|
Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa TKK1202110271422 Kirjoituksen loppuosa Filosofia: Pallo ja kolikko |
|
Finanssipolitiikan juurilla Olen joskus some-kommenteissani verrannut maan taloutta kukkapenkkiin. Yhteiskunta on rahoituksen suhteen kuin kukkapenkki veden suhteen. Kukkapenkkiä ei saa kastella liikaa, mutta ei liian vähänkään. Yhteiskunta mätänee, jos rahaa on liikaa liikkeellä ja kuihtuu, jos rahaa on liikkeellä liian vähän. Nykyaikainen länsimainen yhteiskunta ja yhteiskuntatalous on monimuotoinen ja se lähinnä perustuu kehitykselle, mikä sillä historiassa on ollut. Tästä kerron lisää blogikirjoituksessani Talousteoria yhteiskunnan mukaan (2016) http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213376-talousteoria-yhteiskunnan-mukaan http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh9_tiedostot/tp9_talousteoria_yhteiskunnan_mukaan.htm Yhteiskunnan tilaa rahoituksen suhteen seurataan ja seurantavälineitä tulee aika ajoin tarkistaa, ovatko ne ajanmukaiset. Jos joskus on tehty jokin tietty tapa seurata yhteiskunnallisia barometreja, tulee nyt pohtia palveleeko seuranta edelleen, vai onko sitä syytä uudistaa. Monen länsimaan talouspoliittinen tilanne on muuttunut muun muassa sen vuoksi, että tuotantoa on siirretty itään. Halvemman työvoiman maissa valmistetaan länsimaita varten tavaroita, joiden osalta tulee tarkkailla niiden tarpeellisuutta. Uutta talouspolitiikassa tulee olemaan myös materiaalikierrätys, jossa materian louhinnan sijaan tuotetaan syntyneistä jätteistä teollisesti uutta materiaalia tavaroiden valmistusta varten. Työvoimaa edelleen tarvitaan, mutta on havaittavissa oireita siitä, että työvoiman tarve paikoitellen on vähentynyt tai muuttunut. Rahoitusalalla tarvitaan uusia innovaatioita. Suomessa on tuotettu useita rahoitusinnovaatioita ja -järjestelmiä, joilla yhteiskunnan rahanliikkeitä ja -kiertoa on tasoitettu, jolloin yhteiskuntarauha on pysynyt pitkään melko hyvänä. Tällaisia rahoitusinnovaatioita ovat kansaneläkelaitos (Kela), työeläkelaitokset, vakuutuslaitokset, ammattiyhdistysliike ja muut yhteiskuntaa rahoittavat laitokset. Näiden lisäksi voidaan hyödyntää rahoitusteknisesti jo luotuja teknillisiä ratkaisuja esimerkiksi tuottamalla kansalaispalkkajärjestelmä. Kansalaispalkka paikkaa työvoiman vähentymisestä johtuvaa toimeliaisuuden vähenemistä ja oikeastaan pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti lisää ihmisten toimeliaisuutta yhteiskunnassa. Olen kirjoittanut kansalaispalkka koskevia perusteluita kirjoituksessa Miten raha pyörii Euroopassa? (2014) http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159284-miten-raha-pyorii-euroopassa http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh9_tiedostot/tp9_miten_raha_pyorii.htm Moni asia julkisessa tiedonvälityksessä kielii nykyään Suomessa rahoituspulasta. Yhteiskunnassa ei ole riittävästi rahaa liikkeellä. Monet ihmiset ovat innovatiivisiä ja kehitteillä on moni luovia ratkaisuja toimeliaisuuden hyväksi, mutta rahoitus niiden osalta on liian tiukassa. Kirjoitin rahoituspulasta blogissa Rahoituspulan syyt ja ratkaisut (2015) http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198381-rahoituspulan-syyt-ja-ratkaisut http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh9_tiedostot/tp9_rahoituspulan_syyt.htm Länsimainen talous ja yhteiskuntamalli on laadittu huolella. Kaikki tarvittavat rakenteet hyvään yhteiskunnalliseen toimivuuteen on jo tehty. Näyttää kuitenkin päällisin puolin tarkasteltuna, että puuttuisi hyvää tahtoa toimia hyvin yhteiskunnan eteen. Näköalattomuutta esiintyy. Ihmisellä on taipumusta masentua näköalattomuuden edessä, kenellä tahansa. Vaikka länsimainen talousajattelu pohjautuu kristillisyyteen ja lähimmäisestä välittämiseen, tällä hetkellä näyttää siltä, kuin olisimme talousajattelussa pohjattoman kuilun edessä. Vallalla on paljon sellaista ajattelua, että minun jälkeeni ei mitään. Suosittelen lukemaan kirjani Kristillinen filosofia näköalapuutteen korjaamiseksi. Saattaa olla yllättävää se ajatus, että itse me tänne aina palaamme. Kuin huomaamattamme liu’umme takaisin velvollisuuksiemme ääreen aikuisiässä. Lakimiehistä tulee lakimiehiä ja -naisia, puusepistä puuseppiä, maalareista maalareita. Me samat ihmiset. Paljon on kuitenkin tapahtunut siitä, kun asiaa on viimeksi pohdittu noin 1940-luvulla. Sen jälkeen on syntynyt paljon uusia ammatteja ja taloudellista toimeliaisuutta, mikä pitää yhteiskunnan pyörimässä. Myös tietokoneistuminen on tapahtunut vasta nykyaikana. Nykyinen taloudenpito näyttää hieman napapaitapolitiikalta. Jo tietokoneiden käyttöön ottaminen tarkoittaa, että rahaa pitää yhteiskunnassa olla enemmän liikkeellä kuin ennen. Tämä taas tarkoittaa, että uusia keinoja keskuspankeilla tulee olla rahan liikkeelle laskemiseksi. Rahoitusalalla tietokoneista on myös paljon hyötyä ja vasta tietokoneet mahdollistavat mm. kansalaispalkan rahoitusinnovaationa. Myös kirjoitus Rahaa ja rahapolitiikkaa (2015) sisältää kirjoitusta rahoitusalan tiimoilta. http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197601-rahaa-ja-rahapolitiikkaa http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh9_tiedostot/tp9_rahaa_ja_rahapolitiikkaa.htm Rahoituspulasta vastuuhenkilöille kertoo se ”oireilu”, mitä muun muassa toimittajat tuottavat. Monet toimittajat vaikuttavat vihaisilta niitä ihmisiä kohtaan, joiden he arvelevat tienaavan enemmän kuin he itse. Ihmisiä, joilla voisi olla rahoituspolitiikkaan vaikutusta, vihataan ja heitä on Suomesta jopa karkotettu. Verotusta pidetään uhkana ja sillä myös uhkaillaan pääomia omistavia. Verotus on yksi tärkeimpiä länsimaisen talouden rahoitusinnovaatioita, jolla on ollut yhteiskuntaa rakentava voima. Verotus luo ihmisille uskoa siihen, että moniin yhteiskunnallisiin palveluihin on rahaa käytettävissä ja että he sitä myöten itse osallistuvat omalla taloudellisella panoksellaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Näin on asian laita ja tämä on myös tärkeä asia säilyttää jatkossakin uusiakin rahoitusinnovaatioita rakennettaessa. Nykyään Suomessa vaikuttaa olevan tilanne, jossa monet uudistuskohteet odottavat rahoitusta ja että poliitikot näyttävätkin löytävän riittävästi rahaa kohteisiin. Tähän on liikkumavaraa tuomassa kansainvälinen lainoituspolitiikka, jossa valtio ottaa lainaa rahoittaakseen perustoimintoja. Yhteiskunnallisena uhkana vaikuttaa olevan se, että onko maalla varaa maksaa takaisin velkansa. (Takaisin?). Uskon, että eri maille lainoitusjärjestelmä voi toimia hyvin, ja että siihen löytyy keskuspankkien avulla järkeviä rahoitusinnovaatioita mm. rahoituspääomien kierrättämisellä. On selvää, että Euroopan Unioni yksittäisiä maita suurempana talousalueena pystyy keskuspankkien avulla järjestämään valtioiden rahoitusasioita ja rahoituksen liikkumavaraa hyödyksi unionin maille. Yksinkertainen esimerkki kertoo siitä, että yhteiskunta mitattuna toimeliaisuudellaan tarvitsee rahoitusta toimeliaisuuden mukaan. Tätä kuitenkin tulee huolellisesti valvoa vastuullisten yhteiskuntapoliitikkojen ja päättäjien. Kaikki toimeliaisuus pelkän toimeliaisuuden vuoksi ei tietenkään ole suotavaa. Kirjoissani tästä lisää. Esimerkki: 1500-luvun Euroopassa oli paljon vähemmän rahaa liikkeellä kuin nykyään. Rahoitus pitää siis suoda ajankohdan mukaan. Feodaaliyhteiskunnassa ylimykset löivät rahaa omiin tarpeisiinsa. Yhteiskunta oltiin rakentamassa ja nyt on toiminnassa yhteiskunta, johon miljoonat ihmiset ovat melko tyytyväisiä. Rahoitus pitää järjestää kohdalleen nykyisessä mallissa. On luultavaa, että koko niin sanottu eurooppalainen rahoituskriisi, joka on edelleen ehkä meneillään, ratkaistaisiin vain laskemalla liikkeelle rahaa kohtuullista kansalaispalkkaa varten kussakin Euroopan maassa. Tähän vain täytyy päättäjätasolla löytyä hyvä symmetria koko länsimaisen talouden kohdalla ja siten, että ratkaisut ovat balanssissa myös maailmantalouden osalta. Länsimaiden tulee säilyttää johtava asemaa globaalissa taloudenpidossa, tähän on monia syitä olemassa ja myös kansainvälistä tilausta. 21.5.12017 Tarja Kaltiomaa Filosofia: Pallo ja kolikko Kokonaisia filosofioita kätkeytyy tuntemiemme käsitteiden taakse. Mitä tarkoitat tykkäämällä jalkapallosta? Kannatat maailman rauhaa, mieshegemoniaa, hurmiota, kamppailua, voittamista. Suuria yleisöjä, suuria sankareita. Maapallolla on kansakuntia maineen. Länsitalous on voimistunut teollisuuden myötä. Ihmiset ovat sivistyneitä ja oppineita. Kaikkeen toiminnallisuuteen on rahaa. Kolikko edustaa rahaa. Poimin paikkakunnallani aina kaikki pikkukolikot maasta, koska arvostan rahaa. Sittemmin joku on keksinyt liimata ne kiinni maahan. Ystävällistä. Käsite kuten pallo, voi tarkoittaa monia filosofia ajatuksia ja suureita. Käsite kuten raha symboloi koko maailmamme toiminnallisuutta. Ihminen tarvitsee maapallonsa ja ihmiset tarvitsevat rahansa. Money makes the world go on. 29.9.2021 Tarja Kaltiomaa |