Jerry Ahern: Painajainen alkaa (Voittaja #1 (1986))
Kirja:
Onpa liima kuivunut tästä 21 vuotta vanhasta kirjasta. Kannet irti ja sisällykset kahdessa osassa.
Merkintöjen mukaan luin tämän heti tämän ilmestyttyä vuonna -86, herkässä 16 vuoden iässä. Selvästi muistan, kuinka vaikuttunut olin kovasta väkivallasta ja miehekkäästä meiningistä jota tämä teos tarjosi. Parasta ikinä silloin. Nyt taas tuli mieleen, että "kaikenlaista".
Tyypilliseen Viihdeviikari-tapaan ja kioskikirjallisuusperinteitä kunnioittaen aloitettiin tämä sarja jättämällä julkaisematta sarjan kirja #1. Viittauksia siihen kuitenkin vilisee paljon, että kyllä kai senkin olisi voinut julkaista.
Kolmas maailmansota otti ja tuli ja (silloinen) Neuvostoliitto voitti. Mutta John Rourke on kova jätkä ja yksi tuhosta selvinneistä ja ehkäpä maailman historian onnekkain mies. Mies selviytyy tippuvasta lentokoneesta ja kas, putoamispaikalla on Harley Davidson Low-Rider, Rourken lemppari mopo. Mies lähtee kavereineen ajelemaan ja kas, tiellä on hylätty rekan perävaunu joka on täynnä ammuksia ja kas, juuri sopivia Johnin ja kaverin aseisiin.
Oikeistolaista maailman kuvaa, pikkusen ymmärrystä venäläisiä kohtaan, vaimon etsintää, väkivaltaa ja naiskauneutta. Kaikkea mitä kasvava teini tarvitsee. En kuitenkaan sanoisi tätä parhaaksi koskaan kirjoitetuksi jälkeen-suuren-tuhon-kirjaksi, olen paljon parempiakin lukenut, mutta kyllä tätä hymyn kare suupielessä luki.
Kirjailija Jerry Ahern on kirjoittanut noin miljoona artikkelia lehtiin kuten "Guns & Ammo" ja "Handguns ja se näkyy. Aseet on tarkasti nimetty ja kuvailtu. Muutenkin joka ainut asia on nimetty. Kellot ovat Rolexeja, sytkärit Zippoja ja niin edespäin. Nykypäivänä tuota kutsuttaisiin "product placementiksi" ja Ahern saisi rahaa entistä enemmä.
Lisäksi herra Ahern on itsekseen ja vaimonsa kanssa kirjoittanut noin tuhat ja sata kirjaa. Kirjoittelun lisäksi Ahern on perustaja laitokselle jossa valmistetaan Rourkenkin käyttämiä Detonics-aseita sekä koteloita ja muuta ihqua nahkaisia asetarvikkeita. Amerikkalainen sankari. Ihmekkös, että miehen Survivalist sarja menestyy. Jenkit pystyvät samaistumaan.
Suomennos: Ihan sujuvaa suomea Rönn aikaan saa. Kaheksakytä luvulle tullessa suomentajilta selvästi alettiin vatimaan kielitaitoa, mutta…. Olisi voinut kyllä pikkasen miettiä seuraavaa lausetta: "…hänen istuessaan siinä pimeyden keskellä pidellen lastenpäitä sylissään." Varsinkin kun kuvaus on naisesta joka pitää nukkuvien lastensa päitä hellästi sylissään.
Kansi: Alkuperäisen sarjan kantta käytetty. Tosin alun perin tuo kansi koristi sarjan kahdeksatta osaa "The End is Coming". Kyllä tuo tarinaa itsessään kuvaa ihan hyvin, on ukkosta ja aurinkolaseja joten mikä ettei.
Ja kovin, niin kovin viehettävällä 80-luvun tyyppisellä tekstityypillä kirjoitettu sarjan logo. Ehkä siis vähän coolia. Ja kaiken kukkurana alkuperäisen sarja logo pienellä. Mahtavuutta.
Minä sanon:

Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää