KÄVELY(2,3)WALKING

LUONNOLLISEN LIIKKUMISEN OPETTELU(2,3)RELEARNING OF THE NATURAL MOVEMENT

HIENOMOTORIIKAN HÄIRIÖ(3) FINE MOTOR DISTURBANCE, DISABILITY, DISORDER ,SKILL, MOTOR CONTROL, MOTOR COGNITION

KEHOTIETOISUUS , KEHOTUNTO(3) BODY IMAGE, BODY AWARENESS, BODY COGNITION

KARKEAMOTORIIKAN HÄIRIÖ, KÖMPELYYS(3) MOTOR DISTURBANCE, CLUMSINESS, ACCIDENT PRONE CHILDREN

BODY POSTURE (3)

SPATIAL ORIENTATION

The part of the motor disturbances are based on the OCI or BPPV even in children. The examination of the parents may be helpful because of the heredity of BPPV. The degree of the disturbance naturally varies. One must be extremely careful with children. As stated in paper 3 some  findings regarded as central must be evaluated anew in the light of results. When the vision field is narrow and unclear, the impression of the social scene is deprived. This may affect on the behavior of the children and their capacity to participate the social scene. More on the subject will be published later. The materials on the subject have been  collected .

 The gait usually has been stiff, feet a little apart , short steps  and little body sway and practically no compensatory shoulder and hand movements..

 After the treatments the relaxation of the back muscles allow the normal body sway, when walking. The other muscle relaxation and better coordination produce a more natural and precise control of the body movements. When all the necessary vestibular canals are treated, the patients describe a different body image. They explain that they have feeling of the body, experience the borders of the body and have a control of it, IN SHORT : BODY COGNITION.

Because of the normal equilibrium control and coordination, no additional compensatory muscle tension is necessary. Thus all the movements can be performed with only the muscles needed to that movement. Thus the motion is more  economical . Because there is no longer general muscle tension, the quality of motion is better. The stiff  knee walking transforms to normal bending and swaying balanced walking. THE BODY STRAIGHTENS UP, THE PATIENT IS MORE ERECT; BODY POSTURE AND HEAD POSITION IS NORMAL. The spatial orientation is normal. This produces  better economy of movements. The effort previously needed to control movements is no longer necessary. The vasodilatation following muscle relaxation increases oxygen supply and still increases the effect. The phenomenon diminishes stress load further.

If a child ,or an older person, has motor disturbances since birth or eg as a consequence of some neurological state or attack, it is reasonable to  exclude  this bppv based  effect first. The author has seen in clinical material during now 18 years, that bppv is very much more common as  supposed, when tested with more sensitive Rahko test. The patients benefit of treatment.   

 

Koska nämä henkilöt ovat yleensä kävelleet jäykin askelin jalat ehkä hieman tavallista leveämmällä, erityisesti lapset, ja kiintopistettä koko ajan hakien, pää ja ryhti hieman kumarassa, on opeteltava uusi kävelytyyli tämän jälkeen. Koska pitkät selkälihakset yleensä ovat olleet tahdonalaisesti  tai reflektorisesti jännittyneenä liikkuessa, on opeteltava kävelemään uudelleen joustavasti ja vartalo keinuen sillä tavoin kuin se on ajateltu toimivan liikkuessa

      Useimmiten muutos tapahtuu automaattisesti, mutta mikäli näin ei käy, on kävelyä opeteltava ensiksi tahdonalaisesti ottaen mukaan käsien myötäliikkeet ja vartalon kompensatoriset sivuttaisliikkeet, kunnes liikkuminen käy luontevasti. Mikäli anamneesia on useita kymmeniä vuosia, tämän opetteluun saattaa mennä pidempikin aika. Alkuun potilas kokee uusia tasapainoärsykkeitä, jotka ennen habituoitumista eli uuden ohjelman kehittymistä vaatisivat reaktiivisia korjausliikkeitä. Jos näitä tasapainohäiriön pelosta liioitellaan alkuun, kuntoutuminen hidastuu. Kävelyharjoittelu kuuluu oleellisena osana näillä potilailla kuntoutumiseen.

       Tasapainojärjestelmän kunto, kompensaatiokyky, adaptaatio ja oppimiskyky määrittelee sen, kuinka tasapainomme käytännössä toimii. Mikäli tasapainoon vaikuttava ongelma esim kaarikäytävissä on muuttumaton, kuten esimerkiksi vestibulaarineuroniitissa, tapahtuu iästä riippuen tasapainomallin adaptaatio tilanteeseen, habituaatio .

        Jos se muuttuu kontrolloimattomasti jatkuvasti, kuten esimerkiksi asentohuimauksessa tai Menieren taudissa, ei tämä prosessi ehdi toteutua riittävän nopeasti ja potilaalla on ongelmia jatkuvasti.

       Ratkaisevaa ei ole lähtöongelman suuruus, vaan sen stabiilius. Tämä jatkuvasti muuttuvan tasapainoärsykkeen  periaate aiheuttaa useimmat tasapainon häiriötilat, jotka potilas kokee kiusallisina. Näin ollen testaus ja hoito on kohdistettava näiden jatkuvasti muuttuvien huimausoireiden suuntaan, muut hoituvat elimistön omalla uudelleen ohjelmoitumiskyvyllä, habituaatiolla.

      Kontrolli on tarpeen aina asentohuimauksen hoidossa. Molemminpuolisuuden mahdollisuus on otettava huomioon jatkossa. Tällöin testataan ja hoidetaan löydösten mukaan.  Molemminpuolisista aloitetaan voimakkaamman puolen vaivasta.

  Potilailla voi tulla voimakkaitakin lihaskipuja ja päänsärkyä ad 4 päivää. Mekanismi näissä on penikkataudin mekanismi ja vaiva menee ohi .

 

 

KLIININEN TASAPAINOTUTKIMUS JA TIETOKONEMITTAUKSET(3)

        Kun kirjoittaja on kehitellyt erilaisia tutkimuslaitteita: tasapainotutkimukseen 1976 lähtien Tampereen Teknillisen Yliopiston eri osastojen kanssa : alussa mainitun Skandinavian ensimmäisen Motorola 6800 tasapainomikron lisäksi esim 400 kuvaa sekunnissa infrapunalla kuvaava video silmänliikkeisiin, oma tietokonesarja : Ikarus, ohjelmoitava  interaktiivinen tasapainolevy, ohjelmoitava pyörivä ympäristö, 3 D kiihtyvyysanturi aikaintegroituna pään liikeanalyysiin sekä toistanut muiden kehittelemiä laitteita, kaikissa on ollut  sama ongelma. Ne tutkivat paikallaan olevaa henkilöä ja sitäkin parametri kerrallaan. Myös näiden mittausten korrelaatio yksittäisenä erillään mitattuna kokonaisuuteen on ohut. Jokainen muutos tasapainojärjestelmän yhdessä komponentissa synnyttää muutoksia toisiin. Mittausten tulisi olla samanaikaisia. Tämäkin on käytännössä mahdotonta.

         Ihminen on liikkuva olento. Tasapainoa täytyy tutkia dynaamisesti ja vain ihmisellä on tarvittava valmius niin monikanavaiseen samanaikaiseen interaktiiviseen havainnointiin, että  se täyttää high-technology tason vaatimukset järjellisin kustannuksin. Interaktiivisuus, keskustelu potilaan kanssa, testatessa, on tärkeää. Potilaan subjektiiviset tuntemukset ovat tärkeitä. Tutkijan on myös ymmärrettävä, mitä tuntemuksia potilas itse kussakin tilanteessa voi analysoida. Asentohuimauksen kliinisen tutkimuksen ja hoidon eri vaiheissa tasapainohäiriön kompensaatio ja sen purku tuottavat erilaisia vasteita. Ne on osattava tulkita. Suurinta osaa kliinisessä tutkimuksessa saatavasta tiedosta ei voi saada tietokonerekisteröinneillä.

          On syytä myös tajuta, että maapallon väestön ylivoimaisella enemmistöllä ei tule koskaan olemaan mahdollisuutta siihen tutkimusmetodologiaan, jota käytetään eri tasapainokomponenttien mittaamiseen osassa länsimaista vaikutuspiiriä. On lohdullista todeta, että myös tarve siihen on oletettua pienempi.

 Ongelma on se että yksittäisten parametrien eriaikaisesta mittauksesta, joiden keskinäisiä vaikutussuhteita on mahdotonta arvioida reaaliajassa,  on vaikeaa kutoa kokonaiskuvaa liikkuvan ihmisen tasapainonhallinnasta. Jo pelkästään eri aikoina tapahtuneet habituaatiot eri  löydöksissä vaikeuttavat sitä. Muuttujakirjo ja laajuus on liian suuri, aikatekijän vaikutus määrittelemätön.

       Lääkäri käyttää kliinisessä tutkimuksessa testistimulaattorina ja mittarina potilasta ja tulostaa löydöksen omiin aivoihinsa ja kirjaa sen potilasdokumentteihin. Aivojen rinnakkaisprosessointikykyä käytetaään.