Valmet 20 mallin tekniikka

VALMET 20-yleistraktorin päämitat ja -arvot:

- akseliväli
- raideväli, säädettävä:
a) edessä
b) takana
- kääntösäde, pienin
- leveys, suurin

1,76 m

107,5, 115, 122,5, 130 ja 138 cm
111,5, 116, 128,5, 132, 148,5 cm
2,4 m
1,7 m

korkeus ohjauspyörän yläreunaan
- maavara
- paino (lisäpainoitta)
-renkaiden koko:
a) edessä
b) takana
- nopeudet kierrosluvuilla
a) 1-vaihde
b) 2-vaihde
c) 3-vaihde
d) peruutusvaihde

1,55 m
0,475 m
900 kg

4"X15"
8"X24"
1800 k/min. 2400 k/min.
4,1 km/t 5,6 km/t
6,4 km/t 8,7 km/t
13,0 km/t 18,0 km/t
4,5 km/t ---

Moottorin päämitat ja arvot:
- sylinteriluku
- sylinterin halkaisija
- iskunpituus
- iskutilavuus

4
75 mm
80 mm
4X0,35 = 1,4 1

Bensiinimoottori 4035B

Petroolimoottori 4035P

- puristussuhde
- hihnapyöräteho:

1:6,8
18 hv - 1800 k/min
20 hv - 2000 k/min
22 hv - 2400 k/min

1:5
17 hv - 1800 k/min
18 hv - 2000 k/min
19,5 hv - 2400 k/min

- sytytystulpat:
a) normaaliolosuhteissa

AC 46, Champion J8, Auto-Lite A7

AC 47, Champion J5, Auto-Lite A9

b) erittäin raskaassa työssä

AC 44, Champion H-9, Auto-Lite A51

AC 46, Champion J5, Auto-Lite A7, KLG CL 1

- sytytysjärjestys edestä lukien
- käynnistinmoottori 6 V/0,6 kW
- lataaja 6 V/130 W
- magneetto
- moottorin kuivapaino
- kampikammion öljymäärä
- vaihdelaatikon öljymäärä
- vetopyörästön öljymäärä
- vesitila

1-2-4-3
Lucas M4 18 G, 6V
Lucas C45P
Lucas SR4F
180 kg
3,5 l
4 l
0,5 l
n. 13 l

Hihnapyöräkoneiston päämitat ja –arvot:

- voiman ulosottoakselin kierrosluku
- hihnapyörä:
a) leveys
b) halkaisija
c) käyttökierrosluku
d) hihnan nopeus

sama kuin moottorin

115 mm
204 mm
1274 r/min.
12,7 m/sek.

Suositeltava puimakoneen hihnapyörän läpimitta 220 mm

Valmistekilvet
Traktorin numerokilpi on kiinnitetty kojelautaan ja moottori numerokilpi moottoriin magneeton viereen. Huoltoasioita ilmoitettaessa ja tilauksia tehtäessä on aina mainittava kilvistä löytyvä traktorin n:o, moottorin n:o sekä moottorin malli.

MOOTTORI

1.Yleistä

Moottori on 4-sylinterinen, 4-tahtinen, sivuventtiileillä varustettu, petroolikäyttöinen ja bensiinikäynnisteinen kaasutinmoottori, merkkiä VALMET-4035 P. Moottorin perusominaisuudet ovat taloudellisuus, kestävyys raskaassakin käytössä sekä rakenteen yksinkertaisuus. Siitä huolimatta se, niin kuin moottorit yleensä, vaatii määrättyjä säätötoimenpiteitä, tarkkailua ja ennenkaikkea asiallista huoltoa. Sen vuoksi on traktorin käyttäjän ensimmäiseksi tutustuttava sekä rakenteeseen että niihin järjestelmiin ja säätölaitteisiin, joita käytön alkaessa, sen aikana ja päätyttyä on tarkkailtava.

2.Sylinteriryhmä

Sylinteriryhmä on erikoisvalurautaa, johon kampiakseli on laakeroitu kolmella teräskuorisella valkometallilaakerilla. Näistä laakereista takimmainen on ohjauslaakeri.

3. Sylinterin kansi

Sylinterin kansi on erikoisvalurautaa ja sen etupäässä on laippa vesipumpun kiinnitystä varten. Sylinterin kannen avaaminen tulee kysymykseen yleensä moottoria päältä tarkastettaessa, säädettäessä, korjattaessa ja puhdistettaessa. Avatessaan on ensin kaikkia kannen muttereita hieman löysättävä, ja vasta sen jälkeen ne voidaan avata lopullisesti. Avaamisen yhteydessä on syytä puhdistaa kannen räjähdystiloihin kerääntynyt karsta petroolilla liuottamalla ja kaapimalla varovasti messinki- tai kuparimeisselillä. Sylinterin kantta paikalleen pantaessa on tarkattava, että kannen tiiviste tulee oikealle kohdalleen. Ruuvit kierretään aluksi löysästi kiinni ja keskimmäistä ruuveista alkaen kiristetään ruuvit vähän kerrallaan kireämmälle kuvan 32 mukaisessa järjestyksessä. Kannen pulttien kiristämiseen suositellaan momenttiavainta. Oikea kiristys saadaan arvolla 7 kgm.

4. Kampiakseli

Kampiakseli on erikoisterästä ja sekä staattisesti että dynaamisesti tasapainoitettu.

5. Nokka-akseli

Nokka-akseli on karkaistua erikoisterästä ja laakeroitu kolmella laakerilla sylinteriryhmään. Nokka-akseli saa käyttönsä hammaspyörien välityksellä kampiakselin etupäästä.

6. Venttiilikoneisto

Imu- ja poistoventtiilit on valmistettu tähän tarkoitukseen valitusta erikoisterässeoksesta. Venttiilityöntimet on pintakarkaistu ja välyksen säädön helpottamiseksi on säätöruuvin vastamutteri pistehitsattu työntimeen, säätöruuvin ollessa sopivalla tiukkuudella. Traktorin ollessa jatkuvassa käytössä on venttiilikoneisto tarkastettava ja huollettava vähintään puolivuosittain. Tällöin on päätehtävänä venttiilien säädön tarkastaminen ja säätäminen, joka suoritetaan koneen kylmänä ollessa.

Venttiilivälykset:
Pakoventtiili 0,2 mm
Imuventtiili 0,2 mm

1. Ilmanpuhdistaja, polttoaineputket ja pakosarja kaasuttimineen irrotetaan.

2. 1-sylinterin sytytystulppa irrotetaan.

3. 1-sylinterin mäntä asetetaan ylimpään asemaansa puristustahdin aikana. Tämän männän asettaminen suoritetaan ja todetaan siten, että painamalla peukalo tiukasti tulppa-aukkoon, samalla moottoria käynnistinkammella kiertäen, tunnustellaan, milloin puristus alkaa tuntua. Tällöin mäntä on nousemassa ylimpään asemaansa puristustahdin aikana. Nyt jatketaan moottorin kiertämistä hitaasti, kunnes kampiakselin päässä olevan urapyörän yläkuolokohta-merkki on ns. ajoittamisnuolen kohdalla (kuva 1), jolloin haluttu männän asema on saavutettu ja 1-sylinterin imu- ja poistoventtiilit ovat säätöasemaassaan. ts. venttiilit ovat kiinni. Venttiilivälyksen mittaaminen suoritetaan (kuva 2) nyt 0,2 mm rakotulkilla, jonka tulee pakottamatta mennä välykseen silloin, kun välys on oikea. Tarvittaessa kierretään venttiilin nostajassa olevaa ruuvia, samanaikaisesti itse nostajaa pidättäen, kunnes saadaan 0,2 välys.

4. Muut venttiilit tutkitaan ja tarpeen mukaan säädetään sytytysjärjestyksessään 2-4-3. Ne saadaan mittausasemaan kiertämällä moottoria aina puolikierrosta kerrallaan, alkaen 1-sylinterin venttiilin mittausasemasta.

Jos välykset ovat olleet liian pienet, niin että venttiilit ovat "kantanneet", on tarkastettava, ovatko ne mahdollisesti palaneet kuten tällaisessa tapauksessa useimmiten käy. Tämä todetaan kiertämällä moottoria käynnistyskammella, samalla tunnustellen puristusta ja kuunnellen venttiileitä. Puristuksen ollessa vähäinen ja sihisevän äänen kuuluessa venttiileistä on ne hiottava. On tarkoin varottava, ettei vähäisintäkään määrää hiomapulveria jää mihinkään kohtaan.

Männät ovat kevytmetallia ja varustetut kahdella tiivistys- ja yhdellä öljyrenkaalla. Männäntappi on "uivaa" mallia. Kiertokangessa oleva männäntapin holkki on tinapronssia. Kiertokanget ovat muottiin taottua terästä. Kiertokangen laakeri on teräskuorinen valkometallilaakeri.

8. Vauhtipyörä

Valurautainen vauhtipyörä on kiinnitetty neljällä ruuvilla kampiakseliin. Vauhtipyörän moottorin puoleisessa reunassa on hammaskehä käynnistinmoottorin siirtopyörää varten.

9. Kampikammion tuuletus

Kampikammion tuuletus ("huohotus") tapahtuu sekä öljyntäyttöputken että varsinaisen tuuletusputken kautta.

10. Imu- ja pakosarja

Valurautainen imu- ja pakosarja on sijoitettu sylinteriryhmän vasempaan seinämään. Sen kanavat on järjestetty siten, että poistuvat palamiskaasut lämmittävät imukanavan seinämät, joten sylintereihin menevä kaasuseos esilämmittyy palaen sen vuoksi täydellisemmin. Koska konetta kylmänä käytettäessä pakokaasussa oleva vesi tiivistyy pakokanavien seinämiin, on niiden alimpaan kohtaan porattu pieniläpimittainen reikä, josta tämä vesi pääsee tippumaan.

Yhdistettyyn paine- ja roiskevoitelujärjestelmään kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet: 
- öljypumppu
- siivilä
- öljykanavat
- paineensäätöventtiili

- öljynpainemittari
- öljynpuhdistaja
- mittatikku

Öljypumppu
Öljypumppu on hammaspyörämallia. Se on sijoitettu nokka-akselin takapäähän, rungon ja vauhtipyörän väliin. Pumppu saa käyttönsä välittömästi nokka-akselilta. Pumppu ei tarvitse yleensä mitään hoitoa.

Siivilä
Siivilä on metalliverkkoa. Se on sijoitettu kampikammioon keskimmäisen runkolaakerin kohdalle ja on putkella yhdistetty voitelupumppuun. Siivilä puhdistetaan kerran vuodessa samanaikaisesti öljypohjan puhdistamisen kanssa.

Öljykanavat
Öljyn jako tapahtuu porattuja kanavia pitkin runko- sekä nokka-akselin laakereihin ja edelleen kampiakseliin porattuja reikiä pitkin kiertokangen alalaakereihin. Sylinterit, männän tappi sekä venttiilien nostajat saavat roiskevoitelun.

Paineensäätöventtiili
Paineensäätöventtiili on sijoitettu moottorin etupäähän, kampikammion sisäpuolelle ensimmäisen päälaakerin viereen. Se säätää öljynpaineen 2-2,5 kg/cm². Venttiili ei yleensä kaipaa mitään hoitoa.

Öljynpainemittari
Öljynpaineenmittari on yhdistetty öljynpuhdistajaan menevään putkeen. Se näyttää kulloinkin voitelujärjestelmässä vallitsevan öljynpaineen.

Öljynpuhdistaja
Öljynpuhdistaja on sijoitettu moottorin oikealle puolelle. Osa paineenalaisesta öljystä kiertää puhdistajan lävitse (ns. sivukiertojärjestelmä), joka siivilöi epäpuhtaudet öljystä. Puhdistaja on varustettu irrotettavalla suodattimella, joka on jokaisen öljynvaihdon yhteydessä huolellisesti liotettava ja huuhdeltava bensiinillä tai petroolilla. Koska suodatin menettää jokaisessa pesussa osan suodatuskykyään, ja suodattajakankaassa oleva nukka häviää lopulta olemattomiin, on suodatin useamman puhdistuksen – n. 600 käyttötunnin – jälkeen uusittava. Suodatinta puhdistettaessa on myöskin suodatinkoppa puhdistettava pohjalle jääneestä sakasta trasselitukolla. Tämä puhdistus on suoritettava aina välittömästi öljynvaihdon jälkeen, jolloin myöskin huuhteluöljy saadaan poistetuksi puhdistajasta. Jos puhdistajaa avattaessa huomataan, että puhdistajassa ei öljy näytä kiertäneen, on öljyn tulo puhdistajaan tarkistettava käyttämällä konetta puhdistajan kannen ollessa auki, jolloin nähdään tuleeko puhdistajaan öljyä. Ellei öljyä tule, on syytä avata tuloputki ja tarkastaa pudistajan kupeessa olevan suuttimen reikä. Tarvittaessa on reikä puhdistettava esim. silmäneulalla, reikää suurentamatta.

Mittatikku
Öljyntäyttöputkessa on mittatikku, johon on merkitty öljynpinnan ylä- ja alaraja.

12. Kaasutin

Kaasutin on ylä-imutyyppinen, erikoisella kylmäkäynnistinlaitteella ja suuttimien vaihtomahdollisuudella varustettu Solex-kaasutin, mallia 26 ZAKV. Se on sijoitettu imusarjan alle. Siihen on tehtaalla asennettu tälle moottorille edullisimmat suuttimet, joita normaalissa käytössä ei ole syytä vaihtaa. Kaasuttimen tyhjäkäynnin säätäminen tulee kysymykseen silloin, kun uusi moottori on "notkistunut" ja kun siirrytään kesäkäytöstä talvikäyttöön ja päinvastoin.

Tyhjäkäynnin säätäminen suoritetaan seuraavasti:

1. Moottori käytetään normaalilämpöiseksi.

2. Kaasuttimessa olevaa kierrosluvun säätöruuvia kierretään niin, että moottorille saadaan haluttu kierrosnopeus.

3. Kaasuttimessa olevaa kaasuseoksen säätöruuvia kiertämällä saadaan moottorille tasainen käynti.

4. Molempia em. Ruuveja toistensa suhteen ja vuorotellen kiertäen säädetään tyhjäkäynti sopivaksi, ei kuitenkaan niin hitaaksi, että magneeton nykäisykytkin alkaa nakuttaa. (tyhjäkäyntikierrosluku n. 700 r/min).

Siihen metalliverkkosiivilään, joka on polttoaineputken kaasuttimeen liittyvässä osassa, kerääntyy ajanmittaan epäpuhtauksia, jolloin siivilä on vedettävä ulos ja huuhdeltava bensiinillä. Joskus voi sattua, että säiliöstä, putkistosta tai kaasuttimesta irtoaa metallisiruja tai hapettumisen aiheuttamaa karstaa, jolloin suuttimet voivat tukkeutua. Niitä puhdistettaessa on erikoisesti huomattava, että reikien ja kanavien avaamiseen käytetty liian paksu metallilanka helposti suurentaa suuttimien reikiä, jolloin polttoaineen kulutus luonnollisesti suurenee. Sen vuoksi ei yleensä pitäisi käyttää muuta puhdistamis- ja avaamiskeinoa kuin ilmapumpulla puhaltamista tai sopivan vahvuista tekoainesiimaa. Jos käynnistyksessä tai käytössä siirrytään spriibensiiniseokseen, on huomattava, että putket, siivilät ja suuttimet voivat tukkeutua polttoainejärjestelmästä liuenneista epäpuhtauksista. Tällöin on ainakin käynnistyssuutin ja mahdollisesti myöskin pääsuuttimet suurennettava.

13. Kierrosluvunsäätäjä  

Kierrosluvunsäätäjä toimii keskipakoisperiaatteella. Kuormituksen vaihdellessa se pyrkii pitämään moottorin kierrosluvun ja samalla traktorin kulunopeuden tasaisena. Epätasaisuusaste on n. 8 %. Säätäjä on sijoitettu ja kiinnitetty moottorin oikeaan etukulmaan. Käyttönsä se saa kampiakselilta välihammaspyörän välityksellä. Säätäjä toimii siten, että sen pyöriessä sisällä olevat painot vetäytyvät keskipakoisvoiman vaikutuksesta ulospäin, samalla kun painojen päät liikuttavat akselilla olevan painelaakerin välityksellä säätäjän päältä kaasuttimeen lähtevää vivustoa. Pyörimisen aiheuttamaa keskipakoisvoimaa vastustaa säätäjän päällä oleva kierrejousi, jonka kireyttä ajaja voi säätää kaasuvivulla työn vaatimusten mukaan.

1. Säätäjässä on kaksi säätöaluetta. Sitä varten on säätäjän päällä olevan kulmavivun toisessa sakarassa pitkulainen reikä, jonka kumpaisessakin päässä on levennys kierrejousen silmukkaa varten. Raskaammassa ajossa jousi pidetään sisemmässä, siis akselia lähempänä olevassa levennyksessä, jolloin kuormitetun moottorin säätöalueen suurimmaksi kierrosluvuksi saadaan 1600 r/min. Keveämmässä esim. matka-ajossa, jolloin halutaan suurempaa kulkunopeutta, asetetaan jousen silmukka ulompaan levennykseen. Tämän säätöalueen suurimmaksi kierrosluvuksi saadaan n. 2200 r/min.

Säätäjä ei yleensä tarvitse sisäpuolista hoitoa, mutta jos se joudutaan moottorista irrottamaan, on syytä aluksi irrottaa ainoastaan säätäjän kotelo, jolloin jo päästään "sisäelimiin" käsiksi ja tarvittavat korjaukset voidaan useimmiten suorittaa jo tässä vaiheessa. Jos säätäjä joudutaan irrottamaan akseleineen ja hammaspyörineen menee sytytys sekaisin. Säätäjää moottoriin kiinnitettäessä on tällöin noudatettava esim. seuraavaa ohjetta:

1. Magneetosta irrotetaan virranjakajan kansi johtoineen.

2. Magneetto irrotetaan moottorista.

3. Moottoria kierretään käynnistinkammella siksi, kunnes 1-sylinterissä on puristustahti ja urapyörän merkkilovi on ajoittamisnuolen kohdalla.

4. Magneetosta haetaan laukaisun tapahtumiskohta kiertämällä magneeton ankkuria vastapäivään niin, että virranjakajan pyörijä tulee 1-sylinterin johdinpäätteen kohdalle (kuva 8). Tämän jälkeen tarkennetaan laukaisukohta kiertämällä ankkuria tarvittaessa niin, että kytkinlaipan sisäreunassa oleva laukaisuleikkauksen reuna on tarkalleen kiinnityslaipan sisäkehällä olevan laukaisuvipujen vastintapin yläreunan kohdalla.

5. Säätäjän hammaspyörä käännetään sellaiseen asentoon ennen vastapyörään työntämistä, huomioon ottaen hampaan nousu, että paikalleen työnnettäessä magneeton kytkinlaippaan liittyvät kytkentälovet ovat saman suuntaiset magneeton kytkinlaipan vastaavien nokkien kanssa magneeton ollessa kiinnitysasennossaan.

6. Säätäjää paikalleen työnnettäessä on erikoisesti varottava vioittamasta säätäjän hammaspyörän navan päälle tulevaa stefa-tiivistettä. Tiivisteen päällemenoa voidaan auttaa jollain sileäpintaisella ja kapealla esineellä. Pieninkin vioittuma tiivisteen terävässä reunassa aikaansaa öljyvuodon, joka aiheuttaa magneetolle käyttöhäiriön.

7. Magneetto kiinnitetään paikalleen kytkinlaipan ollessa kohdassa 4 selostetussa asennossa.

8. Paikallepanon jälkeen on tarkistettava, onko magneeton laukaisuhetki, ts. sytytys kohdallaan. Tämä tarkistus suoritetaan siten, että virran ollessa katkaistuna moottoria pyöritetään hitaasti käynnistinkammella ja pysäytetään heti, kun magneetosta kuuluu laukaisuääni, jolloin tarkastetaan, onko urapyörän laipassa oleva merkkilovi ajoittamisnuolen kohdalla. Jos merkki on vastakkaisella puolella, pyöritetään moottoria vielä puoli kierrosta ja em. tarkastus suoritetaan uudelleen. Jos merkki ei satu nytkään nuolen kohdalle silloin, kun äänimerkki kuuluu, on magneettoa käännettävä kiinnityslaipastaan tarvittavaan suuntaan niin, että laukaisu (äänimerkki) tapahtuu juuri urapyörän loven ollessa ajoittamisnuolen kohdalla. Ellei sytytystä saada tämänkään hienosäädön avulla kohdalleen, on säätäjä vedettävä ulos ja käännettävä hammaspyörää tarpeelliseen suuntaa. Jos laukaisu tapahtuu ennen kun lovi on nuolen kohdalla, on sytytys liian aikaisella, jolloin hammaspyörää on käännettävä hammas kerrallaan moottorin kiertosuuntaa vastaan, kunnes sytytys saadaan kohdalleen. Jos taas laukaisu tapahtuu silloin, kun lovi on jo ohittanut nuolen, on sytytys myöhäisellä, jolloin hammaspyörää on käännettävä hammas kerrallaan moottorin kiertosuuntaan. Koska hammasjako on niin karkea, että hammasaseman siirrolla ei saada sytytystä aivan kohdalleen, on lopullinen hienosäätö tehtävä kääntämällä magneettoa kiinnityslaipastaan.

9. Aina silloin kun säätäjä joudutaan irrottamaan, on irrotettava myöskin magneetto ja suoritettava asennus kuten edellä on selvitetty.

Jotta säätäjä toimisi moitteettomasti on sen vipujen mitat ja muodot säilytettävä mahdollisimman tarkasti alkuperäisinä. Jos vivusto on jouduttu täydellisesti purkamaan, on säätövivustoa uudelleen koottaessa meneteltävä seuraavasti:

1. Kaasuläppä avataan täysin auki.

2. Säästäjän pystyakseliin kiinnitetyn vivun jousen puoleisesta päästä painetaan kaikki vapaaliike pois, jolloin säätäjän vastapainot ovat painautuneina aivan suppuun.

3. Välivipu, joka yhdistää säätäjän ja kaasuttimen, säädetään nyt pituudeltaan sellaiseksi, että se menee paikalleen ilman, että taisin avattu kaasuläppä tai säätäjän vipu vähäänkään liikahtavat. Erikoisesti on huomattava, että säätäjän välivivun pituudesta riippuu koko säätäjän toiminta. Jo 1 mm:n virhe välivivun pituudessa puoleen tai toiseen aiheuttaa kaasuläpän liikkeen, joka antaa moottorille useita satoja kierroksia ja siten kokonaan sekoittaa säätäjän toiminnan.

4. Varsinaisen kaasuvivun pituus on säädettävä sellaiseksi, että kaasuläppä menee täysin kiinni kun kaasu otetaan pois päältä.

14.Ilmanpuhdistaja

Ilmanpuhdistaja on sijoitettu pystyasentoon moottorin vasemmalle puolelle, kaasuttajan taakse ja kiinnitetty sylinteriryhmän takalaippaan. Ilmanpuhdistaja estää pölyn ja hiukkasten pääsyn ilman mukana kaasuttimeen.

Ilmanpuhdistajaan kuuluvat seuraavat osat:

- yläosa
- kuminen yhdysputki
- metalliverkkosiivilä
- ilmanottoputki hattuineen
- alaosa pohjakuppeineen
- kiinnityssanka

Kaasuttimeen tuleva polttoilma puhdistuu ilmanpuhdistajassa seuraavasti:

Moottorin imun vaikutuksesta tuloputkea myöten tuleva ilma joutuu ensimmäiseksi kulkemaan alaosan pohjalla, pohjakupin reikien korkeudelle ulottuvan öljykerroksen läpi, sillä tuloputki ulottuu aivan lähelle alaosan pohjaa ja on niin ollen aina öljyn sisässä. Sen jälkeen ilma kohoaa ylöspäin ja menee tuloputken ympärillä olevan siiviläkäärön kautta, johon kerääntyy öljyn läpi kulkeneen ilman mukaansa ottamat öljypisarat. Siivilästä ilma menee kulmista yhdysputkea myöten kaasuttimeen. Pölyisessä työssä on alaosassa oleva öljy vaihdettava joka päivä ja muussa työssä ja ajossa viikoittain, samalla kun koko ilmanpuhdistaja avataan ja osat huuhdotaan petroolissa.

15. Sytytysjärjestelmä

Sytytysjärjestelmään kuuluu:

- magneetto ja virranjakaja
- johtimet
- tulpat
- virtalukko

Magneetto ja virranjakaja
Kiintokäämityyppiä oleva magneetto virranjakajineen on sijoitettu kierrosluvunsäätäjän taakse sen välittömään yhteyteen ja saa käyttönsä samalta akselilta (kuva 9). Vaikka magneetto yleensä toimii korjauksitta, on katkojakärkiä siitä huolimatta kuitenkin aika-ajoin tarkastettava, koska ne oleellisesti vaikuttavat sytytyskipinään ja siten polttoaineen kulutukseen ja koko koneen toimintaan. Magneeton katkojan kärkien tarkastamista ja säätämistä varten irrotetaan virranjakaja magneetosta, jolloin katkojakoneisto paljastuu. Jos kärjet ovat palaneet rosoisiksi, puhdistetaan ne kärkiväliviilalla. Kärkien aukiollessa on kärkivälin oltava 0,5 mm (mitataan rakotulkilla). Tarvittaessa siirretään kiinteää kärkeä avaamalla koneistokotelon pohjalla olevan siirrettävän levyn kiinnitysruuvi ja sen jälkeen kiertämällä levyn epäkeskoruuvia niin, että kärkiväliksi saadaan vaadittu 0,5 mm. Kiinnitysruuvin kiinnikiertämisen jälkeen on vielä syytä suorittaa kärkivälin tarkistusmittaus (kuva 10). Magneeton nokkakappaleen voitelua varten on em. Kotelossa olevan kondensaattorin vieressä voiteluhuopa, johon samassa yhteydessä tiputetaan hiukan öljyä. Ennen virranjakajan magneettoon kiinnittämistä suoritetaan sen tarkastus avaamalla kansi. Kansi on kiinnitetty joustavilla pidikkeillä virranjakajan runkoon. Kannessa oleva keskihiili ja sytytystulppajohtojen päätteet sekä rungossa olevan pyörijän kärki puhdistetaan veitsellä kääpien niissä mahdollisesti olevasta karstasta ja noesta.

Magneettoa ja virranjakajaa toisistaan irrotettaessa menee sytytys useimmissa tapauksissa sekaisin. Sen vuoksi niitä paikalleen asetettaessa tarkasti noudatettava seuraavia ohjeita:

1. Virranjakajan kansi on asetettava paikalleen niin, että pyörijän kärki tulee 1-sylinteriin menevän johdinpäätteen kohdalle ja kannen vuotoreiät alaspäin. Kannessa on 1-sylinterin johdinpäätteen vieressä bakeliittiin valettu n:o 1.

2. 1-sylinterin sytytystulppa irrotetaan ja 1-sylinterin mäntä asetetaan ylimpään asemaansa puristustahdin aikana. Tämä männän asettaminen suoritetaan ja todetaan siten, että painamalla peukalo tiukasti tulppa-aukkoon, samalla moottoria käynnistyskammella kiertäen, tunnustellaan, milloin puristus alkaa tuntua. Kun mäntä on nousemassa ylimpään asemaansa, jatketaan moottorin kiertämistä hitaasti kunnes kampiakselin päässä olevan urapyörän merkkilovi on ns. ajoittamisnuolen kohdalla. Tällöin magneetto laukeaa 6° ennen männän ylintä kohtaa, jolloin sytytysennakko moottorin käydessä on 21° . Tämän jälkeen virranjakaja asetetaan paikalleen siten, että sen akselissa oleva uloke tulee magneeton nokkakappaleessa olevaan uraan.

3. Muiden sylinterien johtimet painetaan virranjakajan kannessa oleviin johdinpäätteisiin 1-sylinterin johdinpäätteestä alkaen järjestyksessä 2-4-3, virranjakajan puolelta katsoen myötäpäivään.

4. Kumiset suojatupet vedetään paikalleen.

Magneeton voitelua varten vedetään sen etuala-kulmassa olevaa messinkinuppia ulospäin, ja niin paljastuva reikä täytetään öljyllä. Magneetossa ja virranjakajassa mahdollisesti esiintyvien sähköisten ja mekaanisten vikojen korjaaminen on aina jätettävä lähimmän VALMET-traktorihuoltajan suoritettavaksi. Pakottavissa tapauksissa joutuu traktorin omistaja kuitenkin itse irrotttamaan magneeton korjaajalle lähetettäväksi. Tällöin on ennen magneeton irrottamista merkittävä magneeton kiinnityslaipan asento runkoon nähden. Merkitseminen voidaan suorittaa jollakin terävällä kärjellä piirtäen, jolloin samaa magneettoa paikalleen pantaessa saadaan sytytyshetki entiselleen.

Magneetto kiinnitetään paikalleen seuraavassa järjestyksessä:

1. 1-sylinterin mäntä asetetaan kuten edellä kohdassa 2 on selvitetty.

2. Magneettoa kierretään kytkinlaipasta niin, että virranjakajan pyörijä on 1-sylinterin johdinpäätteen kohdalla, jolloin magneeton kytkinlaipan ulokkeet menevät moottorissa olevan käyttöhammaspyörän vastaaviin loviin, jonka jälkeen magneetto kiinnitetään moottoriin aikaisemmin merkittyyn asentoonsa.

3. Johdot kiinnitetään johdinpääteisiinsä kuten edellä kohdassa 3 on selvitetty. Virtalukkoon menevä maajohto kiinnitetään samalla päätteeseensä.

4. Paikalleenpanon jälkeen on syytä tarkistaa magneeton laukaisuhetki. Virran ollessa katkaistuna moottoria pyöritetään hitaasti käynnistinkammella ja pysäytetään heti kun magneetosta kuuluu laukaisuääni, jonka jälkeen tarkastetaan, onko urapyörän laipassa oleva merkkilovi ajoittamisnuolen kohdalla. Jos merkki on vastakkaisella puolella, pyöritetään moottoria vielä puoli kierrosta ja em. Tarkastus suoritetaan uudelleen. Jos urapyörän merkkilovi ei useamman tarkastuksen jälkeen satu nuolen kohdalle silloin, kun äänimerkkikuuluu, on magneettoa käännettävä kiinnityslaipastaan tarvittavaan suuntaan niin, että laukaisu (äänimerkki) tapahtuu aivan urapyörän loven ollessa ajoittamisnuolen kohdalla. Tämän jälkeen magneeton kiinnityspultit kiristetään lopullisesti.

Erikoisesti huomautetaan, että kaikki magneeton "käsittelytapaukset" on annettava VALMET-traktorihuoltajan tarkistettaviksi ensimmäisessä sopivassa tilaisuudessa.

Johtimet
Vaikka johtimet on varustettu kestävillä päällysteillä, on niitä kuitenkin suojeltava poltto- ja voiteluaineiden pitempiaikaiselta liuottavalta vaikutukselta sekä jatkuvalta kosketukselta moottorin kuumiin osiin. Jos johtojen päällykset rikkoutuvat tai johdot katkeavat, voidaan ne tilapäisesti korjata eristysnauhalla. Pakkasella on vältettävä johtojen taivuttelua, koska etenkin nykyiset muoviaineet ovat kylmäarkoja. Johdinpäätteet ja –kengät on pidettävä puhtaina ja riittävän kireällä kunnollisen kosketuksen aikaansaamiseksi.

Sytytystulpat
Eräänä petroolikäyttöisen traktorin tehokkaan ja taloudellisen toiminnan ehtona on, että sytytystulpat toimivat moitteettomasti. Kylmänä vuodenaikana petroolikäyttöisessä kevyessä ajossa on edullista käyttää kuumaa tulppaa poikkeuksena teknillisissä tiedoissa annetuista ohjeista kevyen ajon tulppavalintaan. Tämä sen vuoksi, että käynnistys tulisi helpommaksi ja palaminen täydelliseksi. Vaikka tulpat tuntuvatkin toimivan moitteettomasti, on ne aika ajoin syytä avata ja puhdistaa sekä säätää kärkiväli. Tulppaa avattaessa on aina ennen avaamista sylinterin kannessa oleva tulpan syvennys huolellisesti puhdistettava, ettei sylintereihin pääse vieraita aineita tulppaa otettaessa. Tulpat puhdistetaan karstasta ja noesta kaapimalla teräväkärkisellä piikillä eristyksen ja metallirungon väli. Tämä on erikoisen tärkeätä, koska nykyiset polttoaineet voivat sisältää lyijy-yhdistyksiä, jotka seoksen palaessa muodostavat sähköä johtavan kerroksen aiheuttaen täten oikosulun kohtiosta runkoon. Kärkien kipinäväli puhdistetaan ohuella hiekka- tai smirkelipaperilla. Kärkiväli tarkastetaan rakotulkilla ja tarpeen mukaan säädetään taivuttamalla ulommaista kohtiota (elektrodia), kunnes kärkiväli on 0,7 mm .

Virtalukko
Virtalukko ja tärkeimmät säätölaitteet on sijoitettu kojelautaan.

16.Sähkölaitteet

Moottorin sähkölaitteisiin kuuluvat seuraavat osakokonaisuudet:

- lataaja ja rele
- käynnistinmoottori katkaisijoineen

Lataaja ja rele
Lataaja on sijoitettu ja kiinnitetty moottorin oikeaan yläkulmaan. Lataaja saa käyttönsä vesipumpun urapyörältä kiilahihnan välityksellä.
Lataaja on 2-harjatyyppiä. Toinen harja on yhdistetty runkoon ja toinen releen välityksellä verkostoon.
Lataajan säätämisen suorittaa automaattinen rele kierrosluvun mukaan, pitäen latausvirran akulle sopivana. Harjoja ei voi säätää.
Lataajan toiminnan ja akun latautumisen ilmaisee kojelautaan sijoitettu punavaloinen lamppu seuraavasti:

1. Kun moottori on pysähdyksissä ja virta-avain käännetty käynnistysasentoon, tulee lampun palaa. Jos lamppu ei pala, on se rikki tai akku on tyhjä tai johtimissa on vika.

2. Kun moottori käy hitaasti lamppu palaa, ja se osoittaa että akku ei lataudu.

3. Kohtalaisilla kierroksilla tulee lampun sammua ja se osoittaa että akku latautuu. Jos akku kuitenkin tyhjentyy, on vika joko akussa tai lataaja toimii heikosti.

Aika ajoin on syytä puhdistaa lataajan kollektori ja hiiliharjat. Tätä varten avataan lataajan suojavyö ja kollektorin ja hiiliharjojen laahauspinnat pyyhitään bensiiniin kastellulla rievulla. Puhdistamiseen ei saa käyttää hiomakangasta eikä viilaa, sillä nämä tukkivat kollektorin välit ja aiheettomasti kuluttavat puhdistettavia pintoja. Jos hiiliharjat ovat kuluneet sopimattomiksi, on ne hiottava niin, että ne ottavat koko laahauspinnaltaan kollektorin pintaan. Liian lyhyiksi kuluneet tai lohkeilleet hiiliharjat on uusittava. Kaikki releessä ilmenevät viat on annettava lähimmän VALMET-traktorihuoltajan hoidettavaksi. Erikoisesti huomattakoon, että tähän traktoriin ei saa asettaa muunmerkkistä ja –laatuista relettä. Käyttökiilahihnan kireyden säätäminen suoritetaan siirtämällä lataajaa korvakkeissaan. Hihna on sopivan kireällä silloin kun se vapaan osan keskeltä sormella painaen siirtyy n. 10 mm suorasta linjastaan.

Käynnistinmoottori katkaisijoineen
Käynnistinmoottori on sijoitettu ja kiinnitetty moottorin takalaipan oikean sivun keskelle. Ns. siirtopyörärakennetta olevan käynnistinmoottorin erikoisuutena on se, että käynnistinhammaspyörä siirretään käsivivuston avulla vauhtipyörän hammaskehälle ja vasta sen jälkeen kun hammaspyörä on täydellisesti hammaskehällä, kytkee vivusto virran, joka alkaa pyörittää käynnistysmoottorin välityksellä traktorin moottoria. Jos moottori vähänkin pyörii, ei pidä milloinkaan painaa käynnistintankoa. Ajoittain, n. kerran tai pari ajokaudessa, on syytä tarkastaa ja puhdistaa käynnistinmoottorin johtoliittimet, hiilisarjat ja käynnistyskatkaisija. Karsta kaavitaan veitsellä huolellisesti pois.

17. Vesipumppu

Keskipakoisperiaatteella jäähdytysvedelle kierron antava siipipyöräpumppu on sijoitettu sylinteri kannen etupäähän. Pumppu saa käyttönsä kampiakselista kiilahihnan välityksellä. Vesipumppua ei tarvitse voidella, sillä sen kuulalaakereissa on valmistajatehtaan vakiovoitelu. Jos pumpun tiivisteet alkavat vuotaa, jolloin pumpun alapinnalla olevasta vuotoreiästä tippuu vettä, on pumppu heti avattava ja tarvittaessa uusittava tiivisteet. Tiivisteiden tarkastus on suoritettava heti kun vuotaminen havaitaan, sillä jatkuvasti ja pitemmän ajan vuotava lämmin vesi huuhtelee kuulalaakereista kaiken rasvan, jolloin laakerit ruostuvat ja leikkautuvat kiinni. Tästä syystä ei pumpun alapinnalla olevaa vuotoreikää saa missään tapauksessa tukkia. Jos tämä reikä tukitaan, ei vähäisinkään tiivisteet läpäissyt vesimäärä pääse mihinkään muualle kuin täydellä tihkumispaineellaan suoraan kuulalaakereihin.

1. Pumppu irrotetaan moottorin kannesta.

2. Tuulettajan siivet irrotetaan urapyörän laipasta.

3. Urapyörä vedetään akselilta ulosvetäjän avulla. Jotta tiukemmassakin oleva pyörä saataisiin irrotetuksi on pyörää hiukan lämmitettävä samalla kun ulosvetäminen suoritetaan.

4. Pumpun akseli puristetaan ulos. Työntäminen suoritetaan siipipyörän puolelta.

5. Siipipyörästä poistetaan tiivisteen pidätin, tiiviste ja tiivisteen jousi kumiholkkeineen. Nyt voidaan osat tarkastaa, huoltaa ja tarpeen mukaan uusia.

1. Siipipyörään asetetaan tiivisteen jousi kumiholkkeineen, tiiviste sekä tiivisteen pidätin tässä järjestyksessä.

2. Pumpun akseli puristetaan paikalleen pumpun runkoon akselin pitempi osa edellä. Puristaminen suoritetaan ulkokehältä sellaisella holkilla, jonka ulkoläpimitta on hiukan pienempi kuin kuulalaakerin ulkomitta, tämä sen vuoksi, että laakerin kuulat eivät vioittuisi. Akseli painetaan        niin syvälle, että siipipyörän puoleinen pää on pumpun liitospinnan tasalla.

3. Siipipyörä puristetaan paikalleen akselin päälle niin syvälle, että siipipyörän laipat tulevat pumpun liitospinnan alapuolelle, mutta ei kuitenkaan niin syvälle, että siipipyörän laippa vastaa pumpun seinämään. Puristettaessa on akselin pään vastattava, ettei laakeri siirry rungossa.

4. Urapyörä puristetaan lämmitettynä akselille. Puristus suoritetaan akselin siipipyörän puoleista päätä vastaan siten, että siipipyörä ei vastaa eikä pääse siirtymään.

5. Tuulettajan siivet kiinnitetään ja ruuvit varmistetaan rautalangalla.

6. Pumppu kiinnitetään paikalleen. Tarvittaessa uusitaan tiiviste.

Kiilahihnan kireyden säätö:

1. Urapyörässä tuulettajan puoleisen uran vieressä oleva varmistusruuvi avataan .

2. Urapyörän kierteillä siirtyvää osaa kierretään puoli kierrosta kerrallaan auki tai kiinni, kunnes hihnalle on saatu sopiva kireys.

3. Hihna on sopivan kireällä silloin, kun se, hihnan vapaana olevan osan keskikohdalta sormella painaen, saadaan poikkeamaan suorasta linjastaan 2 cm.

4. Ruuvi kierretään sormivoimin kiinni, samalla kiertyvää osaa hiukan edestakaisin nytkäytellen, niin että ruuvin tunnetaan painuvan kiertyvän osan loveen, ja lopullinen kiristäminen suoritetaan avaimella.

18. Tuulettaja

Nelilapaisen tuulettajan siivet on kiinnitetty rautalangalla lukituilla ruuveilla vesipumpun akselilla olevan urapyörän laippaan. Jos siivet joudutaan irrottamaan, on niitä uudelleen kiinnitettäessä varmistauduttava siitä, että kiinnitysruuvien ja lukituslangan kiristäminen tulee huolellisesti suoritetuksi.