Harri Laine: Kuoleman katrilli (Formula #2 (1984))
Kirja:
Suoraa jatkoa edelliselle Formula-saippuaoopperalla ja tämäkin jää jänskääkin jänskempään cliffhangeriin. Vieläkään ei käy selväksi mitä käy Kostille ja Marialle ja vielä sekin, että samassa hotellissa odottelee Kostia toinen rusto! Jukranplujut! Herra Ruska kurkistelee, pitänee seuraavakin osa lukea mitä pikimmin.
Samanlaista teknisiä tietoja asiantuntevasti Laine tässä kirjoittaa kuin ensimmäisessäkin Formulassa, mutta tässä oli edellistä vieläkin vähemmän urheilua ja entistä enemmän ihmissuhteilua. Joukkoon oli sekoitettu pieni sabotööri sivujuonne, mutta sekään ei jännitystä saanut kohoamaan.
Liikaa ihmissuhteita, liian vähän suoraa viihdettä.
Sen kuitenkin myönnän, että mukava tätä kirjaa oli lukea töiden ohessa.
Kansi: Herran perkele, millaisen kissan ovat valinneet kanteen! Kohtalaisen pelottava rouva joka poseeraa kolarin edessä. Kirjassakin oli kolari, joten se selittää tuon kuvan, mutta ei tuota naista.
Sama leiska tuossa kannessa on kuin ekassakin Formulassa ja ihan yhtä hyvin tuo toimii kuin ekassakin kirjassa.
Mutta tuo nainen.
Hui.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää