Tyrvään Panimo ja sen vaiheet!

Saksalaisen etikettikeräilijän, Klaus Elmin, webbisivuilta löytyi mielenkiintoinen olutpullon etiketti: "XXX Porter Tyrvis Brewery, Tyrvää". 

Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitos tuntee vastuunsa myös tämän hienon jalojuoman historian selvittämiseksi, joten pyydämmekin nyt asiasta jotakin tietäviä ystävällisesti kertomaan: milloin ja missä kyseinen panimo on Tyrväällä toiminut ja millaisia asioita mahdollisesti liittyy sen historiaan?

Etiketissä näkyy nimi "Edw. Carlson, Proprietor". Eli ilmeisesti  omistaja on ollut nimeltään Edward Carlson. Lieneekö Carlson ollut Karlssonin Masan ja Jukan esivanhempia?

Tyrvääläisen panimoalan historiasta löytyy verraten vähän tietoutta, ainakaan webistä. Tunnettua on se, että Uuno Uldemar Ulvio (ent. Ulven) harjoitti vesiteollisuutta useampanakin vuosikymmenenä. Ensimmäisen tuotantolaitoksensa - Liekorannan Limonaatitehtaan - hän perusti vain 12 -vuotiaana jo vuonna 1908. Myöhemmin Uunon tuotantolaitoksena toimi Ulvion Vesitehdas vuosina 1920-1950.

Mitäköhän mahtoi olla Tyrvis Breweryn valikoimassa? Urheilusosiologian laitos ehdottaa, että Tyrvis Breweryn etiketti näkyisi tulevien vuosien tyrvääläistapahtumissa ja mikäli mahdollista, etiketin takaa löytyvän pullon sisältö maistuisi mahdollisimman lähelle alkuperäistä tuotetta. Ei siis miltään nykyteknologialla, IMMO -prosessilla, tuotettavalta "litkulta".

Tyrvään Oluttehdas 1882-1897

"Bajerin Olutta, John Lindbergin Oluttehdas Tyrväässä" -etiketti

 XXX Porter Tyrvis Brewery, Tyrvää

"XXX Porter Tyrvis Brewery, Tyrvää" etiketti

 

Palautetta kysymykseen Tyrvään Pryki:

Kysymys tyrvääläisestä panimosta oli sen verran kiinnostusta herättävä ja sydäntä lähellä, että asiallista kommenttia tuli heti ja paljon. Tilanne oli kuitenkin sellainen, että vain muuta henkilö aivan aidosti tiesi mitään koko panimosta, joten pääosa tyrvääläisistä entisistä nuorista on elänyt kutakuinkin täysin pimennossa kyseisen panimon suhteen. Asiaan paremmin vihkiytyneet eli paikallishistoriaa syvällisemmin tuntevat olivat Rautajoen Tapio, Ristimäen Rauno ja Koskisen Pekka. Kuitenkin jokaisella heistä oli hivenen toisistaan poikkeavat, mutta kuitenkin toisiaan tukevat, taustatiedot. Tämän lisäksi tietoutta löytyi myös muutamasta muusta kirjallisesta lähteestä, joskin niidenkin tiedoissa on nähtävissä epäyhtenäisyyttä lähinnä panimotoiminnan lopettamisajankohtaa liittyen.

"Panimo on sijainnut nykyisen nuorisotalo Pilven kohdalla. Panimon toiminta oli lopetettu 1905 paikkakunnalla vaikuttaneen raittiusliikkeen vaatimuksesta. Panimon toiminta-aika on ollut vuosina 1881-1906. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys on aikoinaan julkaissut kirjasen, joka kertoo Tyrvään Oluttehtaasta, joka oli melko isoa toimintaa, mutta aiheutti paikkakunnalla paheksuttavaa juomista. Vammalan kaupunkia perustettaessa 1907 kaupungin asukkaat olisivat halunneet panimon säilyvän, mutta Tyrvään kunnan alueella oli voimakas raittiustoiminta, joka vaati, että kunnan tontilla olevan panimon vuokrasopimusta ei enää jatketa, vaan se on lopetettava. Valitettavasti kauppalaa ei ehditty perustamaan . Sen jälkeen panimon isot puusäiliöt siirrettiin lahoamaan muutama sata metriä etelään ja näin sai nimensä Tynnyrinmäki. Kotiseutuyhdistys julkaisi aiheeseen liittyvän postikortin muutama vuosi sitten. Kortissa on kuvattuna tehtaan olutpullo ja olutkori, sekä Eino Leinon lainaus Tyrväälle muuttaneelle ystävälleen lähettämästään kirjeestä, jossa hän pohtii missä ihmeessä on kuullut Tyrvää nimen aikaisemmin? Kotiseutuyhdistyksen viimeisessä julkaisussa "Tyrvään Kirkko 150 vuotta" on myös Tyrvään kunnan Marttilan kylän asemakarra vuodelta 1889, jonka on laatinut Kustaa Koskinen. Siinä on merkitty kaikki Marttilan kylän tontit ja niiden vuokraajat. Siinä kartassa näkyy myös Tyrvään Oluttehtaan paikka." Lähde: Tapio Rautajoki.

"Olen lukenut yhtä ja kuullut  toista Tyrvään "Olutprykistä". Paikka oli käsittääkseni lähellä nykyistä Vammalan lukiota. Kun vuonna 1978 viemäröitiin ja kaapeloitiin 20kV kaapeleita lukion muuntamolta (muuntamo on ihan Pilven seinällä) Rautavedenkadun varteen, kuusiaidan sivua pitkin. Silloin siinä tuli vastaan ihan älyttömästi niitä sulaneita ja palaneita olutpulloja. Vaikka siinä tarkkana hääräsin, ei silmiini osunut ainuttakaan ehjää kappaletta, jonka olisin tietysti heti besorkannut parempiin tarkoituksiin. No muistelen että joku kaupungin miehistä löysi siitä yhden ehjän pullon. Kuka se oli, en ole varma, olisiko ollut Honkamäen Jouko? Olen kuullut että Vammalan ensimmäinen "kunnon osaketalo" Tynnyrimäki - Sylvään koulua vastapäätä - olisi saanut nimensä siitä että paikalla olisi säilytetty palaneesta olutbrykistä siirretyt käyntisammiot. "Sastamalan historiatieto" -teoksessa ei ollut mitään tietoa tehtaan palosta, no minä olen jostain saanut päähäni että ko. pytinki paloikin jossain vaiheessa?" Lähde: Rauno Ristimäki.

"Tyrvis Bryggeri Ab eli Tyrvään Oluttehdas perustettiin 1880-luvun alussa. Perustaja oli Porin suunnasta tullut panimomestari Eliel Johansson. Tehdas sijaitsi sillä paikalla, mihin rakennettiin Tyrvään Yhteiskoulun koulurakennus, Pilven tontille sitä ei rakennettu. Mitä paikkaan tulee, Jokiaro, joka Tyrvään Oluttehtaan historian kirjoitti, puhuu nimenomaan koulun tontista. Koska Kokemäenjoen Uittoyhdistys perustettiin 1870-luvulla ja koska yhdistyksen pääkonttori on ilmeisesti alusta alkaen ollut täällä ja nimenomaan Pilven tontilla, on selvää, että olutpanimoa ei ole voitu samalle tontille rakentaa. Mielestäni koulun tontti on ainoa oikea vaihtoehto. Väitteen puolesta puhuu sekin, että panimon tontille haluttiin ns. sivistyneempää toimintaa eli koulu. Se oli raittiusyhdistyksen hellimä ajatus.

Johansson kuoli vuonna 1885, jonka jälkeen leski myi panimon panimomestari Johan Lindbergille. Lindberg kuoli vuonna 1895, tämän jälkeen hänen leskensä piti sitä pari vuotta. Vuonna 1897 Tyrvään Oluttehdas myytiin tammisaarelaiselle Hultmanin panimon panimomestari Edvard Carlssonille, joka oli Suomen kuuluisin portterintekijä. Kauppa solmittiin 16.12.1897. Carlsson lopetti Tyrvään Oluttehtaan toiminnan vuoden 1906 alussa. Hän myi sen Tyyne Jokiselle 2800 mk:n summasta, mutta Jokinen ei voinut jatkaa toimintaa, koska raittiusliike halusi prykin paikalle Tyrvään Yhteiskoulun. Kirjailija Eino Leino on eräässä kirjeessään ystävälleen pohtinut, missä hän on törmännyt sanaan Tyrvis. Sitten hän muisti: se oli Tyrvis Bryggerin portteripullon etiketissä. Näin sanoi kirjailija, joka ei eläissään ollut käynyt Tyrväässä. Oli se kuuluisaa ja varmasti hyvää ainetta." Lähde: Pekka Koskinen sekä Timo Jokiaron kirja: Tyrvään oluttehdas, joka on Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen julkaisu XLIII. Vammala 1966, sivut 9-10.

”Onneksi oli, että kuuluisaksi tullut Olutprykin päärakennuksen palo sattui päiväsaikaan. Tämäkin vaikutti pojan mielentilaan sillä palo kesti kauan ja saattoi siksi päiväksi yleisen hämmingin. Meidän hevonenkin oli sinä päivänä viemässä kyytiä Jutille ja joutui palon ajaksi odottelemaan, kunnes maantiellä ollut kuumuus päästi liikenteen jatkamaan matkaa.” Kyseinen tulipalo tapahtui 1903, lähteenä Uuno Ulvion kirja: Kievarinpoika muistelee 1975.

"Kaksi päivää ennen senaatin päätöstä (1907) oli sattunut toinenkin ilahduttava, rakennushanketta suuresti edistävä tapaus: kuntakokouksessa toukokuun 21 pnä Tyrvään kunta oli oppilaitoksellemme luovuttanut ilmaiseksi Marttilankadun varrelta Rautaveden rannalta koulun paikaksi mitä edullisimman tontin. Asialla vain on oma tarinansa, jonka vanhat paikkakuntalaiset vielä hyvin muistavat. Mainitulla Tyrvään kunnalle kuuluvalla tontilla oli näet sijainnut olutpanimo, jonka omisti leskirouva Lindberg, mutta jonka tehtailija Edv. Carlsson oli vuokrannut käyttöönsä. Vuonna 1903 paloi tehtaan asuinrakennus ja itse tehdaskin turmeltui ja pian sen jälkeen Carlsson jätti panimon muuttaen Helsinkiin. Nyt aikoi rouva Lindbergin uusi puoliso tohtori T. Jokinen jatkaa tehtaan toimintaa, mutta tällä välin oli tontin vuokra-aika mennyt umpeen eikä Tyrvään kunta suostunut enää uudistamaan vuokrasopimusta, vaan kehotti tohtori Jokista siirtämään tehtaansa paikalta pois, koska panimo oli seudulla saanut paljon pahennusta aikaan ja yleisesti toivottiin siitä päästävän. Kun tohtori Jokinen ei noudattanut kehotusta, puuttuivat paikkakuntalaiset asiaan ja yhteisvoimin siirrettiin rappeutunut tehdas tynnyreineen päivineen läheiselle mäelle, joka siitä lähtien on kantanut Tynnyrimäen nimeä ja jolla nykyisin Vammalan seudun sairaala sijaitsee. Kunta puolestaan riensi nyt lahjoittamaan panimon tontin yhteiskoululle. Mutta muistoksi tehtaasta jäi valtava sementtikantinen kaivo, joka sitten vartioi koulutalon edustaa aina syksyyn 1953 saakka tarjoten koululle ja kuivina aikoina vähän muillekin mainiota vettä; vieläkin tämä kaivo on olemassa, vaikka nyt kätketty pihamaan hiekkakerroksen alle." Lähde: Tyrvään Yhteiskoulun historiikki 1979. Tyrvään Yhteiskoulun ensimmäinen koulu rakennettiin Panimon tontille 1908 ja se paloi keväällä 1920.

Kun yllä oleviin tietoihin vielä lisää Juhani Piilosen kirjoittaman Sastamalan historiateoksen osan 3 tietouden, niin alkaa saada pikkuhiljaa käsityksen milloin panimon on toiminut ja millaisissa olosuhteissa sen toiminta on ajettu ahdinkoon.  "Muuten Tyrvää - olen kauan ja hartaasti haeskellut muististani, missä Herran nimessä, olen kiinnittänyt huomiota siihen nimeen. Nyt sen olen keksinyt! Tyrvään Portteri, sehän on se maailmankuulu imuneste, jonka kotiseudulle Sinun pitää onnellisesti asettuman." Näin Eino Leino 21.4.1903 kirjeessä Olaf Homénille. Lähde: Juhani Piilonen (1997): Sastamalan historia 3, vuodet 1860-1920. ISBN 951-97691-02

Tyrvään Olutehdas laajenee Tampereelle

Vuosisadan vaihteessa tamperelaispanimoiden markkinakasvu tyrehtyi, ja vuonna 1903 sen aikaiset panimot yhdistyivät Näsijärven Osake-oluttehtaaksi. Saman vuonna Tyrvään Oluttehdas perusti Tampereelle vielä yhden panimon, Uuden Oluttehtaan. Se ei kuitenkaan pystynyt kilpailemaan kaupungin yhdistyneiden tehtaiden kanssa, vaan lopetettiin neljän vuoden toiminnan jälkeen. Lähde: Panimoravintola Plevnan historiikki

Kysymykseen: milloin ja missä kyseinen panimo on Tyrväällä toiminut ja millaisia asioita mahdollisesti liittyy sen historiaan?

On siis löytynyt vastaus tai oikeastaan useitakin sellaisia. Tulkinta panimon toiminnasta ja sen vaikutuksesta paikkakunnan elämään tuntuu pohjautuvan kovin siihen, millaista näkemystä osapuoli on alkoholin suhteen edustanut. Panimotoimintaa on siis harjoitettu vuosina 1881 - 1906 ja paikkana oli Yhteiskoulun vanhan osan tontti. Koska panimon päärakennus ja osa tehdasta paloi vuonna 1903, lienee todennäköistä, että tuotantokapasiteetti tämän jälkeen on ollut oleellisesti vähäisempää, kuin huippuvuonna 1900. Saksalaisen etikettikeräilijän, Klaus Elmin hoteissa oleva etiketti on peräisin ajanjaksolta 1898-1905.

Vastaus on saatu otsikon kysymykseen, mutta tässä yhteydessä tulee mieleen: oliko kansan juominen Tyrvään seudulla poikkeuksellisen  runsasta muuhun maahan verrattuna, vai oliko mahdollisesti joitakin muita syitä, miksi paikallisella raittiusliikkeellä oli noinkin vahva ote paikkakunnalla ja erityisesti kunnan johtoelimissä? Yleisesti on tunnettua raittiusliikkeen vaikutus vuosisadan alkupuolella. Esimerkiksi Helsingin Yliopiston ylioppilastalossa sai ruokailun yhteydessä ruokaryyppyjä, mutta niiden tarjoilu lopetettiin 1903 maassa vallinneen kiihkeän raittiusliikkeen painostuksesta. Keskioluen vapautuessa 1960 -luvun lopulla sen myynti kiellettiin paikkakunnalla kymmenisen vuotta myöhemmin usean vuoden "väännön" jälkeen, kunnes se taas 1980 -luvulla vapautettiin. Oluenvastaisuus tuntuu olevan syvällä tyrvääläisessä menttaliteetissä.


Tyrvaan Yhteiskoulu 1921

Tämän rakennuksen paikalla toimii Tyrvis Porter- & Ölbryggeri.

Kukaan ei taatusti kiistä ylettömän alkoholinkäytön haittavaikutuksia, mutta rankasti on Tyrväällä myös elinkeinotoimintaa ja sen perusedellytyksiä rajoitettu, kuten lause: "Vuoden 1903 lopulla kuvernööri suostui kunnan anomuksesta kieltämään suoraan panimolta koreittain tapahtuneen myynnin tori- ja markkinapäivinä sekä kaikkena muinakin päivinä, joina väkeä tavallisesti oli koolla" osoittaa - harjoita siinä sitten kannattavaa liiketoimintaa!. Toisaalta on myös perin omituista, miksi panimon paikallishistoriallinen arvo on "painettu alas", eikä siitä sen kummemmin ole "hehkuteltu"?

Eräs paikallinen kulttuurivaikuttaja totesi palautteessaan, että kun panimon paikka löytyy, niin siinä paikassa sijaitsevaan rakennukseen tulee kiinnittää panimoa käsittelevä muistolaatta! Tähän lauseeseen uskon tuhansien tyrvääläisten yhtyvän.

Panimon kirjanpitotietojen mukaan Carlsson hankki vuosina 1897- 1905 sellaisen määrän rakennustarvikkeita ja ohraa, että kaikkea tuotantoa ei ole voitu myydä ulos. Näin ollen tämä tieto vahvistaa panimoon liittyvään tarinaa, että Carlson olisi rakentanut maanalaiset käymissäiliöt, joissa vielä tänäkin päivänä olisi muutama sata kuutiota pullottamatonta portteria. Väitetään myös, että koulun pihalla sijainneesta kaivosta ja vanhan osan entisestä talonmiehen asunnosta olisi kulkuyhteys käymissäiliöiden yhteyteen. Odotettavissa on "mustan kullan" metsästäjien ilmestyminen koulun pihalle viimeistään kesän korvalla. Raadon nousee maasta ylös esiintymispaikassaan ja niin tekee myös mäskin tuoksu. Kouluaikoina tuntui välillä yhden sun toisen olleen hivenen pöhnässä ja nyt siihenkin asiaan näyttää löytyneen järkeenkäypä selitys. 

Paluu kotisivulle