Tapani Talari • Vaakunasivut




Suomalainen tunnetaan maailmalla siniristilipustaan

 

Suomen lipun mittasuhteet


Suomen lipun mittasuhteet

 

 

Kielekkeisen valtiolipun mittasuhteet

Kielekkeisen valtiolipun mittasuhteet


Suomen lippua koskevat säädökset löytyvät
sisäasiainministeriön sivuilta:

https://intermin.fi/suomen-lippu/lainsaadanto


Liputusohjeita – mm. liputuspäivät – saa

Suomalaisuuden liiton sivuilta:

http://suomalaisuudenliitto.fi/liputus/


Koko maailman lippuja esittelee
Flags of the World -sivusto
https://www.crwflags.com/fotw/flags/country.html
jonka lippukuvissa on myös mitat. Kaiken kaikkiaan sivusto on lipuista kiinnostuneelle varsinainen löytötalo. Useista lipuista löytyvät myös mittasuhteet; esimerkiksi Ahvenanmaan lipun mitat risteineen [Dimensions of the flag].
https://www.crwflags.com/fotw/flags/ax.html#descr


Suomalaisiin kunta- ja maakunta-vaakunoihin voi tutustua esim. Kuntaliiton sivuilla
https://www.kuntaliitto.fi/kunnat
tai Kansallisarkiston Europeana Heraldica -sivustolla
http://extranet.narc.fi/heraldica/

Viimemainitussa myös vaakunoiden vanhat versiot. Halkulomake saattaa tuntua aluksi monimutkaiselta, mutta se antaa lukuisia hakumahdollisuuksia.



Toinen internetistä löytyvä kansainvälinen lippukuvasto on World Flag Database
http://www.flags.net/search.php
jonka etsintäsivulla on monipuolinen hakuvalikko (hakusivun käytön haittana mainokset).



Vaakunasta lipuksi


Muunnettaessa vaakuna lipuksi, kieppuvaksi eli isännänviiriksi tahi pöytästandaariksi on niiden kangas tunnuskuvioiden kannalta samassa asemassa kuin vaakunan kilpi. Lipun tangonpuoleinen sivu vastaa kilven heraldisesti oikeaa ja liehuva sivu vasenta reunaa. Pöytästandaarissa ja kieppuvassa viirissä pitkät sivut vastaavat vaakunan reunoja. Molemmathan riippuvat pystysuoraan poikkitangosta, olkoonkin että tuulessa kieppuva viiri käyttäytyy lipun tavoin.

Lipun kääntöpuolella tunnuskuvio muuttuu aina peilikuvakseen. Samoin se tekee myös kieppuvassa viirissä, jos viiri on valmistettu painamalla niin, että värit läpäisevät kankaan. Muissa tapauksissa viirin kumpikin puoli on itsenäinen, jolloin ne eivät ole toistensa peilikuvia. Pöytästandaarissa tunnuskuvio on vain toisella puolella. Värit ovat muutoin samat kuin vaakunassa, paitsi että kultaa vastaa keltainen ja hopeaa valkoinen. Hopean korvaaminen harmaalla ei ole suositeltavaa. 

Tunnusten tyylittelyyn puututaan vain toteamalla, että siirrettäessä tunnus uuteen tilaan se lähes väistämättä on mukautettava siihen myös esitystyylinsä osalta. Ennen muuta sen on erotuttava vieläkin selvemmin kuin vaakunakilveltä, koska kysymyksessä on liehuva ja taipuileva vaate. Tästä syystä on usein perusteltua yksinkertaistaa tunnuskuviota esimerkiksi vähentämällä saatteita tai karsimalla pikkupiirteitä etenkin, jos saatteet ovat selviä täytekuvioita ja pikkupiirteet lähinnä piirrostyylin tuotetta.

Sukuvaakunan kilpeä enempää kuin kypärää tai kypäränkoristetta, saati tunnuslausetta ei missään nimessä sijoiteta lippuihin, viireihin tai standaareihin.

 

Lähde: Heraldiikan opas, 1998


etusivulle | seuraavalle sivulle