Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1201610031217

Blogikirjoitus julkaistu aiemmin Uusi Suomi –verkkolehden Vapaavuoro-palstalla.

 

 

Terveyden vaaliminen

 

Ihminen maapallolla. Syntyy jollakin paikkakunnalla. Globaalissa maailmassa ihminen syntyy, elää, kuolee. Aikuisena ihminen on vastuussa itsestään ja perheestään ja elää siinä yhteiskunnassa, maailmassaan, missä elää. Yhteistä joka puolella maapalloa on, että ihminen elää aikansa ja sitten kuolee pois. Elämänsä aikana sairastuessaan ihminen tarvitsee muita ihmisiä avukseen. Eri puolilla maapalloa tavallisesti on tarjolla sitä apua, mitä kyseisellä paikkakunnalla, maassa, on tarjolla.

 

Meillä suomalaisilla taitaa nykyään olla vaivanamme kaikkivoipaisuuden tauti. Puhumme omassa maassamme siitä, että jokaisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus saada koko maan alueella samanlaista hoitoa sairastuessaan. Olisimme häivyttämässä alueen oman osaamisen ja tuomassa tilalle ehkä koko länsimaisen lääketieteen arsenaalin.

 

Syksyn mittaan kalenterini on hiljalleen täyttynyt. Olen jäsenenä muutamassa yhdistyksessä ja eilinen päiväohjelma käsitti tutustumista kiinalaiseen terveysoppiin. Oli jälleen hyödyllistä saada itsensä liikkeelle ja lähteä kuulemaan, mitä maailmalla tiedetään ja osataan. Kun ihmisenä on virkeä ja hyvävointinen, jaksaa oppia ikä kaikki. Kun voimat vähenee, sekä henkinen että fyysinen elämänpiiri varmaankin pienenee.

 

Ajattelen, että ihminen on sekä henkinen että fyysinen kokonaisuus. Tätä ajattelua näyttää luennoitsijan mukaan tukevan myös kiinalainen terveysoppi. Luennolla selitettiin hienostuneesti kiinalaisen kokonaisvaltaisen terveysajattelun perusteet. Opissa ihmisen henkistä olemusta ei ole samalla ponnella pyritty häivyttämään kuin nykyisessä länsimaisessa ajattelussa pyritään tavallisesti tekemään.

 

Sekä lännessä että idässä ihminen perusteiltaan on samanlainen kuin kahviautomaatti on samanlainen idässä ja lännessä. Ihminen on bioteknisesti samanlainen joka puolella. Kun fysiikka toimii, ihminen on toiminnallinen ja virkeä, kun fysiikka pettää ihminen hiipuu ja lopulta kuolee. Nykyään ihmisen ikä on pitkä, joten hän voi elämänsä aikana suhtautua terveyteensä kukin omalla tavallaan ja suhtautuu yleensä varmaankin niin kuin paikkakunnallaan yleensä suhtaudutaan.

 

Omasta mielestäni suomalainen terveyden- ja sairaudenhoito jo nykyisellään on maailman huippuluokkaa. Mitä lisäarvoa ihminen elämänkaarelleen saavuttaa näillä nyt käynnissä olevilla voimallisilla ns. sote-uudistuksilla? Kansantalouden voimavaroja ollaan kasaamassa lääketieteeseen, joka globaalisti ei rahasyöppönä koskaan tule kylläiseksi. Silti ihminen on mikä on: syntyy, elää ja kuolee. On vaarana, että menettäisimme oman hienon paikallistuntemuksemme ihmisten hoidossa. Henkisen puolen hienovarainen ymmärtäminen saattaa olla yhteisössä paikallistuntemusta ihmisen elinkaaren tietämyksessä. On tietoa, joka ei yllä ihmisten tietoisuuteen ja lääketieteellisiin käytäntöihin, mutta joka on ihmisen syvintä olemusta.

 

Kun ihminen sairastuu länsimaissa, hän menee lääkäriin ja saa lääkkeet tai joutuu leikkaukseen. Kun ihminen sairastuu itämailla, hän menee parantajan (lääkärin) pakeille ja hänen vaivansa kartoitetaan, hän saa hoito-ohjeensa. Ihminen siis tavallisesti saa apua vaivoihinsa, ja se minkälaista apua hän saa, riippuu sen alueen hoitokäytännöstä, missä sairastuminen tapahtuu. Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa apuun. Kuitenkin, jos neuvot ja hoidot eivät pure, ihminen kuolee. Ihmisen elämänkaari on rajallinen ja yhteiskunta on rakentunut tämän huomioimaan paikallisen opin mukaisesti.

Globaali maailma on yhtenäistämässä hoitokäytäntöjä. Kun Suomessa ollaan alueellisia hoitokäytäntöjä yhtenäistämässä ja tämä tapahtuu kansallisessa pienessä mittakaavassa, onko tämä sama ilmiö tapahtumassa myös globaalisti. Mikä tätä kehitystä ohjaa? Väitän kehitystä ohjaavan rahan ja rahavirtojen maailmalla. Väitän, että rahan tulisi olla älykästä ja ymmärtävän myös kulttuurierojen tarpeellisuutta.

 

Kiinalaisen terveysopin hienous on siinä, että tavoitteena on ihmisen terveys ja hänen aistiensa terveys. Kammoksuttavaa on esimerkiksi alkoholin säännöllinen käyttö, koska se hämärtää itsetuntemusta. Kun siis terveelle ihmiselle tulee jokin vaiva tai oire, hän saa terveysopin mukaisia neuvoja ja voi balansoida taas olemuksensa olemaan terve. Ihmisen sisäinen minä, hänen henkensä, mieltyy siihen hyvään huomioon, jota hän vaivaansa saa, hän ilahtuu, saa voimaa ja alkaa parantua jopa parantuneen motivaationsa avulla.

Ihmisen motivaation kohotusta on myös länsimaisessa terveydenhoidossa, jota yleensä sanotaan useammin sairaanhoidoksi.

 

Ihminen käy terveydenhoitajalla ja saa jo ensiohjeita, jotka yleensä perusterveelle ihmiselle riittävätkin. Sairaanhoidon toimenpiteet ovat siitä voimallisempia sitä mukaa, kun oireet ovat voimakkaampia aina ambulanssilla sairaalaan kuljettamiseen saakka tai ruumisauton saapumiseen saakka.

 

Terve ihminen voi siis tehdä paljonkin hyväkseen ja oireidensa korjaamiseksi.

En ihmettele sitä, että itämailla huonolaatuista elämäntapaa (tupakkaa, alkoholia, huumeita, seksiä) kammoksutaan. Luultavasti tätä ongelmaa halutaan karttaa mahdollisimman pitkään, ja näihin sortuneilla ihmisillä on itämaissa korostunut omavastuu, kuolema.

Länsimaissa vaikuttaa ensikatsomalla jopa siltä, että edellä mainittu huono elämäntapa pyörittää suurta lääketieteen bisnestä, niin että koneisto pyörii pyörimistään eikä kukaan siitäkään ole moksiskaan.

 

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa