Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202107171329
Kirjoitus julkaistu myös Uusi Suomi –verkkolehden Puheenvuoro-palstalla.

 

Keinotekoinen raha

 

Rahoitus on kuin juuston tarve ja juuston syönti. Sitä ei saa olla liikaa, mutta sitä voi olla sopivasti.

 

Rahoituspumput, rahoitusjärjestelmät, rahoitusinnovaatiot, suhteellinen raha verrattuna absoluuttiseen rahaan – uusia rahoitusalan termejä!?

 

Noin kahdeksankymmenen vuoden aikana ihmiskunta on rakentanut monenlaisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat jatkuvasti rahoitusta toimiakseen. Tällaisia järjestelmiä muutamia mainitakseni ovat ilmastointijärjestelmät, lämmitysjärjestelmät, pankkilaitos, vakuutuslaitokset, koululaitos, ammattiopetus, kaupunkipuutarhat. Nämä ovat melko keinotekoisia ihmisten luomia järjestelmiä, mutta nykyään yritämme asenteellisesti pitää niitä yllä luomurahoituksella.

 

Nuo tämän kirjoituksen alussa mainituta rahoitusmahdollisuudet ovat uusia ja keinotekoisia rahoitusmahdollisuuksia.

 

Miksi jatkuvasti yrittäisimme länsitaloudessa pitää yllä monia keinotekoisia, mutta monen mielestä tarpeellisia ratkaisuja luomurahoituksella uusien keinotekoisten rahoitusmallien ja mahdollisuuksien sijaan. Tähän tarvitaan uudenlaista lainsäädäntöä.

 

Yhteiskuntaa pitää voida rahoittaa maan sisäisten rahoitusmahdollisuuksien avulla.

Tulevaisuudessa eikä oikein enää nykyäänkään ole mahdollista jatkuvasti tuottaa vientiä ja tuontia vain sen vuoksi, että maalla olisi tarpeeksi rahaa.

 

Uudeksi kriteeriksi rahoituksen laillisuuden pohjaksi uusien kirjanpitosääntöjen avulla pitää saavuttaa tilanne, jossa se on ihmisten elämänlaatu ja mahdollisuudet. Tästä kirjoitan kirjoituksessani ”Miten raha pyörii Euroopassa?” Tarvitaan uudenlaista asennetta ja suopeutta muuntaa luomurahoitus keinotekoiseksi rahoitukseksi, jolla rahoitetaan kaikkia tehtyjä, luotuja ja rakennettuja järjestelmiä. Ilman rahaa ja rahoitusta näihin järjestelmiin ei saada ihmisiä töihin eikä hankittua ylläpitoa varten tarvittavia varaosia yms.

 

Keinotekoiseen rahoitukseen voidaan siirtyä vähitellen. Alkutilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että pankeista ei enää saa raha loppua eikä länsitaloudessa pidä tulevaisuudessa olla koettavissa sellaisia rahoituskriisejä, jossa pankkien vakavaraisuus olisi uhattuna. Tämä koskee myös kutakin maata ja valtiota. Niistäkään ei pidä enää kiertävän ja tarpeellisen rahan loppua. Pankeilla, keskuspankeilla ja mailla tulee olla keinoja, joilla aina rahoitus järjestetään kaikkeen tarpeelliseen ja kunnolliseen toimintaan.

 

Ruuan tuotanto on yksi tärkeimpiä sekä keinotekoisena että luonnollisena tarpeena, joka tarvitsee jatkuvaa rahoitusta. Maataloustuet ovat tulleet kuhunkin maahan jäädäkseen.

Uusia tulokkaina kenotekoisen rahoituksen tarvitsijoina ovat myös internet ja tietojärjestelmät. Olen huomannut monien kanssakansalaisten siirtyneen käyttämään ”tietokoneinaan” kännyköitään, joissa on internet-ominaisuudet. Vakavaan, ammattimaiseen ja tuottavaan työhön kännykät eivät ulotu kaikkeen tarvittavaan, puhumattakaan valtion ja kuntien tarvitsemista tietokonelaitteistoista ja -järjestelmistä. Näiden osalta kannattaa aina suosia suurikokoisia laitteistoja, joilla on jäähdytetyt konehuoneet ja suojatut tietolevykaapistot. Se että tietokoneiden ja tiedon tallentamisen tekniikka on kulkenut jatkuvasti pienempikokoisia laitteita kohti, ei saa tarkoittaa, että niitä hyväksytään vakavaan ja ammattimaiseen käyttöön. Myös rahoitusjärjestelmien kuuluu sijaita järeillä tietokoneistoilla. Tästä tietokoneiden valmistajien kuuluu pitää huolta. Kannettavat laitteet ja uusina kännykkälaitteet ja muut pienehköt laitteet pitää pitää vain päätelaitteina, eikä niillä saa korvata palvelinlaitteita eikä yhteistallennuslaitteita.

 

Jos ihmiskunta olisi jo menettänyt kertaalleen tulevaisuutensa, luodakseni tällaisen scifimäisen ja vaarallisen skenaarion, vakavin virhe, minkä se on silloin tehnyt, on se, että se ei siirtynyt luomurahoituksesta keinotekoiseen rahoitukseen, jossa suhteellisen rahan ja rahoituksen kuuluu riittää kaikkeen tarpeelliseen toimintaa, mitä länsimaisessa elämäntavassa ja sivistyksessä on saavutettu.

 

Klassinen törmäysvirhe on iänikuinen monissa elokuvasarjoissa nähty: kirkon katon korjaukseen ei ole rahaa. Rahaa pitää aina löytyä ihmisten tarpeisiin, jossa vähintään minimitarpeen pitää sosiaalisella rahoituksella toteutua sekä kaikkien rakennusten ja myös arvorakennusten ylläpitämiseen ja korjaamiseen. Sellaisten laitosten, joita ovat esimerkiksi kirkko, sairaala, palolaitos (pelastuslaitos) jne, joiden toiminnot on luotu yleishyödylliseen käyttöön ja jotka ovat ihmiselämän toiminnan ja jatkumisen vuoksi tarpeellisia, rahoittamiseen pitää olla mahdollista tuottaa rahaa.

 

Ihmiskunta on tuottanut monenlaisia monimutkaisiakin järjestelmiä (sähkölaitos, vesilaitos, junaliikenne, liikenne), mutta sanonnan ”kun kaikkea on, mutta rahaa puuttuu” mukaan tarvitaan vielä toimiva rahoituslaitos ja toimivat rahoitusjärjestelmät. Rahoitusalan kuuluu järjestää rahoituspalvelut ihmisille, niin että rahoitus kattaa ihmiselämän tarpeet: perhe, suku, taloudet, talot, työpaikat, liikenne, palvelut jne. Rahoitusalan kehitys on tulevaisuuden ja tämän päivän kehitystarve. Tehkäämme vuosisadastamme rahoituksen vuosisata!

 

11.7.2021 Tarja Kaltiomaa

 

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa