Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK12018011453

Blogikirjoitus julkaistu aiemmin Uusi Suomi –verkkolehden Puheenvuoro-palstalla.

 

 

Lukijan vastuu lisääntynyt

 

Nykyisessä julkisessa keskustelussa tuodaan esille, että sosiaalinen media on lisännyt lukijan vastuuta perinteisen median valta-ajan jälkeen. Sosiaalinen media tuo lukijan eteen kirjoituksia, joiden faktoja ei ehkä samalla tavalla tarkisteta kuin valtalehdistöllä on mahdollisuus tarkistaa. Lukijan vastuu on lisääntynyt myös valtamedian moraalisen tason heikennyttyä. Tästä on selkeä esimerkki tämän päivän päivälehdessä. Suuri kuva lehden etusivulla näyttää kahden hymyilevän nuoren naisen vaativan kauppoihin väkevämpiä alkoholijuomia. Tämä ei aikoinaan koulujen raittiuskilpakirjoituksiin osallistuneesta tunnu hyvältä sanomalehtipolitiikalta. Miksi valtalehti on lähtenyt kirjoittamaan kansanterveyttä ja raittiutta vastaan?

 

Me vanhempi polvi muistamme ajan, jolloin suomalainen alkoholikulttuuri oli väkevien viinojen ja vahvan nelosoluen kulttuuria. Silloin oli tavallista suomalaista arkea, että perheen isä ajoi vaimonsa ja lapsen talosta ulos riehuessaan viinapäissään. Vaikka keskioluen tulosta ruokakauppoihin on puhuttu alkoholijuomien vapautumisena ja sinänsä rajojen rikkomisesta niin sanotusti tiukassa alkoholipolitiikassa, keskioluen vapautuminen oli helpotus perhe-elämässä. Miedommat juomat ovat parantaneet kansanterveyttä ja myös ihmisten käyttäytymistä.

 

Väkevät alkoholijuomat kaupoissa heikentäisivät perheiden turvaa uudelleen.

On moraalisesti väärin, että maan valtalehti kertoo väkevistä alkoholijuomista myönteiseen sävyyn tämän päivän kirjoituksessaan (HS 11.12.2017).

 

Lehdistö käyttää sitä valtaa, minkä lukijat sille suovat.

 

Olen joissakin elokuvissa viime kuukausien aikana kuullut tarinan, jossa kerrotaan suunnilleen niin, että ihmisen olkapäällä istuu sekä enkeli että paholainen, jotka käyvät kamppailua ihmisen sielusta. Tarinassa kysytään, kumpi voittaa. Vastaus on, että se voittaa, jota ihminen ruokkii teoillaan ja sanoillaan.

 

Olemme suomalaisina melkoisen haasteen äärellä. Mielestäni lehdistön moraali on ollut joskus paremmallakin tolalla kuin nykyään. Lukijana saattoi myhäillä ja nyökkäillä moraalisenkin lukijan päivän lehden äärellä. Lehti herätti luottamusta. Nykyään ei.

Kilpaileeko valtalehdistö sosiaalisen median kanssa esimerkiksi siitä, miten ”rohkeita” juttuja voidaan kirjoittaa? Lehdistön tavoitteena sanotaan olevan maksavien lukijoiden määrä. Olen itse aina ajatellut lehdistöllä olevan muitakin tehtäviä, kuten esimerkiksi valistus, kansanvalistus. Tähän ei enää voi luottaa. Lukijan vastuu on kasvanut.

 

Toinen asia, josta ehkä kirjoitan myöhemmin lisää, on että usein vaikuttaa siltä kuin median tuottamat erilaiset gallupit ohjaisivat politiikkaa. Politiikan laillisten sääntöjen mukaan puolueet ovat ne, jotka vaaleissa on valittu ja niiden vaikutusvalta on sitä, mitä vaalien tulokset ovat tuottaneet, ei niinkään gallupien tulokset. Politiikka on aina ollut jonkinlaista kujanjuoksua ja sitä se edelleen on. Lehdet liputtavat edellä, lukijan oma vastuu on lukijan ja kansalaisen omaa vastuuta.

 

11.12.2017 TK

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa