Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1201610031247

 

 

 

Vuodenajat

 

Kesän köynnökset kasvoi, kiipeilivät ritilälle, kohtasivat kylmän viiman pudottivat lehtensä.

 

Nyt koristavat ritilää varret paljaat vaan, kukkasia viimeisiä kannattelevat.

 

Voin syksyn saapuessa muistella kukkien kasvamista, nuppujen puhkeamista, väriloistoaan.

 

Herää toivo uuden kevään, kesän vihreän odotus. Näin on mieli ihmisen, uuden alun kaipaus.

 

Maailmamme kestämään on tarkoitettu monet loput, aloittamaan uudet alut, kannattelemaan ihmistä.

 

Ei ole maailmanloppu syksyn tulo, talven saapuminen, on kaipuu ihmismielen sisäisen loput ja alut vaihtuen.

 

Siksi ihminen Suomenniemen kohtaa vuodenajat voimakkaammin kuin etelänmaiden ihmiset.

 

Pohjoisen vuotemme kuljettaa ihmisen läpi alkujen ja loppujen, mielentyyneyden tai mielentyrskyt kätkien.

 

 

 

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa