Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1201301142331
 

 

 

Runo: Tyhjäpaperi

 

Tyhjä paperi ei ole minulle tyhjä, vaan valkoinen, kuin totuus tyhjyydestä.

 

Suru kuin olisi muuttunut välttämättömäksi iloksi, tyytyväisyydeksi. Ei anna oikeutta aitoon tunteeseen.

 

Maailmanikkunani vaihtelevat maisemat, selittäjät selittävät eivät tunne totuutta, tai tarkoituksellisesti sen peittävät valheellisilla sanoillaan, pätevät ylinnä muiden.

 

Oikeuden perusteet ovat muuttuneet niin hämäriksi, monimutkaisiksi tavoitteena tasapäisyys, josta* on tultu tähän.

                                                       *erilaisuudesta

 

Kubismin perusteet ovat toteutuneet, näemme sen avaruudellisissa kuvauksissa. Ymmärrän myös sen vahventavan pohjan. Maisemaa katsotaan kuin vastarantaa.

 

Maailmanikkunan kertomaan voi luottaa niin paljon kuin sielu sietää; siitä suurempi luottamus kirkkotien kautta, mahdollinenko

                                                                      ?

 

Näen, että tekninen kehitys on kehittynyt, kehitys kehittyy, ja niin oli näyt ennen ajanlaskua mielessä vain ja kerrottua, joten jokainen voi omalla  kohdallaan päättää, mikä on totta ja mikä ei.

 

Tyhjäpaperi. Nyt.

 

14.1.2013 TK

 

 

 

**Erilaisuudesta. Ihmiset ovat erilaisia kuin lumihiutaleet ikään – siis ainakin henkisesti.  Länsimainen ihminen on erilainen kuin lumihiutale myös ulkoisesti. Sukupuolia on vain kaksi —  mies ja nainen, nainen ja mies. Ihmisen olisi tarkoitus löytää oma luonteensa ja identiteettinsä sukupuolensa mukaisesti ja myös muiden taipumustensa ja osaamistensa mukaisesti. Näin monipuolisessa maailmassa luulisi olevan mahdollista löytää omat identiteettinsä muutoin kuin seksuaalisten mielihalujen perusteella. Synti vie harhaan. TKK1201301151907

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa