Mannolan koulu rakennetaan

 Mannolan pääsivu

Kunnankokouksen päätettyä vuoden 1902 lopulla, että koulu Mannolaan rakennetaan, alkoi kiireinen valmistelutyö jotta koulu voidaan aloittaa syksyllä 1903. Työ lähtikin ripeästi liikkeelle, jo joulukuun 29 päivänä vuonna 1902 kunnankokouksessa hyväksyttiin Mannolan koulun pohjapiirustus ja kustannusarvio.
     Lienee varmaa että koulurakennus todella valmistui kesän 1903 aikana. Hirsisen rakennuksen rakentaminen kiviperustuksen päälle valmistunee kesässä.
     Koulun rakentamista valvoi todennäköisesti kunnankoulujen rakennustoimikunta, koska omasta toimikunnasta ei pöytäkirjoista ole löytynyt mainintaa, useissa muissa Koiviston kouluissa oli oma rakennustoimikunta, ainakin oman kylän ihmisiä kuului toimikuntaan.
     Vuoden 1903 tammikuun 19 päivän kokouksessa Koiviston kunnan Kansakoulujen rakennustoimikunta esitteli saamiaan hirsien tarjouksia kunnankokoukselle, Mannolasta isännät tarjosivat urakkahuutokaupassa 888 hirttä 2948,60 markan hinnasta. Rakennustoimikunta oli myös laatinut hyvin yksityiskohtaiset ohjeet miten koulut pitää rakentaa. Koska pöytäkirjassa mainitaan hirret eikä tukkipuita, se merkitsi todennäköisesti sitä, että isäntien oli kevään kuluessa veistettävä tukit hirsiksi.
     Tammikuun kunnankokouksessa koulua varten myös ostettiin "ehdoitta tontti kauppias Anton Mannoselta 300 mk hinnasta, puut jotka jäävät rakennuksen alle hän saa kaataa". Hän oli seitsemän vuotta aiemmin luvannut lahjoittaa tontin, jos koulu Mannolaan olisi silloin saatu. Mainittakoon, että maa-alue johon tontti kuului ja jonka Anton Mannonen myi, hän oli ostanut Matti Paavonp. Pätsikältä ja se rekisteröitiin vasta 1907. 
     V. 1939 kunta oli ostanut koululle, koulun vierestä, lisämaata Juho ja Alina Putukselta, se sai lainhuudon vasta 1944.

Tässä Opetushallituksen arkistosta löydetty piirustus joka on rekisteröity nimellä Mannola 101 ja päivätty 1904. Mannolan koulu oli silloin jo valmis.

Valitettavasti arkistoista ei koulun piirustuksia ole löydetty, mutta ainakin jo 1905 tiedetään silloisella kouluhallituksella olleen mallipiirustukset, ehkä oli jo 1903. Mallipiirustukset-sarjoja löytyi Kouluhallituksesta, mutta mikään ei täysin muistuttanut Mannolan koulua. Alla on ns. Maalaiskansakoulujen Rakennuspiirustuksia yksinkertaistamaan asetetun komitean arkkitehdin Yrjö Sadeniemen piirustus nro 18, joka on päivätty 1903.. 
     Vuoden 1938 lisärakennuksen piirustuksesta voidaan päätellä rakennuksen olleen n. 21 m pitkä ja n. 11 leveä, jossa oli varsinainen luokkahuone ja käsityöluokka sekä opettajan huone yläkerrassa.
     Rakennettiinko samalla käymälät ja sauna, niistä ei löydy erikseen mainintaa. Saunan olemassa olosta mainitaan myöhemmässä yhteydessä kuten kellaristakin.

    Koulun ulkomuodosta saa hyvän kuvan vahasta valokuvasta joka on otettu todennäköisesti syksyllä 1906, ulkoseinien vuorauksen ja maalauksen jälkeen.

Kuka koulun on rakentanut, siitä ei löydy merkintöjä pöytäkirjoista, liekö tehty talkoilla mannolalaisten itsensä toimesta. Sen aikaiset tiedot ja taidot lienevät olleet hyviä ja huonoja. Pöytäkirjoista löytyy mainintoja jo aivan ensimmäisinä vuosina tehdyistä korjauksista.

Koulun ylläpito antoi mannolalaisille myös jatkossa työtä, jos ovat koulua huomattavasti myös tukeneetkin eri tavoin. Korjaukset "myytiin" huutokaupalla halvimman tarjouksen tehneelle eli nykyisin sanottuna valinnat tapahtuivat tarjousten mukaan. Myös vahtimestarin toimen sai vähemmän palkkaa vaativa.
     Jo 1906 kunnankokous päätti korjauttaa koulun lattiat, kouluneuvoston on annettava korjausohjeet ja työt huutokaupattava.
     Vuonna 1906 päätettiin tehdä myös riviäminen, tilkitseminen, onkohan se jäänyt rakennusvaiheessa kunnolla tekemättä. Myös koulurakennus laudoitetaan, ulkopuolelta, vuorauspahvi on pantava laudoituksen alle ja laudoitus maalattava. Kouluneuvosto päättää väristä ja maaliaineista ja työt on huutokaupattava. Vanhan valokuvan mukaan se on maalattu valkeaksi tai hyvin vaaleaksi.
     Joitakin korjauksia tehtiin lähes joka vuosi, tässä tilastoa niistä, osa on kunnankokouksen päätöksiä osa johtokunnan itsensä päättämiä ja omasta talousarviostaan rahoittamia.
    1908. Korjattava epäkunnossa olevat uunit, käsityöhuoneen uuni on kokonaan uusittava ja päällystettävä pellillä. Samoin kellari on korjattava.
    1913. Sauna tilkittävä, ulkorakennus, käymälä, puuvaja ja sauna oli todennäköisesti rakennettu silloin kun koulukin, ei varmaa mainintaa. Esitys ilmanvaihteen (ilmeisesti venttiilien) laittaminen luokkaan hylättiin, syystä että on avattavat ikkunat.
    1927. Lattiat maalataan ja seinät pahvitetaan, (sisäseinien verhous) työt huutokaupataan ja työn sai Aleksanteri Piiskunen. Pihamaalta poistetaan kannot ja rojupuut kaadetaan. Olivatko luokkahuoneissa hirret näkyvissä tähän asti vai uusittiinko sisäverhous?
    1930. Koulun päärakennus ja ulkorakennus maalattiin, 1940 mk ja 300 mk työn teki Piiskunen.
    1934. Tuntipalkallakin erilaisia töitä annettiin mm. Mikko Simonp. Hämäläiselle, hän ei niitä tosin ehtinyt tehdä, työn teki Matti Pönni.

27.10.1935. Koulunjohtokunta oli pyytänyt kunnan valtuustolta lupaa sijoittaa alkava alakoulu yläkoulun opettajan suurempaan kamariin. Lupaa piti vielä hakea Kouluhallituksesta. Lupaa ei tainnut tulla koska seuraavana vuonna vuokrattiin, lukuvuodeksi 1936–37, Arvo Tommolalta tilat, vuokra oli 200 mk/kk

    Seuraavassa suora lainaus 27.10.1935 pidetystä johtokunnan kokouksesta, pykälästä 2:
– Päätettiin koulua laajentaa mikäli mahdollista entisen rakennuksen yhteyteen siten, että rakennetaan lisää kaksi luokkahuonetta oppilaseteisineen, koulukeittola kotitalousopetusta varten, kanslia huone ja yksi asuinhuone koulunjohtajalle lisää, sekä kellari. Vanha saunarakennus käytetään koulun päärakennuksen laajentamiseen ja sijalle rakennetaan uusi pienempi ja tarkoitustaan paremmin vastaava sauna ja pesutupa. Alustava suunnitelma ja pohjapiirustuksen sekä kustannusarvion laatiminen uskottiin K.A.Karppisen tehtäväksi. 
    Tällainen oli johtokunnan suunnitelma. Laajennussuunnitelmat etenivät hitaasti, vuonna 1936 koulunjohtokunta pyytää että kunta vitkastelematta ryhtyisi toimeen. Lisärakennus toteutui vasta 1938.
    1936. Mannolaan tarjottiin Saariston vanhaa koulua lisärakennukseksi, mutta johtokunta ei huolinut, se todettiin liian isoksi ja siksi tarpeettomaksi. Tämä oli koulunjohtokunnan mielipide.
    Muistitiedon, Usko-Matti Matinp. Pönni, mukaan koululle tuotiin valmiiksi veistettyjä hirsiä Patalasta yli jään, Mannolan koululle talvella 1938, aika täsmää lisärakentamisen aikatauluun, vaikka pöytäkirjoista ei löytynyt mainintaa.
    1937. Koululle ostettiin kuorma sahanjauhoa joka kostutettiin lysolilla ja sillä lakaistiin lattiat, desinfioitiin.

    1938. Koululle laadittiin korjaussuunnitelma joka toteutetaan saman aikaisesti lisärakennuksen kanssa, ja kunnan rakennuslautakunta valvoo sitä, että lisärakentamista. Mannolasta rakennuslautakuntaan valittiin johtokunnan puheenjohtaja Matti Pönni, varapuheenjohtaja Tuomas Mannonen ja Aleksanteri Kuopio. Heille varamiehiksi Johannes Putus ja Antton Sairanen.

Karppinen Oy:n laatimat lisärakennuksen piirustukset oli kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.5.1937. Kouluhallitus hyväksyi ne 1.10.1937.
    Urakkasopimus allekirjoitettiin 9.2.1938 urakoitsija Yrjö Juntusen kanssa ja 6.10.1938 hän kuittaa saamansa urakkasumman. Kunnan puolesta urakkasopimuksen allekirjoittaa Sulo O. Hoikkala.

Opetushallituksen piirustus muistuttaa hiukan vieressä olevaa piirustusta, sen vanhaa osaa. Olosikohan Mannolan kyläläisillä ollut siitä jokinlainen kopio käytössä ja tekivät omia lisäyksiä mm. veistosluokan.
Kirkon rakentaja Josef Stenbäck oli tehnyt koulujen mallipiirustuksia, mutta ne kaikki olivat ylellisiä ja kalliita kouluja eikä niitä taidettu tehdä montakaan.

Oikean puoleinen koulukeittola ja luokka ovat vuodelta 1938.

    1938. Koulun ulkoseinät maalasi Gabriel Kurki 5350 mk, myös uuden lisäosan. Matti Pönni muurasi kolme uunia 1000 mk hintaan, peltikuorinen tehtiin kamariin, opettajalle, eteiseen pyöreäkulmainen, luokkaan entisenlainen.
    Lisärakennus ei valmistunut aivan koulun alkuun, se viivästyi viikon, alakoulu aloitti Arvo Tommolan tuvassa ja toimi siellä niin kauan kunnes lisäsiipi valmistui.

    Talvella koulunjohtokunta esittää kunnalle uuden kaivon rakentamista: 
– Kun koulun kaivo jo pidemmän ajan on ollut huono ja sen vesi ruosteista, ruoka– ja juomavedeksi kelvotonta, niin päätettiin kunnanvaltuustolle ehdottaa uuden kaivon rakentamista jo kuluvan talven aikana. Tarpeellisen määrärahan saantia varten laadittiin seuraava menoarvio:
Syvyys 10 m,
Kaivauspalkka Smk 2000.-
Sementtirenkaita 14 kpl á 130 Smk 1820.-
Kaivon päällystyksen laitto Smk 300.-
Yht. Smk 4120.-
    Ilmeisesti määrärahaa ei myönnetty koska Emil Hämäläinen korjasi kesän aikana kaivon 625 mk hinnalla.
    1939. Johtokunta päätti laatia suunnitelman leikkikentän ja tarpeellisten teiden tekemisen koulun pihamaalle. Leimatut puut pihalta kaataa Tuomas Mannonen 1515 mk. Onni Tokonautio otti tehtäväkseen kantojen, 30–32 kpl, ampumisen pihamaalta 20 mk/kpl, kannot tulee korjata pois ja saa pitää ne itsellään. Aidan korjaa ja maalaa Tuomas Tommola. Pihan tasoituksen kustannuslaskelma oli 4000 mk.
    Ilmeisesti kaikki oli saatu syksyksi 1939 valmiiksi, koska piha oli kunnossa 1943.

Koulun lämmitykseen tarvittavat polttopuut ”koulunkannattajat” lahjoittivat ensimmäisinä vuosina.
    Myöhemmin hankinnat suoritettiin talvisin huutokaupalla. Tämä oli säännöllisesti talvisin ja vuosittain toistuva tilaisuus, jossa kyläläisillä oli mahdollisuus lisäansion saantiin. Polttopuiden hankinta huutokaupalla lienee ollut valtakunnallinen, Harri Tapper kirjoittaa kirjassaan ”Näin syntyvät Revontulet” halkohuutokaupasta koululle ja niiden pilkkomisesta.
    Vuotuinen tarve oli yleensä 40 syltä, eli 160 mottia 40 cm pituisia "nalikka-halkoja", valmiiksi pilkottuja polttopuita. Huutokauppa suoritettiin kolmen sylen erissä ja tarjoajia oli useita ja erien hintakin saattoi muodostua erisuuruiseksi. Vaatimukset olivat tarkat, nalikkahalkojen pituus tuli olla 40 cm, vähintään 5 cm paksuja ja pyöreitä ei saanut olla. Nalikkahalot täytyi olla pinottuna kesäkuussa koulun pihassa tiiviissä, 105 cm korkeassa pinossa, myöhemmin riitti 100 cm.
    Tämä polttopuiden huutokauppa jatkui aina vuoteen 1938 saakka, 1939 ne ostettiin Koiviston Sahalta ja 1943 Juho Putukselta.
    Seuraavat henkilöt toimittivat koululle nalikkahalkoja jotkut useampia eriä ja useana vuotena vuosina 1927–38.
    Sippo Mikko, Abraham Hämäläinen, Mikko Tommola, Albert Mannonen, Tuomas Hp. Mannonen, Anton Mikonp. Putus, Konsta Mannonen, August Tuomaanp. Mannonen, Aleksanteri Taavetinp. Mannonen, Johannes Ristonp. Mannonen, Mikko Gabrielinp. Hämäläinen, Armas Pönni, Matti Pönni, Marja-Liisa Hämäläinen, Eino Abraminp. Hämäläinen. Emilia Hämäläinen, Arvi Mannonen, Joonas Hämäläinen, Evert Dammert, Leevi Tommola, Sulo Mannonen, Tuomas Pönni, Nestori Pietilä, Arvo Tommola, Laina Rättö. 

Edellä on huomioitu suuremmat työt koululla. Joistakin on mainintoja vain suunnitelmista, mutta ei sitä onko ne toteutuneet, varsinkin sellaiset suunnitelmat joihin on täytynyt hakea kunnalta lisärahaa. Kunnankokousten ja valtuuston pöytäkirjoista voidaan lukea, että on käsitelty Mannolan koulunjohtokunnan esityksiä, mutta ei mainittu mitä on esitetty, eikä esitystä ole liitetty myöskään johtokunnan pöytäkirjaan. Jotkut esityksistä on hyväksytty joitakin ei.

Koulun tiloja on vuosien varrella annettu iltaisin harrastuskäyttöön, niistä ei silloin varmaankaan peritty vuokraa. Tiloja on ainakin 1930-luvulla käyttänyt Lotta-Svärd ja Suojeluskunta, arpajaisten järjestämiseen ym. toimintaan.

Nyt myö männää katsoon kui koulu alkaa  
Nyt myö käyvää välill koulu pääsivull 
Mannolan pääsivulle