Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202006171242

Blogikirjoitus on aiemmin julkaistu Uusi Suomi –verkkolehden Puheenvuoro-palstalla.

 

 

Talouden uusia suuntauksia

 

Nykyihmisinä olemme aistimassa taloudessa tapahtuvia uusia suuntauksia. Olen aiemmissa blogikirjoituksissani maininnut käsitteen ”yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot”, jotka käytännön kansantaloudessa ovat yhteiskuntaa vakauttavia rahoitusjärjestelmiä. Tällaisia ovat vanhastaan verotus, Kansaneläkelaitos ja työeläkejärjestelmät. Sittemmin ovat taloutta vahvistamaan tulleet työttömyyspäivärahajärjestelmä sekä toimeentulotukimuodot. Ei pidä unohtaa jo kestävää hyötyä olevista lapsilisärahoituksesta, joka on tasoittanut perheellisten taloutta perheettömiin verrattuna. Tällaiset rahoitusjärjestelmät voidaan yhteiskunnassa alkaa nähdä talouden moottoreina, kun ne sekä hakevat rahaa rattaisiinsa ja luovuttavat rahaa. Nykyaikainen länsimainen talous käy rahalla niin kuin auto bensiinillä. Rahoitus on kuin kiertävät rahavirrat ja verrattavissa elävän organismin kiertävään vereen. Voimakas pumppu sydämenä on vakauttavat rahoitusjärjestelmät, kun ne tavallaan synnytettyään ovat pakottamassa syömärahaa kiertämään yhteiskunnassa.

Kaikki ihmisten hyväksi.

 

Monet viime aikoina puhuttaneet keskustelunaiheet ovat osoituksia muuttuvasta taloudesta. Ekologisuus on päivän sana. Tulevaisuudessa aletaan ehkä harkitummin suhtautua tavarantuotantoon. Tavarantuotanto on länsitalouden vanha pumppu, josta ei tietenkään siitäkään pidä luopua. On nähtävissä, että markkinat vaativat teollisuudelta ja tavarantuotannolta ympäristövastuuta, jossa jokaiselle tuotetulle tavaralle pitää olla kierrätyssuunnitelma, jossa kaikille tavaranosille on suunniteltu jatkohyödyntäminen materiaalina tai tavarana. Tähän voisi olla kannattavaa tehdä systeemi internetiin, josta kierrätyssuunnitelman voi nähdä, kun usein päällyspakkaus on niin pieni, että sitä ei tavaran yhteyteen voida kirjata. Tässä kirjoituskappaleessa on monta elementtiä, jotka osoittavat talouden muuttumista. Ekologisuus, kierrätys, informaatiovaatimus, tietokoneet, tavarantuotannon tarveharkinnaisuuden lisääntyminen. Jos tavarantuotantoa aina vain käytettäisiin rahatalouden kiertopumppuna, planeettamme hukkuisi jätteeseen. Näin ei enää tänä päivänäkään pelätä käyvän, koska teollisuus ja talous on jo herännyt näitä asioita toimittamaan.

 

Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusjärjestelmät rahoittavat ihmisten elämää. Näistä saadaan ihan hyviä talouden pumppuja vanhojen talouden pumppujen lisäksi ja rinnalle.

 

Tietokoneet, robotiikka ja liikenne on usein nähty rahareikinä, joihin rahaa pitää investoida. Tällaiset masiinat voitaisiin nähdä myös rahaa tuottavina elementteinä, jossa niistä syntyvä hyöty muutetaan kansantalouksissa kiertäväksi ihmiselämää rahoittavaksi rahaksi. Raha ei pääomitu näin ollen liikaa, vaan aiemmin mainituilla yhteiskuntaa rahoittavilla rahoitusjärjestelmillä raha saadaan tehokkaasti liikkeelle ja ihmisten hyödyksi.

 

Poliitikkojen, teollisuuden johtohenkilöiden, pankkiirien ja lehdistön edustajien tulee seurata yhteiskuntakehitystä aina riittävällä valppaudella. Olemme länsitaloudessa yhteiskuntakehityksessä saavuttaneet hyvää elämänlaatua ja hyvinvointia ja sen tukemista tulee edelleen jatkaa.

Yhteiskunnan seurannassa tiedotusvälineet, televisio sekä myös sosiaalisen median ohjelmistot ovat tärkeitä seurantavälineitä. Aktiivinen kansalainen voi näin puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Yhteiskunnan moraliteetin kuuluu olla hyvällä tasolla.

 

Talouden hallintaa ja sen hyvää ohjausta ei pidä pelätä. Ihmiselämä on tärkeää ja jokaisella maalla ja maanosalla on oikeus hoitaa talouttaan ihmisten, kansalaisten hyväksi. Nykyään jo nähdään toimivia kansantalouksia, joten ne ovat mallina tulevassa talouskehityksessä. Vaikka jopa Euroopan Unionin eri maat ovat talousrakenteeltaan erilaisia, kansalaistasolla ja koulutuksen järjestämisessä rahavirtoja voi pyöriä ilman, että veronmaksajien pitää pelätä joutuvan maksumiehiksi. Tietokoneiden avulla lienee mahdollista ohjata rahaliikenteitä jo tehokkaammin kuin on ollut absoluuttisen rahan aikana. Digirahatalouden myötä talouden pito voi olla jo joustavampaa suhteellista rahataloutta.

Euroopan Unionissa edellä mainittujen talouden kehityslinjojen hyväksi on mahdollista tehdä paljon. Kunkin jäsenmaan tulisi luonnehtia oman kansantalouden vahvuuden ja kehitysalueet alueensa luonteen ja kulttuurin pohjalta. Tämän luonnehdinnan tuloksena voisi olla laskelmia, joiden mukaan voidaan indeksoida kunkin maan esimerkiksi kansalaispalkan taso maksatuksen lähtövaiheessa. Kansalaispalkasta saataisiin uusi hyvä pumppu, sydän, rahavirtojen liikkeellä pitäväksi moottoriksi, moottoriksi, joka ei pysähdy eikä takkuile, koska kyse on arvokkaasta ihmiselämästä.

 

Nuoret kansalaiset ovat osoittaneet usein huolestuneisuutta luonnon puolustamisen suhteen. Ihmiselämän rahoituksessa tulee aina huolehtia myös luontoalueiden säilymisestä, eläinkunnasta ja kasvikunnasta huolehtimisesta. Tämä on planeetalla tärkeää. Planeetta on luontoplaneetta, elävä planeetta, josta ihminen vastuullisena planeetta-asukkaana pitää huolta.

 

Kansantalouden puolesta puhujana en malta olla mainitsematta myöskään rakennuskantaa. Rakennuskannalle kannattaa myös löytää uusia rahoitusmahdollisuuksia. Maan alueella olevista rakennuksista pitää aina pitää huolta ja niiden kunnossapitoon myös pitää löytyä rahoitusmahdollisuuksia. Yhteisvastuu on päivän sana. Aiemmin lähes kaikkia rakennuksia on pidetty hyvin yksityisellä vastuulla olevina asioina, mutta kansantalouden kannalta kyse on yhteisvastuusta ja yhteishuolehdinnasta. Tämä varmistaa, että kaikista rakennuksista voidaan pitää huolta eikä niitä jätetä ränsistymään. Tietenkin kuten nykyäänkin kodeilla ja taloilla on omistajansa, mutta talo voi olla kestävä, kun sille aina löytyy uusi omistaja ja rahoitus sen kunnossapitoon.

 

Maatalous, ruuan tuotanto ja nykyaikainen elintarviketuotanto ovat myös sekä tavallisesti kannattavia elinkeinoaloja, mutta niiden tulee olla myös huolellisen rahoituksen piirissä.

 

Kansalaisten ja usein myös poliitikkojen asenteet rahoitusta kohtaan ovat melko tiukat ja jyrkät. Kaikki muutos lähtee asenteista. Kun asenteet muuttuvat rahoitukselle ja rahataloudelle myönteisemmiksi, muutosvirtauksia myönteisen kestävän talouden hyväksi voi alkaa tapahtua.

Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta mm. blogikirjoituksissani ”Miten raha pyörii Euroopassa?”, ”Kerrostuneet markkinat” ja ”Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot”. Myös AVOIN KIRJE hyvinvointivaltio (Hyvinvointivaltio ei ole tullut tiensä päähän). Näitä kirjoituksia löytyy Uusi Suomi blogikirjoituksina sekä Puheenvuoro että Vapaavuoro-palstoilta sekä koontina verkkosivustoltani www.kolumbus.fi /tyhjapaperi . Taloudessa on paljon mahdollisuuksia, kun niitä alamme tohtia nähdä.

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa