Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202012141016

Blogikirjoitus julkaistu aiemmin Uusi Suomi –verkkolehden Puheenvuoro-palstalla.

 

 

Finanssi: Mietelmiä EU:n pääomakeskusteluun

 

Luin blogikirjoituksenne Päätös pankkien yhteisvastuusta keskellä koronakriisiä huolettaa: ”Hallituksen tulisi hyvin tarkasti miettiä, mihin olemme lähdössä mukaan”(Kauppalehti 9.12.2020 Antti Lehmusvirta, myös sähköpostina to whom it may concern -statuksella). Suomalaisten finanssitoimijoiden kannattaisi selvittää Euroopan rahaliiton sopimusten osalta tarkasti se asia, mitä tarkoittaa sopimuksessa yhteisvastuu. Yhteisvastuu voi olla muutakin kuin rahaliikennettä. Yhteisvastuu voi olla myös hyväksyntää sen osalta, mikä minkäkin EU:n rahaliitossa mukana olevien maiden ja muidenkin EU-maiden osalta on tärkeää rahoitus- ja finanssipolitiikkaa maiden erilaisuuden ja niiden erilaisen elinkeinopohjan huomioon ottamisen kannalta. Rahoitustarpeen hyväksyntää voisi olla, joutumatta kuluttajalainamaiseen rahoitus- ja velkavastuuseen, kuten Suomessa yleisesti näytetään sopimus käsittävän. Asia pitäisi siis selvittää hallituksemme ja kansalaistemme edun vuoksi ja sen vuoksi, että pieniväestöisen ja ahkeran, työtä tekevän Suomen kansan ei tarvitsisi olla huolissaan velkaantumisriskistä.

 

Pääomista puhuessa kannattaa ottaa huomioon erilaisia käsitteitä, kuten pitkään jatkuneen kvartaalipääomittumisen suhde kansantalouksiin. Rahan luonne on, että se kiertää ja jos sen rahoitusvaikutus kansantalouksiin ja kansalaisten elämään estyy, on kuin kastelukannun sadettajapää olisi tukossa. Pääomittuneen rahan pitää myös päästä palaamaan kansantalouksiin ilman, että se vaikeuttaa tai vahingoittaa normaalia ihmisten elämänkulkua. Ihmisten pitää voida luottaa pankkeihin ja myös pankkien yläpuolella olevien sektoreiden ja tahojen toimintaan.

 

Suomessa on tehty vakavasti ja nykyään hyvin toimivia yhteiskuntaa vakauttavia rahoitusjärjestelmiä, joiden konsultoijina voimme olla maailmanlaajuisestikin. Tämäkin asia pitäisi ihan kysyä muiden maiden rahoitusjärjestelmien edustajilta. Muun muassa työeläkejärjestelmä, joka suomalaisen mallin mukaan on vakuutusluontoinen, saattaa olla Euroopassa ja Amerikassa erilainen käytännöltään, ellei puutu vastaavana järjestelynä kokonaan. Muualla on saatettu rakentaa yksityiseen vastuuseen perustuvia, pankkitoiminnan varassa olevia järjestelmiä. Tämän ajatuksen mukaan tietenkin on kyse melko sensitiivisestä asiasta, mutta suomalaisilla käsittääkseni on vahvaa rahoitusosaamista, kun ajatuksellisesti asiaan perehdytään syvällisemmin kuin mitä julkinen keskustelu antaa ymmärtää asiaan perehdytyn (ehkä ei juuri lainkaan kansainväliseltä kannalta?).

 

Olen kirjoittanut rahoitusjärjestelmistä yleiseltä kannalta, asiakkaan ja kuluttajan näkökulmasta mm. kirjoituksissani Miten raha pyörii Euroopassa? (v. 2013) ja Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot (v. 2019). Molemmat ja muut rahoitusalaa koskevat kirjoitukseni ovat nähtävillä joko Uusi Suomi -verkkolehdessä tai myös verkkosivustollani Tyhjäpaperi ( http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ).

 

Emme mielestäni ole niin alakynnessä Suomena kuin julkisessa retoriikassa yleensä vaikuttaa asian olevan. Uskon eurooppalaisten rahoitusliikenteestä ja pääomista kiinnostuneiden tahojen olevan kiinnostuneita suomalaisten hyväksynnästä rahoituspolitiikassa nimenomaan onnistuneiden omien ratkaisujemme vuoksi.

 

Ystävällisin terveisin,

Tarja Kaltiomaa

kirjailija, eläkeläinen

 

Sähköpostin voi edelleen lähettää to whom it may concern -periaatteella.

Voi mainita myös, että tästäkin konsultoinnista voi myös maksaa myös minulle itsellenikin 🙂

 

 9.12.2020 TK

 

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa