John Cameron: Tappo talon tapaan (John Cameron #1/1975)
Kirja:
Saksa on tämmöisten kirjojen (vai pitäisikö sanoa "vihkojen") luvattu maa. On nyt ja taitaa aina ollakkin. Niitä ilmestyvän siellä ja muissa saksaa puhuvissa maissa kilokaupalla viikoittain.
Tämä John Cameron oli yksi niistä, nyt jo kauan sitten tosin kuopattu, mikäli kustantaja Bastein sivuilta oikein ymmärsin. Se ilmestyi siellä 23.3.1973 - 20.6.1978. Saksalaisen tarkat aikamääreet antoivat tuollekin.
Bastein sivuista oli se ilo, että sitä kautta löysin muutaman ihmisen kotisivun, jotka kiltisti tunnustivat mitä ovat kirjoittaneet, mm. mitä Jerry Cottoneita ja John Cameroneita ovat suoltaneet. Fritz Tenkratin nimellä löysin myös miehen bibliografian josta selvisi parin John Cameronin alkuperäinen nimi, numero ja julkaisuvuosi. Oli sillä listalla muitakin, mutta ilmeisesti Simo Sjöblomin bibliografia-kirjan mainitsema suomentaja Saarela on ollut suomalaisen nimien kanssa niin luova, että niitä oli mahdotonta tunnistaa. Toisaalta, oma saksankielen osaamiseni on Korkkari-tasoa, joten jos joku voi auttaa, niin ihqua olisi.
John Cameron aloitti taipaleensa Suomessa Cottonsarjan sivuilla vuonna 1974, ennen kuin Cottonsarja omistautui julkaisemaan pelkästään uusintapainoksia 60-luvun Cottoniesta ja John Cameronia siunattiin omalla, varsin lyhytikäisellä lehdellään.
Teräshermo John Cameron on elektroniikka miljonääri joka tuntuu koheltavan ympäri maailmaa ja rikolliset vain sattumalta kompastuvat häneen ja taas Johnin pitää parantaa maailmaa. Tällä kertaa Italiassa jossa hän on lomalla maitokahvin värisen rintavan Dahlian kanssa, joka menettää vaatteensa useampaan kertaan tarinan aikana. Ja aina sen näkevät haukkovat henkeään. Mukaan sekoittuu CIA, USAn armeija ja mafia. Kaikki tämä 57:ssä kaksipalstaisessa sivussa. Typeriä konnia, tyhmiä mutta tehokkaita poliiseja ja siveellisiä päähenkilöitä vilahtelee mukana. Vauhtia piisaa ja tarina etenee hyvin. Ilokseen tätä luki MediVireen odotushuoneessa, kun lääkäri oli myöhässä.
Mukana on myös Kolmio-Kirjalle tyypilliseen tapaan jatkosarja, tällä kertaa tuntemattomaksi jäävän kirjailijan "Paha henki Pariisissa", jossa päähenkilöinä ovat Jan Eurooppalainen ja Anselmi. Tuntemattomasta syystä juttu näyttää kyllä jäävän kesken John Cameronin numerossa 3/1976. Ainakin viimeisellä sivulla lukee "Jatkuu" ja homma jää ikään kuin kesken toiminnan roikkumaan ilmaan. Onneksi jatkotarina uusittiin myöhemmin Cottonsarjassa ja sillä kertaa kokonaisena. Ihan hyvä juttu, sillä luettavalta tarinalta tuo vaikutti.
Mukana on myös ristikko, josta on 1/3 täytetty.
Suomennos: Aikamoisia vapauksia ottanut suomentaja. Jotenkin en jaksa uskoa, että saksalainen olisi kirjoittanut rosvoille nimiä kuten Pimpernello (pornotuottaja) ja Perscutti. Varsin rajua kieltä oli kanssa mukaan suomennettu, ihan kiroilua ja se yllätti. En ole moiseen kovinkaan tottunut Kolmio-kirjan tuotteissa. Mutta ihan toimiva suomennos. Ainoa mikä särähti, oli se, kun hotellin sviittiä kutsuttiin sanalla "sweet".
Kansi: Kolmio-Kirja suosi näitä valokuvakansia likimain aina. Samalla tavalla kuin Basteilla on yhtenevä ulkoasua tuotteillaan, niin myös oli Kolmio-Kirjan jännäreillä. Tästäkin tulee elävästi mieleen Jerry Cotton, tuttu värimaailma ja jännitystä lupaileva kansi. Mistäköhän elokuvasta tuo on pöllitty? Mutta tyylikästä tuo on.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää