Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1201404122245

Julkaistu myös Uusi Suomi –verkkolehden Vapaavuoro-palstalla.

 

 

 

Valokuva ja edikuva

 

Tässä on kaksi sanaa, toinen on jo vanha ja toinen on uusi, vasta ehdotus sanaksi.

 

Valokuvauksenn historia alkaa lähetä 200-vuotismerkkipäiväänsä. Wikipedian mukaan vanhin säilynyt valokuva on vuodelta 1826.

 

Valokuvauksen alkuajat eivät ole olleet varmaankaan pelkästään ruusuilla tanssimista. Valokuva kun alkoi kilpailla muotokuvauksen ja taidemaalauksen kanssa. Luultavasti taival oli jos jonkinmoista kädenvääntöä. Aluksi ei ehkä ollut helppoa hyväksyä sitä, että toinen ihminen teki viikon töitä kuvatakseen jonkun mallin ja toinen teki töitä vain kuvaamisen ja kuvan kehittämisen verran, kuva näytti valmistuva helposti.

 

Valokuva (keskusteltiin siitä tai ei) oli pitkään vain se otos, jonka valokuvaaja kamerallaan tallensi. Valokuva tallentui levylle ja sittemmin filmille, valokuva kehitettiin ja lopputulos oli se mikä se oli. (Sittemmin valokuvia tietenkin keksittiin muokata leikkaamalla, liimaamalla ja rajaamalla niitä paperilla. Niitä lopputuloksia sanottiin mm. kollaasikuviksi.)

 

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana valokuvaus on muuttunut paljon. Digikuvaus on tuonut kuvaukseen runsaasti uutta ulottuvuutta ja myös paljon uusia kuvaajia.

 

Uusista asioista keskustelemiseen ihmiset tarvitsevat uusia sanoja.

 

Valokuva: Perinteinen valokuva voisi säilyttää sanan valokuva, kun se edelleen, kuten ennen digikuvaustakin on ollut, on kuvaajan kameralla tallentama kuva, jota hän ei kuvaamisen jälkeen käsittele eikä muokkaa.

 

Monilla dokumentaarisia kuvia tuottavilla valokuvaajilla on tarvetta säilyttää oma alkuperäinen otoksensa muokkaamattomana ja niin, että sillä säilyy alkuperäisen, muokkaamattoman kuvan status. Tällaisia kuvia sanottaisiin edelleen valokuviksi ja alkuperäisiksi valokuviksi.

 

Edikuva: Digikuvauksen myötä mahdollistunut kuvan muokkaaminen tuottaa uudenlaisia mahdollisuuksia kuvan käsittelemiseen. Kuvien muokkaamiseen tietokoneella mahdollisuudet ovat rajattomat. Kuvan muokkaaja ei aina ole sama henkilö kuin kuvaaja. Kun työ tehdään rehellisesti, kuvaa muokataan, koska se on mahdollista ja koska muokkaamiseen on tarvetta, kuvaa voitaisiin sanoa esimerkiksi edikuvaksi erotuksena perinteisellä menetelmällä tuotettuun valokuvaan. Taidekuvat, mainoskuvat ja muut tietokoneella muokatut kuvat tiedämme editoiduiksi kuviksi ja myös siitä syystä ei ehkä ole väärin sanoa niitä edikuviksi.

 

Kukin kuvaaja tietenkin sanoo tai on sanomatta kuvistaan kuten itse toivoo. Ehdotukseni voisi kuitenkin selkiyttää valokuvista keskustelemista. Molempi parempi; ei ehkä ole syytä siihen, että kuvaaja tai kuvan muokkaaja ei voisi tarvittaessa kertoa, miten kuva on syntynyt tai tuotettu.

 

 

 

 

 

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa