Jästerberg sukututkimus ja kertomus sukunimen alkuperästä.

© Teo Jästerberg 1998 

Sivusto Jasterberg sukututkimus kertoo sukunimen alkuperästä ja keskityy lisäsivuilla Valkeakosken ajanjaksoon.

Sivuston tekstin ja kuvien kopioinnista toistaiseksi voimassa EU:n  Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla 2016/0280(COD) ehdotus.


   

Sukututkimus aloitettiin vuonna 1977 seurakunnista saatavilla tiedoilla. Tavoite oli selvittää  Jästerberg nimen alkuperää. Muistan vanhempieni ja myös isäni siskojen Hilma Jästerbergin  ja Ester Vehmersalon puhuneen usein Gester- nimestä. Puhuttiin jopa "Af" tai "von" Gester- suvusta. Asiaan kuului myös liioitella suvun yleistä asemaa ja menestystä. Esimerkiksi puhuttiin tilasta, josta oli jouduttu velan takauksen vuoksi luopumaan ja jonka joku ministeri oli ostanut hiljattain itselleen. Perimätietoa oli saatavilla, mutta kuten usein tapahtuu, tiedoista ei tehty muistiinpanoja. Hyvä ehkä niin, koska tiedot olivat sittenkin epätarkkoja. 

Tutkimus on alunperin tarkoitettu suppeaksi yhteenvedoksi patriarkaalisessa aikajärjestyksessä olevista perheistä. Näin ollen se on hyväksyttävä varsin yksipuolisena esityksenä verrattuna muihin sukuhaaroihin, jotka ilmenevät esivanhempien kohdalla ja myös äidin puolelta. Esivanhempien taulu oli valmis vuonna 1979. Nimen alkuperä ja synty jäi tuolloin epäselväksi, koska Mustiossa eläneen Anders Jesterbergin syntymäpaikka Kustö, tulkittiin Kuusistoksi Turun lähellä, eikä sieltä kirkonkirjoista enää häntä eikä hänen vanhempiaan löydetty.

Tutkimusta jatkoin uuden viitetiedon perusteella vuoden 1994 keväällä Kansallisarkistossa Helsingissä kun ilmeni, että Kustö onkin Perniössä oleva Kuuston ruukkiyhdyskunta. Tässä yhteydessä kiitän Erkki J Hämäläistä, jonka avustuksella tutkimus sai uuden käänteen ja saatettiin päätökseen nimen alkuperän selvityksen osalta. Tämä kertomus sisältää vain joitakin linkkejä esimerkkeinä, koska niiden ikä on liian lyhyt ja alati muuttuva jälkipolvia ajatellen. Kertomuksessa ei ole käytetty lähdeaineistona Sukututkimusseuran tietokantoja, mutta jokainen voi itse halutessaan tarkentaa tutkimusta ja tehdä johtopäätöksiä. Valokuvat ovat 1920 - 1960 luvuilta ja viimeisimmät 2000 luvun puolelta. Kiitokset myös Arja Koposelle lukemattomien Valkeakosken valokuvien ja asiakirjojen toimittamisesta kertomuksen liite- ja välilehdille.

Nimen alkuperää ja vaiheita sukutaulussa kuvattuna

Käsityöläiset ottivat nimiä itselleen monistakin eri syistä, koska saivat muuten vanhemmiltaan toistuvasti son- ja dotter- päätteisiä nimiä vanhempiensa nimen mukaan. Uusi nimi taas muodostui usein kylän tai talon nimen mukaan. Lisäksi paikkakunnalla vieraili sotilaita ja ulkomaalaisia ruukin ammattilaisia, joilla oli vaikutteita uusiin tapoihin ja myös nimiin. Tutkittavalta ajalta nimi on muuttunut seuraavasti:

16xx  Sigfridsson Matts  

1719  Mattsson Anders   

1755  Gester Anders (Perniö)

1783  Jesterberg Anders (Perniö, Mustio)

1818  Gesterberg Johan August (Mustio)

1858  Jästerberg Gustaf Teodor  (Valkeakoski)

1892  Jästerberg Valter Leonard (Huopalahti)

1939  Jästerberg Teo Juhani (Espoo)

   

Perniö (1719-1786)  

Anders Andersson Gester, hiilirenki, laivamies, sotilas, seppä, syntyi Perniön Lilgesterbyn Nicuntalossa 29.6.1755. Hänen isänsä Anders Mattsson oli talollinen, joka oli syntynyt 12.10.1719 Perniön Stor Gesterbyssä ja kuollut 26.4.1773 Perniön Lilgesterbyssä. Oman nimen käyttöönotto ei ollut vielä tuolloin kovin yleistä talollisten keskuudessa. Perniössä tunnetaan perimätietona vielä 2000- luvulla Gester- nimi sotilaisiin viittaavana.  

Anders Andersson Gesterin ensimmäinen lapsi oli myös nimeltään Anders, syntyi 20.11.1783 Perniön Kuuston kylässä. Iso-Kuusto ja Vähä-Kuusto ovat tilojen nimiä. Nikuntalo puolestaan sijaitsee Kuustosta parin kilometrin päässä Kestrikissä. Kestriki ja Kestrikki ovat Lilgesterby ja Stor Gesterby. Useissa yhteyksissä puhutaan vain Gesterbystä, jolla tarkoitetaan samoja alueita Perniössä, mutta esimerkiksi vanhoissa kartoissa mainitaan myös Iso Kestrik ja Wähä Kestrik.

  Kestriki, Gesterby, kuvia ja karttoja

Nikuntalo (Nicuntalo) on edelleen olemassa kunnostettuna Nikun tilan päärakennuksena.  Se sijaitsee aivan maantien vieressä kumpareella, josta on näkymä yli suuren vehreän ja ison laaksomaisen peltoaukion. Peltoaukion keskellä Nikuntalon kohdalla yhtyvät Perniönjoki ja Kiskonjoki. Syntyneiden ja kuolleiden kirjoja pidettiin muun muassa Nikuntalossa kuten muillakin merkittävillä tiloilla. Näin ollen Mattssonnien perhe luultavimmin asui tilalla tai sen alueella. Pojan, eli Gesterin perhe taas asui luultavasti lasten syntymäpaikasta ilmeten Kuuston ruukin tuntumassa, jossa historiatietojen mukaan oli asumukset työntekijöille. 

   

Kuuston Ruukki,   Kustö Bruk, kuvia ja karttoja.

 

 

 

 

 

Kuuston ruukin perusti vuonna 1732 Teijon masuunin ja Kirjakkalan
kankirautapajan omistaja everstiluutnantti, vapaaherra Klaus Fleming. 
Ruukki käsitti kankirautapajan, jossa oli yksi ahjo ja yksi vasara. 
Se rakennettiin Isonkuuston verotalon maalle Hamarjärvestä lähtevän ja
Latokartanonjokeen laskevan (nyk Kiskonjoki) pienen joen varrelle. 
Fleming myi Kuuston ruukin ja Latokartanon vuonna 1742 Olof Muncktellille.
Historiatietojen mukaan Kuuston ruukissa oli vielä vuonna 1752 työntekijöinä
kolme vasaraseppää, hiilimies, kolme päivätyöläistä, kuusi laivamiestä, 
hienoseppä, kirjanpitäjä, kirjuri ja rakennusmestari. Kuuston ruukissa ei ollut
masuunia, kuten joissakin asiakirjoissa on mainittu. Se oli vain vasarapaja ahjolla.
Ruukki siirrettiin 1830 luvulla Näsen kartanon maille vanhalle myllypaikalle 
Kiskonjoen varrelle. 

Ruukki (vasarapaja) ehti kuitenkin olla n. 100 vuotta etäisessä paikassaan!

Näin jälkeenpäin on vaikea ymmärtää vasarapajan sijoitusta vähävetisen
ja joinakin aikoina lähes kuivan Hamarjoen varrelle. Selitystä voidaan 
etsiä maanomistussuhteista. Hiiltä piti olla saatavilla vesivoiman lisäksi
ruukin omilta mailta. Teijosta tuotu takkirauta kuljetettiin proomuilla
Perniönjokea pitkin Gesterbyssä olevaan varastomakasiiniin ja sieltä hevosilla 
Kuustoon ruukille ns.rautatietä pitkin. Nykyisistä peruskartoista voidaan 
vieläkin todeta raudan kuljetusreitti (rauta tie) metsätietä pitkin, joka lähtee 
Kestrikistä suunnilleen Leikkosen tilan rajalta päättyen Kuustossa melko 
lähelle ruukin paikkaa.

Kun rauta oli taottu kankiraudaksi, kuljetettiin se Kuustosta taottuna 
takaisin Gesterbyhyn ja sieltä proomuilla Finbyn puolella Hakkalassa 
olevaan satamaan. Perimätiedon mukaan proomuja jouduttiin joessa vetämään
vastavirtaan miesvoimin, joskus oli myös härkiä apuna.

 Erkki Härö, Museovirasto: Kuuston ruukki.

                        Erkki Häro, Suomen vuoritoimesta ja ruukeista.

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO.
Teollisuustilastoa 1891

 

Ajalle tyypillisiä vitsauksia ja sotia:

1700 -1721 Suuri Pohjan sota, isonvihan aika.

1736 - Kylmäkuume eli  frossa (malaria).

1740 - 1742 Tauteja mm. punatauti.

1741 - 1743 Sota-aika, pikkuviha ja hattujen sota.

1757 - 1762 Pommerin sota.

1788 - 1790 Kustaan sota.

1808 - 1809 Suomen sota.

1900 luvun tietoja Suomesta

 

Perniö jatkuu.....

 

Kansallisarkiston tietoja

Anders Mattsson s. 12.10.1719 Perniö Stor Gesterby  k..26.04.1773 Lilgesterby, talollinen.

Vanhemmat: (Matts Sigfridsson + Sara Johansdotter)

1.vaimo Maria Johansdotter s.1730,  k.1763

2.vaimo Caisa Gustavsdotter  s. 12.11.1735

 

Lapset:              *1. Anders s. 29.6.1755   1. Michel s. 11.7.1748

                           1. Johan s. 30.1.1751       1. Greta s. 16.12.1758

                           2. Anna  s. 21.2.1765

   

Anders Andersson Gester s.29.6.1755 Perniö Lilgesterby, Nicuntalo, k.7.1.1817 Mustio.

Laivamies, sotilas, ruukinrenki, hiilirenki, seppä.  Rippikirja.

Vanhemmat: (Anders Mattsson + Maria Johansdotter) olisivatko sittenkin  kasvatusvanhempia Anderssille ??

Vaimo: Gretha Ericsdotter s.31.7.1759 Kuusto

 

Lapset:  *Anders  s.20.11.1783  Perniö Kuusto 

               Johan     s.16.9.1786   Perniö Kuusto  

               Jonas  s.1793,  Mustio,  rippik.n:o 43.

               Herman      s.29.7.1796 ?  Mustio

              Carl Fredrik  s.26.1.1800 Mustio

              Maria Christina (Maja Stina)  s.17.7.1802   Mustio

               

 

Matka Perniön Kestrikiin ja Kuustoon kesällä 1995 ja 1998.

Pääkaupunkiseudulta tultaessa on otettava suunnaksi Tammisaari - Salo välinen tie. Tenholan jälkeen ajetaan vielä vajaa 10 km vahtien tiukasti maastoa ja karttaa. Kiskonjoen ylityksen jälkeen käännytään seuraavasta tienmutkasta vasempaan. Tienviitassa lukee Latokartano. Noin kilometrin jälkeen tullaan Latokartanon koskeen, joka on virkistys- ja nähtävyyspaikka. Täällä oli ruukki ja kankivasara viimeksi.

Kiskonjoen ylityksen jälkeen tulee heti tie vasempaan. Se on Kuustoon johtava tie, jota ajetaan aina Ison Kuuston tilalle asti ja vielä siitäkin eteenpäin. Vanha Kuuston ruukinpaikka ( kankivasara ja ahjot) oli Hamarjoen varrella lähellä Hamarjärveä. Joki oli vähävetinen, josta johtuen ruukki siirrettin myöhemmin Latokartanon koskeen Kiskonjoen varrella, paikkaan jossa juuri kävimme. Hamarjoesta voidaan vaan todeta veden olevan hyvin vähäistä. Juuri ja juuri voidaan puhua purosta, oikeastaan se on vain oja.

Rauta tuotiin proomuilla Gesterbyssä olevalle lastauspaikalle, joka sijaitsi aivan Nikun tilan kohdalla. Täältä rauta kuljetettiin hevosilla ja myös härillä Kuuston kankivasaraan taottavaksi, josta se tuotiin jälleen takaisin kuljetettavaksi Ruotsiin.

Kuustosta ajetaan takaisin kohti Latokartanon koskea, mutta nyt käännytään vasemmalle päätiellä kohti Kestrikiä ja Nikuntaloa. Olemme Lilgesterbyssä. Nikuntalo toimii samannimisen maatilan päärakennuksena. Sen nykyiset haltijat (Järviset) tiesivät kertoa, että heiltä on aiemminkin kysytty jonkun suvun vaiheita. Nikuntalo on heidän tietojensa mukaan rakennettu joskus 1700 luvun lopulla. Maatilan pihalta ja karjarakennuksen edestä samoinkuin maantieltä kannattaa katsella ympäristöä. Nikun tilan kohdalla yhdistyvät Perniönjoki ja Kiskonjoki. Jokien yhtymäkohta ei aivan näy maantielle, mutta puurivistö halkoo viljapellot ja siinä  on joen kohta.

Kestrikista tullaan takaisin Latokartanon koskelle, ja heti maantiesillan jälkeen, käännytään vasemmalle. Tie vie Latokartanon (Näse Gård) maille. Kauniit tilan rakennukset kannattaa käydä vilkaisemassa ja kenties myös uudempi ruukin sijaintipaikka.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=123 

Näse - en herrgård i förändring Anna Silén Ekenäs ...

Näse Gård i Bjärnå

 

Mustio (1786-1875)   

Perhe siirtyi Perniön Kuustosta vain muutama vuosi Anderssin syntymän jälkeen Mustioon, Mustion Ruukkiin (Svartå Bruk) vuonna 1786. Lapsista Anders ja Johan on merkitty syntyneeksi Kuustossa, mutta Herman, Carl Fredrik, Maja Stina ja Jonas Mustiossa. 

Mustion ruukilla (rak.v.1616) oli ollut niin ikään monivaiheista historiaa ennen perheen muuttoa sinne. Vuosien 1737 - 1770 aikana siellä oli vain yksi kankivasara 2 ahjolla, sekä 3 ahjolla varustettu nippu- ja naulavasara. Takkirauta tuotiin Ruotsista ja kuljetettiin proomuilla Karjaajoen suusta Mustioon. Tätä varten oli Karjaanjoki perattu. Ruukin omisti näihin aikoihin Henrik Johan Kreij. Kun Kreij kuoli vuonna 1766, perivät hänen vävynsä Suomen vuorimestari Magnus Linder ja Joachim von Glan ruukin tiloineen. Omistus siirtyi jälleen v 1781 Magnus Linderin 30- vuotiaalle pojalle Magnus Linderille. Mustion 2-kerroksinen komea päärakennus rakennettiin vuosina 1783-92.

Mustion kuvia ja karttoja eri aikakausilta

Anders Jesterberg oli ammatiltaan suutari. Kirkonkirjoissa nimi on myöhemmin kirjoitettu muotoon Gesterberg. Hän avioitui  sahanomistajan tyttären Lovisa Nyströmin kanssa 16.11.1814 ja sai 5 lasta.

Anders Jesterberg kuoli 48 vuotiaana hukkumalla 11.11.1831 Mustiossa. Vaimo synnytti vielä 6:n lapsensa Lovisa Charlottan aviottomana vuonna 1837.

Anders Jesterberg  s. 20.11.1783 Kuusto, k.11.11.1831 Mustio, suutari.

Vanhemmat:  (Anders Andersson Gester + Greta Ericsdotter)

Vaimo:  Lovisa Nyström s.19.2.1796 Mustio, k.20.4.1868 Mustio, vihitty 16.11.1814

 Lapset:

      Gustaf s. 30.10.1815 Mustio, muutti Pietariin 1834

     *Johan August s. 4.6.1818 Mustio

       Gustafva    s. 20.12.1821 Mustio, muutti Pohjaan 1847

       Carl    s. 23.6.1828 Mustio, muutti Tammelaan 1848

  Agatha Emerenthia s. 4.1.1829 Mustio, muutti Helsinkiin 1847

  Lovisa Charlotta s. 26.11.1837 Mustio, muutti Helsinkiin 1890, 2 lasta Mustiossa.

                  

Anderssin ja Lovisan ensimmäinen poika Gustaf muutti naimattomana Pietariin. Toinen pojista Johan August avioitui sepän tyttären Ulrica Jernströmin kanssa vuonna 1845.

He saivat kaikkiaan 9 lasta, joista Gustaf Theodor oli isoisäni. Muuten perheen miespuoliset lapset kuolivat varhain tai elivät lapsettoman elämän puolisonsa kanssa. 

Johan August Gesterberg oli ammatiltaan ruukin lasimies, mutta myöhemmin hänet tunnettiin jo talollisena. Bredvik Storgård on Andersbergin kartano Mustiossa. Talolliseksi ja isännäksi tuloa edelsi kuitekin hänen appensa, Gustaf Jernströmin sijoitus Andersbergiin 1845. Kts Andersbergin sivua velkapapereista.

 

Kirkonkirjoista:

Johan August Gesterberg s.4.6.1818 Mustio k. 25.1.1900 Mustio, talollinen, Bredvik Storgård

Vanhemmat: (Anders Jästerberg + Lovisa Nyström)

Vaimo: Ulrica Vilhelmina Jernström s. 9.11.1829 Mustio, k.1.9.1907  Mustio.

Vihitty 22.6.1845.

 

Lapset:       Ulrica Vilhelmina         s.4.7.1846 Mustio, vihitty 28.6.1866 Gustaf Adolf Nordström

                   Johan August                 s.29.8.1849 Mustio, kuollut 16.3.1864

                   Emma Charlotta             s.20.11.1851 Mustio, vihitty 30.12.1869 Adolf Viktor Skyten

                   Frans Gotthard              s.31.3.1854 Karjaa, vihitty 23.4.1891 Josefa Josefina Sandberg

                 *Gustaf  Teodor             s.23.4.1858 Karjaa, muutti Helsinkiin 1875

                   Augusta Matilda           s.23.9.1860 Karjaa, vihitty 27.12.1877 Karl Fredrik Lindblom

                   Karl Rudolf                 s.26.4.1863 Karjaa, kuollut 26.1.1864

                   Inga Serafina                   s.7.2.1867  Karjaa, vihitty 26.12.1889 August Wilhelm Westerholm

                  Verna Josefina                 s.1.3.1871 Karjaa, muutti Lohjalle 1894

 

Matka Mustioon 1.10.1978

Andersbergin kartano sijaisee lähellä Mustion Ruukin maita, sinne on kuitenkin ajettava autolla Karjaa-Lohja tien puolelta. On ylitettävä vaarallinen rautatien tasoristeys. Andersberg on rakennettu kumpareelle ja se rajoittuu Lohjanjärveen. Käynnin yhteydessä tilan omistaja oli Espoosta kotoisin oleva maanviljelijä Guido Juslin, joka oli antanut tilan kahden poikansa hoidettavaksi.

Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu v. 1936. Portinpylväät ja joku ulkorakennuksista saattaa olla hyvinkin vanha. Länsirinteellä oleva rakennus on entinen tilan päärakennus. Sen rakennusvuosi on 1897.  

  Andersberg  Bredvik Storgård, kuvia ja karttoja.

Tilalla on asunut ns. muonamiehen mökissä Frans Gesterberg  s.1854 ja k.1935, yhdessä vaimonsa Josefinan kanssa. Rakennus lienee purettu 1936. Talon kulmakivi oli vielä näkyvissä. Talon kohdalla kulkeva tie muistetaan Gesterbergin tienä kohti Sandbackaa.

 Lähellä olevissa muissa rakennuksissa tapaan rouva Lindholmin ja rouva Ranghild Finnbergin. Molemmat muistavat Fransin ja Josefinan. Rouva Finberg kertoo, että Jarl Westerholm, joka on Inga Serafinan poika voisi muistaa jotakin isovanhemmistaan. Hänen poikansa puolestaan omistaa urheilukaupan Virkkalan keskustassa.

 Puhelinsoitto Jarl Westerholmille 5.10.1978. Hän muisti, että paikan nimi, jossa Frans Gotthard ja Josefina asuivat oli Sandbacka. Hän muisti myös Hilma Jästerbergin.

 

Mustion kausi katsotaan tutkimuksen osalta loppuvaksi siihen, kun ioisäni Gustaf Teodor Gesterberg muuttaa kotoa pois Helsinkiin vuonna 1875 ollessaan 17 vuotias. Perimätiedon mukaan hän olisi mennyt merille. Kuitenkin jo 1880 hän muuttaa ja siirtää kirkonkirjansa Helsingistä Lohjalle.

 

Sääksmäki      Valkeakoski (1886-1941)

Sääksmäen pitäjän Valkeakosken kylään muuttivat 12.2.1886 Lohjalta Gustaf Teodor Jästerberg vaimonsa Klara Vilhelmiina os. Lindblom synt. 29.8.1861 Lohja, kanssa.

Lohjalta tullessaan muuttokirjassa sukunimi on muodossa GESTERBERG, 1890 luvun kirkonkirjassa se on merkitty muotoon JÄSTERBERG ilman mainintaa nimenmuutoksesta.

Sääksmäen seurakunnan kastekirjassa nimi esiintyy v. 1890 muodossa JESTERBERG.

Gustaf Teodor Jästerberg tunnettiin Valkeakosken Tervasaaren paperitehtailla taitavana selluloosamestarina.  Tehtaan joutuessa kesällä 1887 taloudellisiin vaikeuksiin jätti tehtaan johdossa toiminut saksalainen insinööri Paul Voss toimensa palaten Saksaan ja samalla irtisanottiin tehtaan insinööri F. Kummer. Vossin lähdettyä Valkeakoskelta jäi selluloosatehtaan työnjohto Gustaf Jästerbergin harteille. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, sillä hän oli kouluttanut niin mestarit kuin työtekijätkin perusteellisesti tehtäviinsä. (Autio-Nordberg, Vuosisata Paperiteollisuutta 1972)

Viimeiset vuotensa Gustaf Jästerberg toimi sahanhoitajana. Yhtiön palvelukseen hän tuli vuonna 1885 ja palveli yhtiötä kaikkiaan 46 vuotta.  Kirjassa "Minua sanotaan Juusoksi" uusi tehtaan patruuna JW Walden kirjoittaa:

"Tervasaaren kupeessa ollut saha, joka oli aikoinaan siirretty sinne Sorrin puolelta, ei ollut mikään koristus, eikä sen tuotannossa pyritty muuhun kuin oman tarpeen tyydyttämiseen. Sahan tirehtöörinä toimi Jästerberg -niminen varsin omalaatuinen herrasmies, joka on antanut nimensä Valkeakoskella monellekin eri paikalle. Puhutaan Jästerbergin saaresta, Jästerbergin tontista ja talosta ja niin edespäin."

Tervasaari 1800 luvun lopulla.

Tehtaan virkailijakunnan yhteiskuva ja Valkeakosken Teknillinen seura vuodelta 1899

Museovirasto RKY
Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta

 

.....Gustav Jästerberg jatkuu.....

Kirkonkirjoista:

Gustaf Teodor Jästerberg s. 23.4.1858 Karjaa  k. 27.9.1931 Sääksmäki, paperimestari, Walkeakoski.

Vanhemmat: (Johan August Gesterberg + Ulrica Vilhelmina Jernström).

Vaimo: Klara (Clara) Vilhelmina Lindblom s. 29.8.1861 Lohja k.3.5.1941 Valkeakoski

Muistokirjoitus Valkeakoskella 1931

Lapset:      Hilma Vilhelmiina  s. 11.8.1880 Lohja, muutti 28.8.1906 Vehmaalle

                 Sigrid                      s. 6.2.1883  Lohja, muutti  takaisin Lohjalle 18.8.1906

                 Gustav Alvar          s. 11.2.1886 Sääksmäki, muutti Inkooseen 4.6.1909

                 Dagmar                 s. 20.2.1888 Sääksmäki, kuoli hinkuyskään15.8.1889

                 Theodor Alf           s. 17.9.1890 Sääksmäki, vihitty 26.12.1922 Alma Ester Puntila Hauholta

               *Valter Leonard       s. 5.12.1892 Sääksmäki, vihitty 12.6.1920 Margit Achrén Tuusulasta

                 Ester Viola Valborg   s.7.2.1896 Sääksmäki, vihitty 20.8.1916 Yrjö Hemming Wahlroos Kymistä

                 Paul Rikhard          s. 26.2.1899 Sääksmäki, kuoli 24.4.1918 (kts Castren, De rödas våldsdåd under frihetskriget)

                  Evald Holger          s. 3.10.1906 Sääksmäki, kuoli 25.8.1928 (auto-onnettomuudessa)

  

               Perhe Jästerberg kotonaan Valkeakoskella                

          (Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

         Kuistilla vasemmalta: Valter, Alf, Hilma, Gustav, Klara,  Sigrid, Alvar ja Sigridin mies Helmer Nordberg
Keskellä istuu Ester, portailla  Holger, Paul, ja Runa.
Kuva otettu 1912. 

Lisää perhekuvia Valkeakoskelta 1913 - 1932

Valkeakosken talo Gustafsberg 1900 - 1934

 

 

 

Gustaf och Klara  Jästerberg

 

 

Lapset:  

 

 

 

 

 

Hilma Vilhelmina  s. 11.8.1880 Lohja, muutti 28.8.1906 Vehmaalle

 

 

     

 

 

 

 

 

Sigrid  s. 6.2.1883  Lohja, muutti  takaisin Lohjalle 18.8.1906  

 

 

 

 

 

 

Gustav Alvar  s. 11.2.1886 Sääksmäki, muutti Inkooseen 4.6.1909    k.15.2.1933 Helsinki 

Suojeluskuntaluettelossa 1927.  

 

 

 

Dagmar              s. 20.2.1888 Sääksmäki, kuoli hinkuyskään 15.8.1889  

 

 

 

 

 

 

 

Theodor Alf  s. 17.9.1890 Sääksmäki, vihitty 26.12.1922 Alma Ester Puntila Hauholta  

 

 

 

      

 

 

 

 

Valter Leonard  s. 5.12.1892 Sääksmäki, vihitty 12.6.1920 Margit Achrén Tuusulasta   

    Valter Jästerberg, vapaa-ajan harrastuksia 1930 luvulta alkaen

Puolison Margit Achren sivulle

 

 

 

 

 

 

 

Ester Viola Valborg   s.7.2.1896 Sääksmäki, vihitty 20.8.1916 Yrjö Hemming Wahlroos Kymistä  

 

 

 

 

 

 

 

Paul Rikhard s.26.2.1899 Sääksmäki, k.24.4.1918

 kts Castren, De rödas våldsdåd under frihetskriget  

                  Metsäkansan vangit (E.Laine)

 

 

  

 

 

 

 

 

 Evald Holger  s. 3.10.1906 Sääksmäki, kuoli 25.8.1928 (auto-onnettomuudessa)

 

 

 

Lapsien perheet:    *)nimen suomennos.

Sigrid Nordberg

Alf Juranko*

Alvar Jästerberg

Ester Vehmersalo

Walter Jästerberg

Runa

Dis

Per-Olof  

Saga (Lindberg)

Pirkko-Liisa

Pentti

Timo

Anitta

Brita

Irma 

Hertta

Siru

Pirkko

Elsi-Maj

Teo

 

Sigrid 1.Nordberg  2.Lindberg, s. 6.2.1883  Lohja, muutti  takaisin Lohjalle 18.8.1906  

Runa Söderman Dis Eklund, Sverige Per-Helmer (-Olof) Nordberg,  USA Saga Holmberg, Sverige
Susanne   Carl, USA  
    Susan, USA  
    Penny, USA  

 

*)nimen suomennos.

Vanha
sukunimi
Vanha
etunimi
Uusi
sukunimi
Uusi
etunimi
Ammatti Paikka Ajan-
kohta
Lähteet Tunnus
Jästerberg  Alma Ester  Juranko    edell. vaimo  Viipuri  -1.7.1935    om1935a-vii 136072

Jästerberg  Theodor  Juranko    teknikko  Viipuri  -1.7.1935    om1935a-vii 136071

 

Alf Juranko, s. 17.9.1890 Sääksmäki, vihitty 26.12.1922 Alma Ester Puntila Hauholta  

Pirkko-Liisa Salmi Pentti Juranko Timo Juranko
Seppo Hanna Teijo
Liisa Marja-Liisa Tarja
Jukka Kimmo  
Suvi    

 

Alvar Jästerberg,  s. 11.2.1886 Sääksmäki, muutti Inkooseen 4.6.1909  

Anitta Brita 
3 lasta Ruotsissa 7 lasta

 

Ester Vehmersalo, s.7.2.1896 Sääksmäki, vihitty 20.8.1916 Yrjö Hemming Wahlroos Kymistä  

Irma Vehmersalo Hertta Kämäri Siru Koponen
Kai Vesa Arja
  Ari Tomi
  Päivi  
  Juha  

 

Walter Jästerberg, s. 5.12.1892 Sääksmäki, vihitty 12.6.1920 Margit Achrén Tuusulasta  

Pirkko Elsi-Maj Teo
Heidi Sirpa Soile
    Seppo
    Simo-Pekka

 

   

  

Haudat.

Gustaf Teodor Jästerberg ja hänen vaimonsa Klara Vilhelmiina on haudattu Valkeakoskelle. Samaan hautaan on haudattu myös Hilma Jästerberg, k. 22.5.1974.

Dagmar, Paul ja Holger Jästerberg on haudattu Sääksmäelle yhdessä Yrjö, Ester ja Irma Vehmersalon kanssa samaan hautaan. Sääksmäellä on myös Teodor Alf Jurangon (ent. Jästerberg) hauta yhdessä vaimonsa Alma Esteri Puntilan kanssa.

Sukutaulua vastaava vanhin hauta on Mustiossa oleva Gustaf Jernströmin rautainen risti.

 

Lähteitä ja liitteet:

*Esivanhempien taulu laadittu 1977-79, tietolähteinä seurakunnat ja maakunta-arkistot.
*Nimen alkuperän selvitystä jatkettu vuonna 1994, tietolähteinä rippi- syntyneiden- ja kuolleiden kirjat Perniöstä.
*Aineisto koottu ja kertomusosa kirjoitettu 1998, verkkosivu 2003.
*Liitteenä esivanhempien taulu, myös äidin (Margit Achrén) suvun puolelta.

Liite 1.  Gester - Jesterberg - Gesterberg - Jästerberg  esivanhemmat 1719 - 1939.

Liite 2. Serkut ja pikkuserkut (Teo Jästerberg)
Liite 3. Jästerberg Brita sukua.
Liite 4. Lapsuuden ystäviä ja muistiinpanoja.
Liite 5. Gester - Jästerberg nimiä. 
Kansiot asiakirjoista: Kirjeitä, ansioluetteloja, valokuvia, vanhoja karttoja, peruskartan lehtiä, senaatin karttoja verkosta.

  Muita lähteitä:

Evert Laine 1948, Suomen Vuoritoimi 1809-1884.
Kerttu Innamaa 1982, Perniön Historia.
Pekka Kautovaara 1986, Ruukin töissä.
Niklas Herlin 2003, Ruukin avain.
Autio-Nordberg, Vuosisata Paperiteollisuutta 1972.
JW. Walden 1974, Minua sanotaan Juusoksi.
John E. Roos, Haagan Kauppalan historia.
Kaarlo Castren 1926, De rödas våldsdåd under frihitskriget.

   

    2003 ©Teo Jãsterberg, Sødrijk by i Esbo.

            

        <000>