Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1200609051910

Runo 3.1.2002

 

 

Kuolema

 

Kuolema.

 

Hän on kuin näkymätön

          ystävä,

 

joka käy vierelläni.

 

Joskus, silloin tällöin,

 

hän tarttuu käteeni,

          silittää päätäni.

 

Silloin hän tuntuu

          pelottavalta.

 

… ystävä …

 

Kun hän on hellittänyt

          otteensa,

 

elämä tuntuu hyvin

          arvokkaalta.

The death

 

The death.

 

He is like an unvisible friend

 

who goes with me.

 

Sometimes, now and then,

 

he takes my hand,

          strokes my head.

 

Then he frightens me.

 

… a friend …

 

After he loosens his grip on me,

 

the life feels

 

more valuable.

 

 

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa