Kuuden tien risteys

Joskus viime talvena pelvahti mieleeni nimi "viiden tien risteys". Missä olin sen kuullut ja mikä se paikka oikein oli? Muistan hyvin lapsuudesta erästä paikkaa sanotun sillä nimellä, tämän lisäksi olen nähnyt kyseisen nimen 1950- ja 1960 -luvun Tyrvään Sanomissa. Ajattelin jossain vaiheessa selvittää nimen salaisuuden sekä mihin kaikkeen se oikein liittyy!

Asia hautautui muiden kiireiden joukkoon, kunnes tapasin Jorma "Nakke" Tervamäen Kirjapäivien telttagaalassa. Nakke on muuten elävä ja kävelevä tietokanta! Mies tietää lähes kaiken tyrvääläisestä urheilusta ja sen lisäksi valtaisan määrän muuta Tyrvään ja Nälkälänmäen historiaan liittyvää. Niin ja, jos ei Nakke jotain tiedä, niin kyseinen tieto löytyy hänen valtavan laajasta leikekirja- ja albumiarkistostaan. Pelkästään Nakkelta löytyy tietoa enemmän, kuin Tyrvään museosta, tai ainakin melkein!

Puhuimme asiasta ja Nakke valisti minua, että muistan nimen väärin. Viiden tien risteys ei olekaan viiden tien risteys, vaan kuuden tien risteys. Tällä nimellä hän on sen paikan oppinut tuntemaan ja tottahan se on! Mieleeni oli jäänyt Tyrviksistä sekä olen kuullut Tuomisen Teuskalta ja Kanervan Untolta, että paikkaa käytettiin moniin urheiluun liittyviin kokoontumisiin, kuten hiihtoon, maastojuoksuun ja suunnistukseen - näin Nakkekin sen muisti. Päätimme käydä katsomassa paikkaa sopivassa välissä.

Olen miettinyt, miksi ja milloin kuuden tien risteys on oikein syntynyt? Onko sillä jotain tekemistä ihmisten liikkumiseen itä - länsi ja pohjoinen - etelä -suuntiin? Käytettiinkö näitä "teitä" ennen varsinaisen tieverkoston syntymistä? No, kysymyksiin alkoi pikkuhiljaa purkautua vastauksia jutellessani Nakken kanssa.

Eräänä heinäkuun päivänä tarjoutui tilaisuus tutustua paikkaan tarkemmin. Kuuden tien risteys oli tai siis on Nälkälänmäessä aivan vesitornin vieressä. Nykyisin tosin varsinainen risteys oli puoliksi ohitustien alla, mutta kyllä paikasta edelleenkin selvyyden saa. Olin muuten jättänyt Nakkelle telttagaalassa Salmelan Jukalta saamani Hurriganesin keikka DVD:n, jonka sain sitten samalla reissulla. Hienosti soi Hurriganesin DVD kotona, melkein kuin bändin keikalla Huuhkolinnassa helmikuussa 1975.

Kuuden tien risteys

Nakke kertoi yhden tien menneen eräälle Varikon porteista, toinen meni Lammille ja tohtori Härmälle, kolmas maatalo Härmalle, neljäs Muistolan koululle ja opettaja Härmälle, viides Kuusis-Jussin pihan kautta ja Mäkisen Hugon pirtin takaa siitä kuusiaidan vierua Nälkälänmäkeen ja kuudes jollakin tavalla joko Nälkälänmäkeen ja/tai siitä ohi. Tätä viimeistä tietä pitkin mentiin kumminkin vanhaan Muistolan kansakouluun. Matkalla kuuden tien risteykseen poikkesimme vielä jututtamaan Mäkisen Jukkaa. Hän kertoi, että Varikon portille ja Lammille/tohtori Härmälle kulkevia teitä pitkin pääsi myös Elämän lähteelle, lisäksi hänen mielestä yksi teistä oli etelästä tuleva "keskustan tie".

Elämän lähde oli nimi, joka kolahti takaraivossa välittömästi! Muistin kuulleeni sen jo kauan sitten, mutta mikä se oikein oli? Jukka kertoi nimen tulleen siitä, että ihmisten mielestä kyseisestä lähteestä "vesi ei lopu koskaan"! Entisaikaan ei taloissa ollut omia saunoja, joten Nälkälänmäessäkin oli yhteissauna, jonka pesuvesi kannettiin Elämän lähteeltä. Samoin ihmiset hakivat juomavetensä sieltä. Ex-naapurimme Tauno "Mie" Pohjolainen oli kertonut aikanaan samansuuntaisia tarinoita. Hän oli kertonut myös Elämän lähteen sabotoinnista, jossa joku ohikulkija ja/tai paikallinen oli paskonut lähteeseen. Tästähän seurasi tietenkin veden käyttökielto joksikin aikaan, mutta pahimpana asiana ihmiset pitivät tekijän toiminnan hävyttömyyttä ja muista piittaamattomuutta! Elämän lähde oli käytössä useamman vuosikymmenen, kunnes sen käyttö hiipui Varikon rakentamisen aikoihin. Ihan vaan sen vuoksi, että se jäi osittain Varikon aidan alle.

Nakken ja Jukan kertomukset erosivat sen verran, että kuudesta tiestä oli syntynyt jo kahdeksan tietä. Paluumatkalla jututimme vielä Lammin Anttia, joka vahvisti edellä mainitut teiden suunnat. Antti tiesi hyvin tarkkaan, mistä keskustan tie oli tullut. Aloin pohtimaan, löytyisikö teistä jotakin mustaa valkoisella, johon sitten näitä kertomuksia voisi verrata? Ongelmaan toi helpotusta Kasken Tapsan ja Pekan kartta-arkistot, joista löytyi 1930 -luvulla painettu kartta sekä Tyrvään Kisan kesän 1956 kansallisiin tekemä kartta. Tätä jälkimmäistä käytettiin muuten pohjana kevään 1959 Vaununperän Jukolan viestin karttaa tehtäessä.

1930 -luvun kartta

1930 -luvun kartta näyttää teitä olleen vain neljä (risteys keskellä kuva Pappila nimen oikealla puolella), jolloin risteys olisikin ollut neljän tien risteys! Toisaalta täytyy muistaa, ettei vanhoissa kartoissa välttämättä ole esitetty ihan kaikkea, mutta uskotaan sen kuitenkin pitävän kutinsa. Jos lähdetään tutkimaan teitä kyseisestä kartasta maatalo Härmän tiestä kellon viisarin kiertosuuntaan, niin

1. Tie menee itään maatalo Härmään
2. Tie menee etelään keskustaan
3. Tie menee länteen Innilään (haaraantuu matkalla Nälkälänmäkeen)
4. Tie menee pohjoiseen Hakamäkeen (Hakamäki näkyy vuoden 1956 kartassa vasemmassa ylälaidassa)

Tyrvään Kisan suunnistuskartta vuodelta 1956

Kisan kartassa 1956 teitä on kuusi, joskin yksi niistä yhdistyy juuri ennen risteystä. Edellä olevalla logiikalla katsottuna:

1. Tie menee itään maatalo Härmään
2. Tie menee etelään
3. Tie menee länteen Nälkälänmäkeen
4. Tie menee länteen Innilän suuntaan
5. Tie menee pohjoiseen Varikon aidalle
6. Tie menee pohjoiseen Lammille ja tohtori Härmälle

 

Teiden määrä vaihtelee neljästä kahdeksaan! Miksi? Ehkä sen vuoksi, ettei kaikkia ole merkitty molempiin karttoihin, tai sitten niiden määrä on lisääntynyt ajan saatossa. Mielenkiintoista on myös, että kolmeen niistä liittyy nimi "Härmä" jollakin tapaa. Soitin Härmän Matille selvittääkseni asiaa! Sain melkoisen historiapläjäyksen, jossa samalla tuli korjattua vuosia päässä olleita vääriä käsityksiä, pari uutta tietoakin tuli.

Kaikki kolme Härmää liittyvät toisiinsa siten, että he ovat veljeksiä. Maatalo Härmän isäntä oli Kalle Härmä, opettaja Härmä oli Jukka Härmä ja tohtori Härmä oli Frans Härmä. Kalle piti maataloa, Jukka toimi opettajana Alavudella, Kokemäellä sekä Vammalassa ja Frans oli filosofian tohtori, toimien kansanedustajan 20 -luvulla ja oli viime vaiheessa Porin kaupungin johtaja.

Maatalo Härmä on sijainnut alunperiin Person ja Riipan talon vieressä vanhan Lousajantien varressa, josta se siirrettiin nykyiselle paikalleen 1800 -luvun alussa. Härmän viljelyspellot olivat melko kaukana: pohjoiset pellot olivat Sittamäessä nykyisen Hirvenportaantien tietämillä ja uudet pellot Vaunusuon alueella. Kuivattamalla Vaunusuo (ilmeisesti 1900 luvun tietämissä) hankittiin taloille uutta viljelysmaata. Matin käsityksen mukaan maatalo Härmästä länteen lähteneet tiet ovat syntyneet tarpeesta ajaa heinää elikoille talviaikana Sittamäen ja Vaunusuon suuleista.

Opettaja Härmän talo on tehty ilmeisesti 1952, jolloin hän jäi eläkkeelle ja muutti lopullisesti Tyrväälle asumaan. Jukka Härmä kuoli 1962.

Tohtori Härmän talon rakennusvuosi on luokkaa 1946-1948, samaan aikaan Tyrvään Voimalaitoksen rakentamisen kanssa. Osa rakentajista asui naapuritalossa, johon Lammit muuttivat myöhemmin.. Tohtori Härmä oli eräs Suomen suurimmista yksityisistä mehiläiskasvattajista. Hän toi ensimmäisenä Suomeen italialaisen lajin. Frans Härmä jäi eläkkeelle 1945 ja asui talossa kuolemaansa 1960 saakka. Poika Heikki jatkoi mehiläisten kasvatusta isänsä kuoleman jälkeen.

 

Kuuden tien haara, Kuuren tienhaara tai Kuudentiähaara!

Sain Tuomisen Kaijalta otteen Vammalan kauppalan vuonna 1961 vahvistuneesta kaavakartasta (syyskuu 2009). Tässä kartassa näkyy selvästi kuuden tien risteys ja kaikki siitä lähtevää tietä. Kartan mittakaava on luokkaa 1:2000, eli yksi sentti on 20 metriä maastossa. Kuvassa oleva kartta on pienennetty alkuperäisestä. Kartta kattaa alueen Varikontie - Härmänkatu - Satakunnantie (Sastamalantie) sekä osan Varikontien vasenta puolta, jossa näkyy Moision talon pellot ja muutama Nälkälänmäen pohjoisosan talo. Kaavakartasta näkyy kuuden tien haara selvemmin, kuin vanhemmista versioista vaikka risteys ja siitä lähtevät tiet jäävätkin osin "painomusteen alle". Risteys on vesitornin oikealla puolella, nimen Satakunnantie "e-kirjaimen" oikeassa yläkulmassa.

Oleellinen havainto on, että Härmäntien ja etelään lähtevän "keskustantien" välistä lähtee tie itään Satakunnantien suuntaisesti! Lisäksi länteen lähtee vain yksi tie, joka jakautuu Innilään sekä Nälkälänmäkeen meneviksi teiksi.

Pohjoispuolen kartta 1950 luvulla

Yllä oleva kartta on 1950 luvun loppupuolelta. Ajankohdan pystyy päättelemään esimerkiksi siitä, että kyseisessä kartassa näkyy Ammattikoulun ensimmäinen osa, joka rakennettiin 1957. Toisaalta kartassa ei näy 1960 Kisakatu 7:ään rakennettua omakotitaloa, eikä Shellin huoltoasemaa sillanpielessä. Kartantekijän "kuvaamisvapauden" havaitsee vertailemalla yllä olevia neljää karttaa. Samoja maastokohtia on esitetty kovin eri tavoin, toisaalta jokaisella näistä on ollut oma käyttötarkoituksensa. Tästä kartasta havaitsee muuten mielenkiintoisena yksityiskohtana, että Nälkälänmäkeen on mennyt radan yli  neljä erillistä liittymää. Myös Härmän prunnit näkyy kartassa.

Päätelmiä - uudet päätelmät on esitetty sinisellä värillä (syyskuu 2009) ja punaisella (lokakuu 2010)!

Kun miettii kahden kartan eroja sekä Nakken, Jukan, Antin ja Matin kertomuksia alussa asettamiini kysymyksiin: "Miksi ja milloin kuuden tien risteys on oikein syntynyt? Onko sillä jotain tekemistä ihmisten liikkumiseen itä - länsi ja pohjoinen - etelä -suuntiin? Käytettiinkö näitä "teitä" ennen varsinaisen tieverkoston syntymistä?"

1. Maatalo Härmälle on mennyt tie jo kauan, ilmeisesti lähes 200 vuotta.

2. Molemmissa kartoissa etelään menevä tie täytyy olla ns. "keskustan tie". 1930 -luvun kartasta näkee tien päättyvän rataan vähän vasemmalle nykyisestä Varikontiestä (nykyisin Varikonkatu). Ennen Varikontien valmistumista kuljettiin Nälkälänmäkeen nykyisen Sastamalankadun kautta Luhdankadulle, josta tie muuttui poluksi ja meni radan yli jatkuakseen "keskustan tienä" kuuden tien risteykseen. Tämä tie kulki suurin piirtein nykyisen Mäntykadun kohdalla ohittaen Rautavan Lempin siirtomaatavarakaupan. Varikontie rakennettiin ilmeisesti Asevarikon perustamisen aikaan (luokkaa 1939). Se seuraa kutakuinkin tarkasti Nälkälänmäen itäpuolelta menevää rajalinjaa. Muistolan nykyinen kansa- ja kansalaiskoulu valmistui 1953, jolloin "keskustan tie" alkoi kuljettamaan paikallista nuorisoa opintielle. Opettaja Härmän talo oli kivenheiton verran Muistolasta Lousajan suuntaan. Näin ollen "keskustan tiellä" on täytynyt olla kaksi erillistä merkitystä hivenen vuosikymmenestä riippuen.

Varikontie ei menekään Nälkälänmäen itäpuolella menevää rajalinjaa pitkin (30 -luvun kartta), kuten aiemmin luulin, vaan Moision talon peltojen oikealta puolelta. Kun tätä tietoa vertaa tuohon 30 -luvun karttaan, niin radanylityspaikka näyttäisi olevan molemmissa kutakuinkin sama piste, jolloin Luhdankadulta jatkunut polku olisikin tullut nykyisen rautatiesillan kohdalle, jossa aiemmin oli tasoristeys.

Härmäntien ja etelään lähtevän "keskustantien" välistä Satakunnantien suuntaisesti itään menevä tie täytyy olla Muistolan koulun ja opettaja Härmän tie! Tämä välähti heti nähdessäni kartan. Samalla muistin tien tulevan metsän halki kansalaiskoulun takapihalle! Olen pohtinut, miksi ja/tai miten kyseinen tie on syntynyt? Opettaja Härmän talo on tehty 1952 ja Muistolan koulu 1953 enkä usko tällä tiellä olleen koulun vuoksi valtaisaa trafiikkia varsinkin, kun Ojalan Raimo väen väkisin väitti Härmäntietä ensisijaisesti käytetyn koulussa käyntiin. Villi teoria tien synnystä on juuri tällä hetkellä, että kyseistä tiestä olisi ollut jo aiemmin yhteys Mottisen kohdalta lähtevään kärrypolkuun, joka päättyy 30 -luvun kartassa maatalo Härmän eteläpuolella Tuomen, Mäkelän ja Viljasen taloille. 1960-70 -luvulla noilla kulmilla asuivat mm. Viljasen Mikko ja Nurkka-Jussi.

Laihon Jukka antoi yllä olevaan ongelmaan mielenkiintoista lisätietoa - taisipa ratkaista koko ongelman! Jukka muutti Tyrväälle 1959, jolloin hänen isänsä (Esko) aloitti opettajana Etelä-Tyrvään keskuskoululla Stormissa. Siellä Jukkakin asui pari seuraavaa vuotta. Eskon työpaikka vaihtui 1961 Muistolaan, jonne perhekin samalla muutti. Kyseisenä vuonna rakennettiin uutta kansalaiskoulurakennusta Muistolan "takapihalle". Koulurakennus katkaisi tien, joka tuli Kuuren tienhaarasta ja jatkui opettaja Härmän ohi. Kun katsoo yllä olevaa 1950 luvun karttaa, huomaa sen, mikä on itse asiassa päässyt vuosien varrella unohtumaan, että maatalo Härmän eteläpuolelta tuli "vahva" tie opettaja Härmälle. Tätä tietä pitkin lousajan kakarat tulivat ainakin 1960 -luvun alussa kouluun. Maatalo Härmän eteläpuolista tietä ei näy aiemmissa kartoissa. Tässä vaiheessa alan taipua sen teorian puolelle, jossa kyseinen Kuuren tiehaarasta tuleva tie olisikin jatkunut maatalo Härmän eteläpuolelle, eikä Mottisen kohdalta lähtevään kärrypolkuun.

3. Tie Nälkälänmäkeen lienee muokkautunut 30 -luvun jälkeen. Vuoden 1956 kartassa näkyy selkeästi Nakken1 mainitsema Nälkälänmäentie, joka tulee nykyisen Käsityökadun päähän. Tarkkaan katsoen huomaa Moision talon pohjoispuolella olleen, nimeämättömän talo hävinneen karttojen valmistumisen välillä, mahdollisesti Varikon perustamisen yhteydessä. Vuoden 1961 kartan pohjalta olen taipuvainen uskomaan, että kuuden tien risteyksestä lähteekin vain yksi tie Innilään sekä Nälkälänmäkeen, josta sitten edellä mainitut hetken matkan päästä haarautuvat omikseen.

4. Innilään mennyt tie on joko hävinnyt loppuosaltaan tai sitä vaan ei ole esitetty 1956 kartassa. Huomionarvoista kuitenkin on, että 1930 -luvun kartassa tie Innilään oli vahva ja sieltä haarautui tie vanhaan Muistolaan. Uudemmassa kartassa näkyy vahva polku vanhasta Muistolasta pohjoiseen, joka häviää Varikon aidan kohdalla. Tämä lienee yhdistynyt Innilän tiehen "siellä jossakin" Varikon aidan sisäpuolella.

5. Tie pohjoiseen näkyy jälkimmäisessäkin kartassa. Se meni aiemmin Hakamäkeen, mutta myöhemmin yhdelle Varikon porteista. Kyseinen polun pohjoisosa on näkyvissä vielä 1956 kartassa, mutta sen käytöstä ei ole tarkkaa käsitystä. Ojalan Raimo on vahvasti sitä mieltä, ettei tämä tie olisi koskaan mennyt yhdelle Varikon porteista. Mihin se sitten menee? Ainakin se menee "päin aitaa", mutta eiköhän tuokin aikaa myöden selvinne, kuten muutkin asiat! Forsblomin Teuvo kertoi tien menneen Varikon varaportille, joka oli tehty ilmeisesti kriisiaikoja varten.

6. Tie Lammille ja tohtori Härmälle on ilmestynyt näiden kahden kartan valmistumisen välillä. Tämän hetken tiedon mukaan 1940 -luvulla. On myös mahdollista, että kyseistä tietä on käytetty Elämän lähteellä käymiseen jo ennen talojen rakentamista.

Pohjaten maatalo Härmän pitkään historiaan ja sen peltojen sijaintiin, kallistun tällä hetkellä vahvimmin sille kannalle, että  kuuden tien risteyksen synty pohjautuu Maatalo Härmän kuljetustarpeisiin. Jolloin tiet Maatalo Härmään, Innilään ja tie pohjoiseen olisivat syntyneet tätä kautta. "Keskustan tien" syntyajankohta on epävarma, joskin käyttötarkoitus ei. Nälkälänmäentie sekä Lammille ja tohtori Härmälle menneet tiet näyttäisivät olevan evoluution tulosta. Kuuden tien risteys on nimensä väärti. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin eivät nämä "tiet" nykyisiä teitä tietenkään vastanneet. Paremminkin kyseessä oli jalka- ja hevospeleillä mentäviä polkuja. Tuohon aikaan ei vielä yleisesti kuljettu autoilla, varsinkaan Nälkälänmäessä.

Kaupungin opaskartta

Tutkiessani paikkaa kaupungin opaskartasta, huomasin yllätykseksi "Kuudentien" ilmestyneen Lammin ja tohtori Härmän talojen taakse! Itse kuuden tien risteyskin näkyy siltä osin, mitä vielä on jäljellä. Tarkkasilmäinen katsoja huomaa alueelta löytyvän useita 1930 -kartassa olevin talojen nimisiä katuja. Erityisesti  tässä kartassa hämää se, että Kimpanpäälle ei mene minkäänlaista tietä! Olen jo muutaman yön miettinyt, miten Pauli pääsee kotia ja pois?

Risteyksen nimi on synnyttänyt jo melkein kansanliikkeen! Käyttämäni nimitys "Kuuden tien risteys" on saanut rinnakkaisia nimityksiä, jotka tosin ovat jokainen totta, sillä risteyksellä on ollut näköjään eri aikakausina pikkaisen toisistaan poikkeavia nimityksiä ja kirjoitusasuja. Ojalan Raimo sanoo: "Kirjoitettuna Kuuden tiehaara tai Kuudentiehaara.  Tämä oli se muoto, jossa olen sitä aina kuullut nimitettävän. Puheessa mainittiin tietysti Kuuren tiehaara tai Kuurentiehaara. Risteyksestä ei silloin puhuttu koskaan, vaikka se sitä tietysti käytännössä oli." Kunnaksen Maurin mukaan: "Me nälkälän pikkupojat käytettiin ilman muuta nimitystä Kuudentiähaara. toki me oltiin 50-luvun kakaroita ja risteys on aikalailla vanhempi."  

 

Otsikon ohi menevää asiaa

Kuuden tien risteyksen tutkiminen on ollut mielenkiintoista. Mitä enemmän vastauksia on saanut, sitä enemmän uusia kysymyksiä on pulpahdellut esille. Elämän lähde näkyy molemmissa kartoissa kuuden tien risteyksen pohjoispuolella. Uudemmassa kartassa se on merkitty Varikon aidan kohdalle. Päätin käydä katsomassa, vieläkö se löytyisi? Otin apuvälineekseni Tyrvään Kisan suunnistuskartan ja lähdin etsimään Elämän lähdettä kartan mukaisesti Varikon aidan vierestä. Hetken samoiltuani tajusin aidan paikan muuttuneen ainakin kolme kertaa sitten kesän 1956. Kolmenkymmenen neljän juostun Jukolan viestin kokemuksella tiesin, että kun kartta ja maasto eroavat toisistaan, on jälkimmäinen oikeassa. Näin nytkin ja löytyihän se Elämän lähde lopulta aika yllättävästä paikasta, nimittäin aivan Sipintien vierestä! Ei se nyt ihan entisaikojen kuosissa ollut, mutta ei kuitenkaan heikossa hapessa.

Elämän lähde heinäkuussa 2009

Elämän lähde heinäkuussa 2009.

 

"Muumi Pappa muistelee" -osaston tavaraa

Molemmissa kartoissa näkyy Elämän lähteestä lähtevän oja, joka kulkee maatalo Härmän eteläpuolelta ja yhtyy vähän ennen Haronahteelle menevää tietä (nykyisin Sastamalankatu) Riipanalueelta (nykyisin Lousaja) laskevaan ojaan. Näiden yhdistelmä laskee Siikasuonkadun ali Rautaveteen nykyisen Pappilanlahden kohdalla. Kun asiaa räknää vähän pidempään, tajuaa ojan olevan Valtaoja eli "Valtsukka", jonka varrella on tullut vietettyä jos eräskin tunti! Maatalon Härmän kohdalla Valtsukkaan on kaivettu kaksi laajennusta, joista syntyivät Härmän prunnit. Valtsukan loppuosa, lähinnä Karjalankadun suuntainen osuus, tarjosi nuorille omatarvebiologeille mahdottoman hyvän vesieläimistön tutkimus- ja analysointialueen - tuli siellä mulattuakin muutamia kertoja. Person maatalon kohdalla Valtsukka meni semmoista pientä tunnelia pitkin radan ali. Veden jäätyessä talvella, tunneliin jäi alle puolen metrin korkuinen vapaa tila, johon pystyi ryömimään sisälle. Kova oli kolina, kun juna siitä yli pyyhälsi. Kun noille kohdin vaihdettiin uusia ratapölkkyjä ja kiskojen aluskiviä, kertoi Veijo "Henka" Lyytikäinen meille nuoremmilleen olleensa Kallion Veikon eli "Kiukaan" kanssa kiskojen alla junan ajaessa yli. Tarua tai totta, mutta kyllä Henkaa katsottiin kunnoittavasti ylöspäin! "Kiukaan" oikeasta sukunimestä ei oikein ollut selvyyttä, sillä hänestä puhuttiin Kalliona sekä Huhtaniittynä, vähän tilanteen mukaan. Varmaa kuitenkin oli se, että hänen veljellään ja/tai enollaan, Maha-Raunolla, oli sininen Zephyr.

Härmän prunnien synnystä on pikkujätkien keskuudessa elänyt sellainen virheellinen käsitys, että ne olisi aikanaan kaivettu sen vuoksi, että talvella niistä olisi saatu sahattua jäätä maidonjäähdytykseen. Onneksi Härmän Matti oikaisi väärinkäsityksen! Prunnien taustalla oli puhdas karjatalousprojekti. Maatalossa tarvittiin laitumia elikoille ja kun niitä ei luonnostaan talon ympäristössä ollut, ne piti tehdä. Työ tehtiin siten, että ensin kaadettiin metsä pois. Sitten pahimmat kolot täytettiin savella ja maa viljeltiin rukiille, kunnes se oli soveliasta laidunkäyttöön. Kolojen täyttämiseen tarvittava savi kaivettiin Elämän lähteestä tulevan ojan ympäriltä, näin syntyivät kaksi lammikkoa, jotka ristittiin aikaa myöden Härmän prunneiksi. Ne jäätyivät aikaisin syksyllä ja tämän vuoksi VaPSi piti niissä harjoituksia syksyisin ja joskus keväisinkin. Silloin tällöin joku upposi jäihinkin, useimmiten Kallion Markku. Lammin Antti kertoi maatalousprojektin tapahtuneen 1920 -luvulla, jolloin hänen isänsä tuli Härmälle töihin. Antti kertoi myös, että Prunneilla käytiin kesäisin uimassa. Vesi oli kirkasta ja syvyyttä parisen metriä. Tohtori Härmä oli erityisen hyvä kellumaan. Hän tapasikin lukea päivän sanomalehden kelluessaan. Tänä päivänä toinen niistä voi hyvin ja toinen on ruohottunut. Prunnit näkyvät 1950 -luvun lopun kartassa maatalo Härmän vasemmalla puolella.

 

Pohjoispuolen tiet 30 -luvulla

Ennen Ratakadun valmistumista sektori rautatie, urheilukenttä, prunnit ja Persontie oli erinomaista aluetta kaikelle mahdolliselle tekemiselle. Lyytikäisen Henka johdatti Pappilan pellon klaanin sinne kesäisin. Vastaan saattoi tulla kilpailevia ryhmittymiä Nälkälänmäen tai Lousajan suunnasta. Ensimmäinen kuolinisku tälle toiminnalle tuli, kun Ratakatu rakennettiin. Lopullisen niitin ampui ohitustien valmistuminen (Sastamalantie).

1930 -luvun kartasta näkee, mitä teitä pitkin radan pohjoispuolelle pääsi. Niitä ei ollut, kuin Pitkänmäentie, Lousajankatu sekä Tyrvään aseman kohta. Toki näiden väliltäkin radan yli pääsi, mutta vain polkuja pitkin. Riipanalueelle (Lousaja) pääsi tuolloin Pitkänmäentien kautta pohjoispäähän sekä Lousajankadun ja Persontien kautta eteläpäähän. Mielenkiintoista olisikin tutkailla Tyrväästä 1955 Vammalaan liitetyn alueen kehittymistä sodan jälkeisenä aikana 1960 -luvun loppuun!

.Muistolan kansakoulussa 1964

 

Tiedonlähteinä ovat ystävällisesti toimineet:

Jorma Tervamäki
Jukka Mäkinen
Antti Lammi
Teuvo Tuominen
Unto Kanerva
Pekka Kaski
Tapio Kaski
Tauno Pohjalainen - muistikuvan kertonut Matti Metsälä
Kaija Tuominen
Matti Härmä
Raimo Ojala
Mauri Kunnas
Jukka Laiho
Teuvo Forsblom

Oikeakielisyydessä on auttanut "Tyrvään murreprofessori", Marko Vesterbacka. Esimerkkinä 1termi "Nakken", joka on virallinen tyrvääläinen genetiivi-ilmaisu erisnimestä Nakke - ei siis Naken, kuten Tyrvään ulkopuolella tavataan käyttää.

Paluu Pääsivulle