Mannolan koulu

 Mannolan pääsivu

Koulun historia Johtokunnan, Kunnankokousten ja Kunnan valtuuston pöytäkirjojen mukaan, tutkinut Veli Hämäläinen 2003. Kesällä 2003 ilmestyi Mannola-vihkonen josta alla olevat tiedot löytyvät, saa tekijältä. Historiikki ilmestyi myös jatkokertomuksena Koiviston Viestissä 2004 ja 2005.
Kansanopetus  Mannolasaa ennen koulua. 
Mannolan koulupiiri  perustetaan. 
Koulu rakennetaan   ja huolletaan. 
Opetus alkaa   Mannolassa. 
Opettajat, johtokunta  ja muut henkilöt. 
Koulun talouden  hoito. 

Talo 17
Koulun tontti on on lohkottu Mannola 6 PIENPÖTSIKÖN perintötilasta, Matti Paavonpoika Vähäpätsikän tilasta 1907. Palstan nimi Seppo-Ilmarinen ja koko 0,7 ha. Palsta oli silloin jo Anton Mannosen omistuksessa ja hän myi sen kunnalle 300 mk hinnasta.
   Koulu on rakennettu 1903 jolloin opetus alkoi.

Koulu todennäköisesti vuonna 1906. Kuvassa koulu tuntuu vasta maalatulta, puhtaalta. Koulu vuorattiin ja maalattiin 1906 ja valokuva otettu syksyllä koulun alettua. Opettaja oli silloin Oiva Onni Teljo, entinen Helenius.
Kenellä olisi kuva ennen ulkoseinän laudoitusta.

Koulun pohjapiirrokset löytyvät sivuta Koulu rakennetaan.

 

Nestori Pietilä, 
Mannolan kylän 
monen sukupolven  kasvattaja 1908 -1944.

   Kuvassa kiertokoulun luokka v. 1931 opettajansa Kirsti Kiiskin kanssa luultavasti Armas Pönnin pihalla. Lapset vasemmalta, 
   1-rivi edessä: Keijo Mannonen, Eero Mannonen, Saska Tommola, Paavo Tommola ja kaksi tunnistamatonta.
   2-rivi: Tuntematon, Siiri Hämäläinen, Lahja Pönni, Taimi Mannonen, Helli Pönni, Katri Mannonen ja Nelly Jukola, kuvan lähettäjä.
   3-rivi: Tuntematon, Toivo Sairanen, Aalto Hämäläinen, Onni Tamanen, Usko Pönni, Gunnari Junninen, Viljo Tamanen ja Helvi Mannonen.
   4-rivi:  Vilho Tommola, tuntemanton, opettaja, Veikko Mannonen. Lasten nimet Veikon "Mannolan koulupiirin" kirjasesta.

Opettaja Pietilän luokka 1931. Onko vasemmalla oleva nainen kenties käsityönopettaja. Toinen opettaja tuli vasta 1935.
Kuva: Ruut Kylmälä, Siiri Sairasen sukua.
Kuvassa selvästi samoja lapsia kuin ylimmässä kiertokoulun kuvassa.

Opettaja Pietilän luokka 1933.
Kuva: Ruut Kylmälä, Siiri Sairasen sukua.

 
Nestori Pietiläisen ja Mikkolan luokat 1933-34. Kuva Katri Soukalta (Mannonen).

     

 

Opettaja Vieno Kurki os.Hersion  luokka talvella 1938.
Kuva Veikko Mannoselta.
Suurin osa nimistä tiedossa, tulevat myöhemmin.

Opettaja Vieno Kurki os. Hersion  luokka talvella 1939.
Kuva Veikko Mannoselta.
Suurin osa nimistä tiedossa, tulevat myöhemmin.

   Koulu vuoden 1992 asussa, rappioituneena, mutta ulkoisesti ylväästi vielä pystyssä. Valmistui 1903 ja laajennettiin 1938.
Kesällä 2005 koulu oli maalattu keltaiseksi ja yläkerroksessa opettajan huoneissa on asukkaita ainakin kesäisin.

Seuraava rakenus olkii koulu, mikä ol alkant toimintaan 1903. Mannola kouluha ol vaa yhe opettaja hoijoos. Sitä en tiijä kuka opetti enstäi ne viis vuotta ko Nestor Pietilä s. 1883 Punkalaitumeel tul vast 1908.

 Pietilä asu aluks täs kouluul nii kauva ko nai leskeeks jääneen Mannose emännän. Pietilähä olkii opettajaan ain lopullisee evakkoo lähtöö ast. Ol hänel apun tyttöi, käsityöopettaja Aino Hölttä ja hää asu kouluul aina evakkoo lähtöö ast. Pietilä opetti mannolalaiset niiko tervahartelalaiset ja osan putukselaisii lukemaa ja kirjottammaa. Enstäihä ol syksyyl joku viikko pienii koului, mis hää opetti tauvaamaa ja se tapahtu kuoroos. Sit syyskuu alus siirryttii yläluokaal. Pietilääl ol sellane tapa et hää vaati läksyt osattavaks ulkoo. Ko ol maantietoo, kasvioppii, historiaa ja uskontoo ja näishä ol usjampii siuvvui läksyy ja sitko viel piti osata sanast sannaa niiko kirjaas ol ni kyl siin ol lukemista. Eihän myö pojat nii hyväst osattu, mut kylhä Pietilä pieniil torumisil ja luunappii kans meijätkii hyväksy. Tytöt hyö olliit ihmeellissii osasiit kaik niko kirjaas ol. Oon täs elämävarreel monta kertaa aateelt, et kyl Mannola kouluus ol monta tyttöö, jotka ois siihe aikaa pysyneet lakkii lukemaa, kyl höil ol hyvä muisti. Urheilutunnit oltiin melkein aina ulkoon, syksyyl ja keyvääl pelattii koulu pihal issoi petäjii välis potkupalloo tai lyötii kuningaspalloo, talveel hiihettii.

Pietilä autteel kanssa ihmisiiään monenlaisiis asjois, esimerkiks kauppakirjoi tekemises ja laihuuvatuksiis. Talvisin hää välitti pienviljelijöil kotiseuvultaan heiniikii. Pietilä vaikutti kunna asjoikii olemaal kunnanvaltuustoos. Pietilä ol hyvä puhheepitäjä ja niihä hää kerra pyrki eduskuntaakii. Vähä enne jouluu hää järjest kouluul kuusijuhlat, mis lapset suorittiit ohjelmaa ja opettaja piti sopivan juhlapuheen. Näis juhliis ol koko kyläväki mukaan. Siihe aikaa opettaijaa kunnioitettiin. Sottii jälkee Pietilä ol Hämeenlinnaas, mut viimeset vuuvvet hää ol synnyinseuvullaan Punkalaitumeel.

1930-luvu alkupuoleel koulurakennusta laajennettiin ja nii 1935 saatiikii jo opettajii lissää. Olha täs jo Mikola nimine nais opettaja olt Pietilä apun, mut häne toimiaikaan jäi lyhyeeks. Yläkoulu opettajaks tul patasjokelainen Aura Toivola ja alakouluun Vieno Hersio s. 1912 Ruskealast. Toivolast haastetaa tuonnempaa. Hersio asu kans täs kouluul ja sit hää män naimisii kiiskiläläise merivartija Kure Viljo kans. Sit höil synty poikii Viljo Antero s. 1940, Juha ja Veikko ja viel Tyttö Elma. Vieno toimi tarmokkaast lottatehtäviis. Sottii jälkee Hersio on vaikuttaant Turu puolees.  

Vuonna 1935 kouluun perustettiin alakoulun opettajan ja toisen yläkoulun opettajan virka. Koska lisärakennus valmistui vasta 1938 niin alakoulu toimi Arvo Tommolan tuvassa siihen asti.

Myö lähetää seuraavaa talloo Kiikal
Mannolan pääsivulle