Tapani Talari • Vaakunasivut




Vaakunakilpi


Vaakunan elementit

Vaakunan perusosa on kilpi. Jotta sitä voidaan kutsua vaakunaksi, siinä tulee olla metallia (kultaa tai hopeaa) ja väriä (punaista, sinistä, mustaa tai vihreää) joko niin, että kilpi on jaettu kahteen kenttään taikka yksivärisellä kilvellä on toista väriryhmää oleva airutkuvio tai yleinen kuvio (toinen metallia, toinen väriä). 

Värien ja metallien tulee vuorotella, jotta kentät ja/tai tunnukset erottuvat toisistaan (tumma–vaalea-kontrasti).

Värisäännöt kuvineen on kerrottu Suomen Heraldisen seuran sivuilla

Yksinkertaisimmillaan vaakuna on katkaistu, halkaistu tai lohkaistu.



katkaistu
siniseen ja hopeaan
(Lavian vaakuna,
Ahti Hammar 1955)





lohkoinen
hopeaan ja mustaan



Kilpi voidaan jakaa toistamalla samansuuntainen perusjako useaan kertaan.

Kilpi voi olla kolmesti, viidesti ja seitsemästi katkoinen, halkoinen, lohkoinen, vastalohkoinen jne.


Perusjakoja yhdistelemällä saadaan nelijakoinen, nelilohkoinen, viirijakoinen jne.

Värit selitetään alkaen ylhäältä – useampaan osaa jaetun kilven yläkulmasta (oikea ja vasen kilven takaa katsottuna)



nelijakoinen
punaiseen ja kultaan




viirijakoinen
hopeaan ja mustaan











Airutkuviot ovat kilvelle sijoitettuja tunnuksia. Heraldisessa katsannossa airutkuvio sijoittuu aina kilvelle (kilven pinnalle), vaikka kilpi näyttäisikin osiin jaetulta.


hirsi





paalu




lakio




Muita heraldiikassa käytettyjä kuvioita ovat airutkuvioiden ja airutkuvioiden sukuisten kuvioiden lisäksi ristit, ihmiset, ihmishahmoiset olennot ja taruolennot, eläimet (nelijalkaiset ja linnut), kasvit ja elottomat esineet. Lähes kaikista edellä mainituista löytyy esimerkkejä Heraldisen Seuran vaakunarekisteristä.




etusivulle | seuraavalle sivulle