Palawan sai nimensä Filippiiniläisen saaren mukaan. Se oli alunperin rakennettu kuljettamaan kopraa ko. saarelta. Raumalaiseksi Palawan rekisteröitiin vuonna 1926 jolloin aluksen pääosakas Edvin Wene kunnostutti sen loistokuntoon. Ensimmäinen miehistö mönsträttiin toukokuussa 1926 Helsingissä. Edvin Wene toimi itse päällikkönä.

Heinäkuun 12. 1932 Palawan otti Makslahdesta 350 standartin suuruisen puutavaralastin ja lähti kohti Kööpenhaminaa. Kaksi päivää myöhemmin, 14.7 kello 02, ilmoitti aluksen toinen konemestari, Akseli Rauhavirta, että konehuoneeseen tuli savua. Asiasta lähdettiin ottamaan selvää, ja huomattiin että tuli oli irti ylemmässä lastiruumassa. Palawan oli tällöin Naissaaren luoteispuolella, josta käännyttiin heti kohti Hankoa.

Sammutustöihin ryhdyttiin välittömästi, mutta koska palo oli ruumassa, oli kansilasti purettava ensin pois tieltä. Kanteen hakattiin reikiä joiden kautta ruiskutettiin vettä ruumaan, lisäksi käytettiin aluksen kemiallisia sammutuslaitteita. Ajoittain vaikutti että tulen herroiksi päästään, mutta aina jostain ilmaantui uusia liekkejä.

<> Kello 11 aikaan tilanne alkoi vaikuttaa epätoivoiselta ja niinpä kapteeni Wene komensi miehet noutamaan henkilökohtaiset tavaransa kannelle. Pian tämän jälkeen tuli levisi humahtaen koko laivaan, ja alus jouduttiin jättämään niin nopeasti että kaikki miehet eivät ehtineet ottaa tavaroitaan mukaan, vaikka ne olivat jo kannella.

Samaan aikaan norjalainen höyrylaiva Tortugas oli saapunut paikalle tarjoutuen viemään miehistön satamaan, mutta tästä kieltäydyttiin sillä Palawanin miehistö tiesi pääsevänsä pelastusveneillään mainiosti omin voimin Hankoon. Niinpä Tortugas tyytyi ilmoittamaan onnettomuudesta radiolla Hankoon ja Tallinnaan.

Puolustusvoimien vene MT 4 ja merivartiolaitoksen Aura saapuivat paikalle. Ne hinasivat pelastusveneen Hankoon ja yhä tulessa olevan Palawanin Hangon edustalle. Palawan hinattiin karille ja täytettiin vedellä, jolloin tuli saatiin sammumaan. Laivan todettiin olevan mitä kurjimmassa kunnossa. Suurimmat mastot riippuivat köysistön varassa ja olivat palaneet monesta kohtaa poikki, ainoastaan kokkapuu oli jäänyt palamatta. Kansi oli kokonaan tuhoutunut ja kylkiin oli tullut suuria reikiä. Perä oli palanut vesirajaa myöten ja myös lasti oli pahoin palanut.

Aluksen lasti oli vakuutettu, mutta itse alus oli vakuuttamaton joten sen menetys oli osakkaille suuri vahinko. Tulipalon syy jäi arvoitukseksi, arveltiin vain että joku työmies oli lastauksen aikana varistanut tulta lastiruumaan.

Laivaa ei Palawanista enää tullut. Sen koneista saatiin käyttövoima myllylle ja sähkölaitokselle Pohjanmaalle. Laivan runko hinattiin Raumalle Salinkedon lahteen, jossa sitä vähitellen purettiin polttopuuksi. Vielä nykyäänkin osa purkamatonta Palawania makaa Salinkedon lahden rannassa.

Aihetta sivuavia linkkejä: Hylyt.Net Raumalaisia purjealuksia

Kirjallisuutta:
- Hella, Tenho: Länsisuomalaista Merenkulkuperinnettä
- Grönhagen, J. / Konttinen, H.: Tietoa Syvyyksistä : Hylkytutkimuksen Opas

Paluu edelliselle sivulle