K. T. McCall: Älä ammu, enkeli! (McCall-sarja #6 (1962))
Kirja:
Valpas-Mainoksen ansioita Australialaisen dekkari-pulpin Suomeen tuomisessa ei voi kieltää edes pahalla tahdollaan. Carter Brown myi kuin leipä ja tuon sarjan menestyksen siivellä V-M yritti myös muita Aussi-sarjoja. Kuten tätä McCall-sarjaa.
Ihan samoihin määriin kuin Carter Brown ei likikään päästy, jäätiin 18:sta.
Harvinaiseksi ja sitä kautta halutuksi keräilykohteeksi ulkomailla (Suomessa tämän kirjallisuuden alalajin keräily tuntuu aina vain olevan aika marginaalista) tekee se, että nimimerkin K. T. McCall taakse kätkeytyy kaksi naista: Audrey Armitage and Muriel Watkins.
Huomaako tuota mistään? No ei.
Huomaako sitä mistään, että em. rouvia mainostettiin "One of the country's most prolific and popular authors." No ei.
Hyvin yksioikoinen ja ei mitenkään edes mainittavan jännittävä kirja ole kyseessä.
Päähenkilönä sarjan kirjoissa on kivikova vakuutusetsivä Johnny Buchanan, joka ei kanna asetta vaan luottaa enemmänkin taitoonsa höpöttää tiensä tiukoista tilanteista ulos.Tosin sanailu on aika tylsää.
Kirjassa esiintyvät henkilöt ovat aika tylsiä, paperiakin ohuempia ja standardeista leikattuja: Ärjyvä, kärttyisä poliisi, tosi pahoja ja häikäilemättömiä konnia ja halukkaita naisia.
Jotain myöskin kirjan muistiin takertumisesta sanoo se, että siitä on noin kuukaisi kun kirjan lukaisin ja nyt jo on lähes kaikki kirjasta hävinnyt muististani. Mutta, jos käyttää, kuten minä käytän, lähdeteoksena University of Melbournen ylläpitämää "The Taylor Collection Of Australiana Pulps And Paperbacks" katalogia, on tämä varhaisin McCall-sarjan kirjoista. Että ehkä touhu kehittyi myöhemmin paremmaksi.
Suomennos: Perus Valpas-Mainos-kauraa. Paremminkin homman olisi kotiin voinut hoitaa, mutta toisaalta, olen myös paljon huonompiakin suomennoksia lukenut.
Kansi: Ilmeisesti alkuperäissarjan kansia käytetty tässä yhteydessä. Ainakin kovasti samanlaisia kannet siellä olivat. Tälle teokselle en tiukasta surffailusta huolimatta alkuperäiskantta löytänyt, mutta tyylikäs kansi on kyseessä.
Dekkarina on kannessa tyypillinen lierihattuun ja pitkään takkiin pukeutunut pistoolimies ja miespuolisia ostajia kiinnostamaan on kanteen pistetty iso, tyylikäs nainen. Jolta tosin joku kirjan tämän kappaleen edellinen omistaja on silmän värittänyt punaisella krapulaisen verestäviksi. Kyllä nämä vaan olivat tyylikkäitä, ei tähän samaan enää nykyään päästä.
Takanannessa lukee "Älä ammu, enkeli! on kirja, jonka ukee herpaantumattomalla jännityksellä." mariinin punaisen palkin vieressä. Ilmeisesti tuo naisellinen väri on vinkki siitä, että tämän tosimiesten kirjan on kirjoittanut nainen.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää