Mickey Spillane: Minä olen tuomari (Nide Oy (1959))
Kirja:
Spillannen ei niin mahdottoman laajan tuotannon huomioon ottaen, on miehen kirjoja julkaistu Suomessa useaan otteeseen. Uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Mutta mikäs siinä on näitä julkaistessa uudestaan. Loistaviahan nämä ovat. Varsinkin tämä esikoisteos.
Kylmää, tylyä ja anteeksiantamatonta. Juttu kulkee täysillä eteenpäin eikä leiki. En kuitenkaan tälle täyttä viittä palluraa anna, jokin lievästi määrittelemätön tirvaisu jää puuttumaan, joka tönäisisi tämän ultimatiivisten klassikoiden joukkoon. Mutta likelle moista tämä pääsee.
Kirja julkaistiin vuonna 1947 eli vain pari vuotta toisen maailmansodan jälkeen. Johtuneeko tuosta juuri päättyneestä suuresta seikkailusta, että maailma (eli tässä tapauksessa Amerikka) oli valmis tämän tason anteeksiantamattomaan raakuuteen. Kaikki oli jo nähty ja koettu.
En pidä sitä yhtään ihmeellisenä, että Mike Hammeria pidetään esikuvana esim. Dirty Harrylle, hyvin samankaltainen hahmo on kyseessä. Tuota ajattelumallia seuraten, Mike Hammer on myös esikuva hahmoille kuten Judge Dredd, Punisher ja Mack Bolan ja Executioner. Ja jos vielä pohditaan lisää, niin tarkoittaako tuo ajattelu malli, että Mickey Spillane on isä-hahmo kaikille näille kostaja-tyyppisille laki-omiin-käsiinsä-kavereille. Niin sujuvaa, vaikuttavaa ja tehokasta kirjoittamista Spillane tässä esikoisteoksessaan esittää, että on hyvillä mielin valmis antamaan tuon manttelin hänelle.
Suomennos: Tunnustan: en ole tätä suomennosta lukenut, luin Kolmiokirjan julkaisun tästä kirjasta. Suomentajan etunimi on kuitenkin Topo. Pakko olla hyvä suomennos, kun etunimikin on noin hyvä.
Kansi: Huomattavasti parempi kansi tämäkin on kuin Kolmiokirjan tarjokas vastaavasta teoksesta 80-luvulta.
Ilmeisesti tuo on itse Mike Hammer tuossa kuvassa kohtelemassa kaltoin naista. Aivan taatusti syystä osoittelee pyssyllä, mokomaa. Kuva on selvästikin rajattu jostain isommasta kokonaisuudesta. Jonkun mielestä se varmastikin oli hyvä idea, minusta se näyttää lähinnä hölmöltä.
Yläkulmassa itse Mickey Spillane nuorena ja täynnä omahyväistä voimaa. Kuvan vieressä selitys, että "Amerikan kuuluisin "kovan tyylin" kirjailija!". Hehe. "Kovan tyylin". Mutta mikä lienee ollut syynä, että päälikanteenkin on pitänyt painaa muidenkin Nide Oyn suomentaminen Spillaneiden nimet?
Minä sanon:

Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää