tutkimalla näiden kolmen sointutyypin otteita huomaat, että ne voidaan kaikki soittaa käyttämällä samaa otetta eri kielillä eri kieliväleissä. Soinnuilla on siis selviä yhtenäisyyksiä, joiden mukaan niitä voi helposti vaihdella keskenään:

m7b5 sekstin (yhdeksän puoliaskelta, esim. C:stä A:han) korkeampaa à m6

Ysisointu (tai mikä tahansa seiskasointu) kvartin ylempää à m6

 

m6 molliterssin ylempää à m7b5

m6 korotettu kvintti ylempää à m7b5

 

m6 kvintin ylempää à 9

m7b5 terssin ylempää à 9

 

Vaikka tässä onkin käytetty nuolia, ei pidä luulla, että soinnut tosiasiassa muuttuisivat. Kyseessä on vain jälleen samat sointuvaihdokset: esimerkiksi ysisoinnun E9 voi korvata soittamalla mollikuutossoinnun kvintin ylempää, Bm6.

 

Augmented-sointujen lainalaisuuksista:

Dim-soinnut on tehty nousemalla molliterssejä (1,b3,b5,b7). Aug-soinnut on tehty nousemalla duuriterssejä (4 puoliaskelta kerrallaan, 1,3,#5). Tästä syystä dim- ja aug-soinnuilla on eräitä samanlaisuuksia, mm. molemmat voidaan nimetä minkä tahansa soinnussa esiintyvän sävelen mukaan. Siksi F+-sointua voidaan kutsua (ja käyttää) C#+- tai A+-nimellä.

Ohessa kuvattu ote on aug-sointuote. Edellä mainittujen seikkojen ansiosta ote toistaa saman soinnun joka neljännen kielivälin kohdalla. Jos siis X= kieliväli 1 F+-sointu), saadaan samat äänet sisältävä sointu aikaan myös kielivälistä X+4 (nyt F-sävel B-kielellä).

Yleensä sointukuluissa aug-sointua seuraa sointu, joka on sitä kvartin korkeammalla. Jos siis esimerkiksi kappaleessasi siirrytään G:stä C:hen, korvaa G G+:lla. Näin musiikillinen jännite laukeaa.


Yhteisen sävelen varassa vaihtaminen:

Mikä tahansa sointuvaihdos on hyväksyttävä teko, mikäli se vain kuulostaa hyvältä. Säännöthän on tehty rikottaviksi, etenkin musiikissa. Siksi silloin tällöin riittää, että kahdella soinnulla on yksi yhteinen sävel. Esimerkiksi Am7 | D7(b9) | Gmaj7 | E7(b9) sävelkulku voidaan soittaa Am7 | Am7 | G6/9 | G6/9. Jälkimmäisessä tapauksessa on jokaisella soinnulla kuitenkin oltava eri otteet, jotta jokaisella uudella soinnulla olisi vähintään yksi yhteinen kieliväli alkuperäisen kanssa. Ei siis riitä, että sävel on sama, vaan lisäksi on oltava kyseessä sama oktaavi.

 

Soinnun soittaminen ns. matkan varrella:

Passing chords” kyseessä, hankala termi suomennettavaksi. Perusperiaate on, että pitkässä toistossa kahden soinnun väliin sijoitetaan sointu, jonka pohjasävel on näiden kahden soinnun välissä. Esimerkiksi C- ja D-sointujen välissä voitaisiin soittaa C#-sointu. Soinnun pitäisi olla mielellään myös väriltään jossakin kahden alkuperäisen välissä. Esimerkiksi duurin ja mollin väliin sopii seiskasointu, kuten myös duurin ja molliseiskan.

| C / Dm / | Em / / / |

voidaan soittaa

| C C#7 Dm D#m7 | Em / / / |

 

Väärä kadenssi lopetuksessa:

2-5-1-sointukulkuun voidaan usein lisätä niin sanottu väärä kadenssi. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen 2-5-sointukulun jälkeen lisätään toinen 2-5-sointukulku niin, että uusi 2-5 alkaa korotetun kvintin kohdalta. Eli esimerkiksi:

G:n kvintti on D

2  5  1

A D G

 

2   5  (2)  (5)  1

A  D D#  Ab G

 

Eli ensin haetaan kvinttiympyrästä juurisävel, josta siirrytään kaksi askelta myötäpäivään sekuntiin. Yksi askel vastapäivään kvinttiin, jonka jälkeen siirrytään kvinttiä puoliaskeleen ylempänä olevan sävelen kohdalle ympyrässä. Tämän jälkeen askel vastapäivään korotetun kvintin sekuntiin, jonka jälkeen palataan alkuperäiseen juurisäveleen.

                      Yleisiä lopetussointuja jazzissa ovat maj7, maj9, 6/9, +11 ja mollissa m6/9.

 

Seiskasointujen muunnoksia:

Kaikki eivät ehkä ymmärrä itse keksimiäni termejä, mutta tätä taulukkoa osaavat kaikki varmasti käyttää. Siinä on muutamia ehdotuksia seiskasointujen korvaamiseksi toisilla seiskasoinnuilla.  Taulukko toimii molempiin suuntiin, eli vasemmalta voi muuttaa oikealle ja toisinpäin:

 

Sointu:

Muunnos:

A7

D#7

A#7

E7

B7

F7

C7

F#7

C#7

G7

D7

G#7

D#7

A7

E7

A#7

F7

B7

F#7

C7

G7

C#7

G#7

D7


Huomannet selvän kuvion muutoksissa. Muunnettu sointu pysyttelee koko ajan kuuden puoliaskeleen päässä alkuperäisestä.

Sointusoolot:

 

Sointusooloilla tarkoitetaan yleensä biisin keskeyttävää siltaa, joka koostuu lähinnä soinnuista yksittäisten nuottien sijaan. On muistettava, että jokaisesta soinnusta korkein nuotti erottuu selvimmin. Kun tämän pitää mielessä, voi rauhassa luoda erilaisia sointukulkuja siltoihinsa. Yksinuottisen sooloilun tapaan myös sointusoolossa on tärkeää muistaa melodia ja rytmiikka.


 Osa 1/3     Osa 2/3     Osa 3/3 
    Takaisin    
 Etusivu