Valmet-talli

Pääsivu

Keskustelu

Valmetin historiaa

Valmetin ensimmäinen prototyyppi valmistui v. 1951. Varsinainen sarjatuotanto alkoi vuonna 1953 11kW (15hv) tehoisella mallilla 15, josta tuli tehokkaampi malli 20 kahta vuotta myöhemmin. Nelisylinterisellä ottomooottorilla varustettua "pikkuvalmetia" valmistettiin vuoteen 1963 saakka.

Ensimmäinen dieselmoottorilla varustettu malli 33D tuli markkinoille v. 1957. Moottori oli nopeakäyntinen suoraruiskutusdieselmoottori, jossa oli kolme sylinteriä (teho 24 kW, 33hv/2000 r/min). Vaihteisto oli 6+2R-nopeuksinen. Seuraava malli oli 359D (27kW, 37hv), jota valmistettiin v. 1959-1961. Perustekniikaltaan traktori oli hyvin edeltäjänsä kaltainen, mutta ominaisuuksia oli hiottu siinä määrin, että tämän mallin pohjalta Valmet-traktori hyväksyttiin valmistettavaksi Brasiliassa, syntyi tytäryhtiö Valmet do Brasil.

Valmet 361D tuli markkinoille v. 1961. Moottoriteho nousi (34kW, 46hv), ulkonäkö kohentui ja tasauspyörästön lukko tuli saataville. Vuonna 1964 esiteltiin Synkro-Valmet eli 565, jossa aikalaisistaan poiketen oli synkronoitu vaihteisto. Moottoriteho nousi lukemaan 38kW (52hv SAE). Rengaskoko oli jo 14,9-28 tai 12,4-32. Traktorin massa ilman turvakehystä oli 1830 kg.

V. 1963 esiteltiin malli 80 ja vuotta myöhemmin varsinainen tuotantomalli 864, 56kW (77hv SAE). Moottori oli nelisylinterinen Valmet 411 A, voimansiirto oli peräisin amerikkalaisesta Case-traktorista. Malli uusiutui täydellisesti vuonna 1967 tyypillä 900, 65kW (89hv SAE), moottorina oli edelleen Valmet 411 A, mutta alusta oli täysin uusi. 8+2R -vaihteisto oli täysin synkronoitu ja turvaohjaamo kuului vakiovarustukseen.

Vuonna 1968 malli 500 korvasi 565:n, uutuutena oli mm. uusitut vähennyspyörästöt, suuremmat lokasuojat, moottoriteho 39kW (54hv SAE). Väriyhdistelmä muuttui tässäkin mallissa 900:n tapaan keltaruskeaksi. Myös turvaohjaamo tuli saataville. Samana vuonna tuli markkinoille malli 700, 55kW (75hv SAE), joka ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan muistutti suuresti mallia 900, mutta oli selvästi kevyempi (massa n. 3000kg).

Vuonna 1969 tuli markkinoille turboahdetulla 411 AS-moottorilla varustettu malli 1100 (84kW, 115hv SAE). Muuten malli oli läheistä sukua 900:lle. Kummastakin mallista tuli myös nelivetoinen muunnos samoihin aikoihin.

Jo mallien 700, 900, 1100 ohjaamo oli selvä edistysaskel kuljettajan työolojen parantamiseksi. Ohjaamoergonomian uudeksi mittapuuksi tuli 502 (39kW, 54hv SAE, 49hv DIN). Siinä oli täysin uusi ohjaamo, jonka melutaso oli silloin yleisen mittaustavan mukaan N 85. Moottori oli Valmet 310B, runko-osat edelliseen malliin verrattuna uudet eturungon (kehdon) ja polttoainesäiliön osalta, hydrostaattinen ohjaus oli vakiovarusteena ja nostolaite oli täysin uusi edelliseen malliin 500 verrattuna. 502:n ensiesittely tapahtui syksyllä 1971.

Maailman hiljaisin traktori v.71!

 V. 1972 esiteltiin mallin 700 seuraaja 702. Siinä oli samantyyppinen ohjaamo kuin mallissa 502. Mallia 702 oli vahvistettu tuntuvasti edeltäjään verrattuna, niinpä se korvasi markkinoilta sekä 700:n ja 900:n. Moottorina oli 411B, teho oli aluksi 55kW/75hv SAE, mutta nousi vuosien mittaan samoihin numeroarvoihin DIN-mittauskaavan mukaan. Mallin 1100 seuraajaksi tuli malli 1102 73kW/100hv DIN.

Vuonna 1975 tuli markkinoille malli 702S, joka oli varustettu 67kW/91hv DIN-tehoisella turboahdetulla moottorilla 411BS. Eräitä eroja voimansiirrossa lukuun ottamatta malli oli läheistä sukua 702:lle. Samana vuonna esiteltiin kuusipyöräinen koetraktori 1502, 100kW/136hv DIN. Seuraavana vuonna esiteltiin teollisuustraktoreihin sopiva M-voimansiirto.

Nelivetoinen muunnos mallista 1102 tuli v. 1977. Vuotta myöhemmin tulivat markkinoille mallit 602, 702-4 ja 702 S-4. Malli 602 oli runko-osiltaan sukua 502:lle, mutta sen moottorina oli 3,3 L Valmet 311C 43kW/58hv DIN; vaihteisto puolestaan samaa rakennetta kuin vastaavankokoisissa brasilialaisissa malleissa, nopeuksia 6+2R. Huomionarvoista nelivetomalleissa oli huomattavan suuri rengaskoko ja suojattu voimansiirto etuakseliin.

Vuonna 1979 koko traktorisarjaa parannettiin. Kelta-ruskea -värisävy muuttui kirkkaammaksi, katto ja vanteet muuttuivat valkoisiksi ja 02-mallien rinnalle tulivat täydellisesti varustellut 03-mallit. Malliin 1502 tuli kuusipyöräveto.

Vuonna 1980 tuli kaksi uutuutta, paineaaltoahdetulla moottorilla varustettu 1203 (ja 1203-4) 81kW/110hv DIN, joka korvasi mallit 1102 ja 1103. Toisena uutuutena oli markkinoiden ensimmäisellä turboahdetulla kolmisylinterisellä moottorilla varustettu 602T, 48kW/66hv DIN. Kesällä 1981 esiteltiin nelivetoiset mallit 602-4 ja 602T-4.

Vuonna 1979 Valmet solmi yhteistyösopimuksen ruotsalaisen Volvo BM:n kanssa. Yhteistyön tuloksena Valmet-mallisto uusiutui 80-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Elmia 82:n yhteydessä esiteltiin uusi 05-sarja. Samassa näyttelyssä tuotiin myös esille myös pienempiä traktoreita sisältävä 04-sarja. Tämä sarja kulki pelkästään nimellä Valmet. Malli 504 oli lähes täydellisesti 502:n seuraaja väriä lukuunottamatta. Malleja 604-2 ja 604-4 vietiin paljon ruotsiin. Mallit 604T-2 ja 604T-4 jäivät ainoastaan Suomen markkinoille.

Uusissa Volvo BM Valmet malleista useissa oli turboahdettu moottori. Myös pikavaihde tuli saataville. Suurin malli 2105 oli ensimmäisenä traktorina varustettu välijäähdytyksellä.

Vuonna 1988 markkinoille tuli Power Plus-mallisto, joka kattoi tehoalueen 50-110hv. Mallit pohjautuivat jo ennestään tuttuihin 05-malleihin. Ulkonäkö oli sama kuin 05-malleissa, tosin nyt asiakas saattoi valita mieleisensä värisen traktorin. Pelättiin, että värisuora heikentäisi myyntiä, mutta toisin kävi, sarja oli menestys. Jo tuolloin käytettiin "asiakastilausjärjestelmää" värin valinassa. Punainen oli vakio ja muut värit piti erikseen tilata. Kyseinen sarja oli lähinnä peittelyä varten, taustalla kehiteltiin koko ajan uusia mallisarjoja Mezzo ja Mega.

90-luvun alussa tulivat uudet mallisarjat Mezzo ja Mega. Mezzo tarkoitettiin lähinnä maatalouteen, ja hieman pienempään urakointiin. Mega soveltui hyvin turvesoille, urakointiin ja suurille maatiloille. Vuonna 1992 tuli ainutlaatuinen asiakastilausjärjestelmä, eli traktori tulee tehtaalta sellaisilla varusteilla kun asiakas haluaa. V.1992 oli aika esitellä pienempiä malleja, 65-sarjan ensimmäinen malli 665 esiteltiin tuolloin. Mallit 255-555 pysyivät tuotannossa vuoteen 1993 asti. Malli oli menestys. Vuonna 1994 Valmet muuttui Sisu-Valmet-nimiseksi omistajanvaihdoksen myötä. Vuonna 1998, kun Sisu ja Partek yhdistyivät, nimi muuttui ValtraValmetiksi. Nimenvaihdoksen myötä 65-sarja muuttui 100-sarjaksi, ja sarjaa paranneltiin. Mega ja Mezzo pysyivät ennallaan. Vuoden 1998 marraskuussa Valtra esitteli uuden malliston, HiTechin. Mallisto pohjautui ulkonäkönsä puolesta Mezzo ja Mega malleihin, mutta voimansiirto oli kokonaan uudestaan kehitelty ja keulan muotoa oli hieman pyöristetty. Valtra sijoitti 30 miljoonaa markkaa projektiin, ja se kannatti. Jo nyt Valtra on saanut useita palkintoja kyseisestä innovaatiostaan. V.2001 ValtraValmet-nimi muuttui Valtraksi.

Agritechnica '99-näyttelyssä esiteltiin Valtran isoin mallisarja, ns. S-sarja. Mallistosta oli esillä suurin, eli 260hv:n tehoinen traktori. Mallisto käsittää mallit 230hv:sta 260hv:aan asti. Traktorissa on mm. HiTech-suunnanvaihto, CAN-BUS hallintajärjestelmät ja ZF:n vaihdelaatikko. Moottori on Sisudieselin 8,4 litrainen ahdettu ja välijäähdytetty kutonen. Mallin markkinat ovat Euroopassa, jossa tarvitaan tehokkaampia traktoreita.

Runko-ohjattujen traktoreiden myynti on ollut Valtralle menestys. City- ja Forest-mallistot ovat menestyneet hyvin. V.2001 rinnalle esiteltiin uusi Agri-sarja, jossa koneet ovat muita runko-ohjausmalleja vastaavia, mutta etuakseli on perinteinen maatalousakseli, ja etukuormain ei sisälly hintaan. Agri-sarjan kaikissa malleissa on HiTech vakiona. Tämä ominaisuus tekee siitä todella monikäyttöisen traktorin.

Mezzo ja Mega- sarjoille odotettiin jatkajaa, olivathan ne olleet markkinoilla jo yli kymmenen vuotta. Syksyllä 2002 esiteltiin Unkarissa uudet A- ja T-sarjat, A-sarja koostuu neljästä mallista, ja se jatkaa perinteikkään M100-sarjan perinteitä. T tulee korvaamaan nykyiset HiTech -mallit. T-mallistoa on kehitetty todella paljon HiTechistä, voimansiirto ja hydrauliikka ovat huipputasoa, ja ohjaamosta on saatu todella hiljainen. Myös S-sarja saatiin myyntiin Euroopassa ja myös Suomessa.

(Tämä teksti on viidenneksiviimeiseen kappaleeseen saakka lainattu Hannu Niskasen kirjasta "Traktorit, Työkoneet ja Maatalouskoneet".)

Oheisessa kuvassa on esitetty Valmetin Mallikehitys 1951-1990: