Itämaista tanssia
harrastamalla kohti parempaa
lantionpohjan lihasten
hallintaa ja aktivoitumista

Pirkko Raivio 2006

Artikkelit

Tarkoitus

Tutkia itämaisen tanssin vaikutusta lantionpohjan lihasten tahdonalaiseen aktivoitumiseen sekä tanssijoilla spontaania aktivoitumista viiden perusliikkeen aikana.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimukseen osallistui vuosina 2001-2002 kaikkiaan 37 vapaaehtoista, oireetonta naista (19 itämaisen tanssin perusliikkeet hallitsevaa tanssin harrastajaa = tutkimusryhmä sekä 18 oireetonta ei tanssia harrastavaa = kontrolliryhmä), keski-ikä 43,4 vuotta (nuorin 25 vuotta ja vanhin 66 vuotta).

Lantionpohjan lihasten aktivoitumista  mitattiin elektromyografialla (EMG) l. mitattiin lihasten sähköistä toimintaa, mittausanturina käytettiin emättimen sisäistä  Periform anturia (Neen Health Care, UK).

Kaikilta tutkittiin lantionpohjan jatkuva (tooninen) aktiviteetti levossa (1 min) sekä jokaiselle tehtiin samat toiminnalliset testit : 5 sekunnin lihassupistus / 10 sekunnin lepo; toistettiin 5 kertaa. Mittaukset tehtiin 1) istuen suuren terapiapallon päällä, 2) istumasta seisomaan ja päinvastoin, 3) seisten, 4) kävellen eteen / taakse sekä askeltaen steppijakkaralle. Tietokoneanalyysin pohjalta kirjattiin viiden supistuksen keskiarvo, huippuarvo (motoristen yksiköiden syttymismäärä), lepotila sekä aktiviteetin vaihtelut supistuksen ja levon aikana.

Tanssijoilta tutkittiin lisäksi lantionpohjan lihasten spontaania aktivoitumista viiden itämaisen tanssin perusliikkeen aikana. Perusliikkeet olivat: 1) perusasento, 2) undulaatio, 3) lantionympyrä, 4) lantion sivuiskut sekä värinä. Jokaista liikettä tehtiin 10 sekunnin ajan. Tietokoneanalyysistä kirjattiin aktiivisuuden ylä- ja alaraja sekä jokaisen liikkeen aktiivisuuden keskiarvo.

Ryhmien eroja analysoitiin riippumattomien ryhmien t-testillä, Mann-Whitney U-testillä sekä Kruskal-Wallis-testillä. Merkitsevyyden rajana oli p<0,05.  

Tulokset

Ryhmien erot mikrovoltteina (EMG:llä mitattu aktiviteetti) olivat tilastollisesti merkitsevät sekä tahdonalaisen lihastoiminnan keski- että huippuarvoissa.

EMG mittaukset mikrovoltteina

EMG mittaukset mikrovoltteina

Iällä ei ollut merkitystä lantionpohjan lihasten tahdonalaiseen aktivoitumiseen eikä synnytyksellä tanssijoiden spontaani aktiviteetin lisääntymiseen itämaisen tanssin perusliikkeiden aikana.

Johtopäätökset

Tämän tutkimuksen mukaan itämaisen tanssin harrastamisella ja hyvällä lantionpohjan lihasten aktivoitumisella on yhteys. Paljon on tehty tutkimusta lantionpohjan toimintahäiriöiden parantamiseksi, mutta tämä on ensimmäinen tiedossani oleva tutkimus ongelmia ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Itämaisen tanssin liikkeet keskittyvät huomattavan paljon keskivartaloon, myös vatsa ja lantio tanssivat. Ottaen huomioon sen tosiseikan, että lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä kaikenikäisten naisten keskuudessa, on tarvetta kehittää strategioita ongelmien ennalta ehkäisemiseksi. Itämaisen tanssin harrastaminen saattaa olla varteenotettava liikuntamuoto omaehtoiseen terveyden säilyttämiseen.

Itämainen tanssi, spontaani aktivoituminen mikrovoltteina, 10 sekunnin ajan kutakin liikettä kaavio >>>

^ sivun alkuun ^