Uuden Vuoden Tervehdys

Jonas Hämäläinen

Väinö Hämäläinen

Veli Hämäläinen

Sivusto päivitetty (osa) 8.6.2014 Paøoj øisdatita (parto)

Talo 68
Joonas Hämäläiselle tila periytyy Isojaosta Mannola no 1, IsoPätsikän tilasta. 
Paul Pekanpoika ja Herman Paulinpoika Hämäläisen  kautta. Viljeltyä oli 3,7 ha, kokonaispinta-ala 25.2 ha. Tilannimi Riihimäki.
Joonas ja Abraham jakoivat Hermannin tilan kahtia Hermannin kuoltua v. 1912.
Olen lisännyt esipolvi-taulukon Hämäläisten suvun talojen sivuille, niistä minulla on omat tutkimukset. Muiden talojen esipolvi-taulut lissään kun niitä saan. Toivon sukujen lähettävän niitä.
  Tulen lisäämään myös linkkejä sukulaisten sivuille sitä mukaa kuin ehdin.
Joonas


Johan Erichinp. Hämäläinen, 1728-1781
Petrus Johaninp. Hämäläinen 1754- 1822
Paulus Petrunp. Hämäläinen 1796- 1867
Herman Paulunp. Hämäläinen 1829- 1914
Joonas Hermanninp.Hämäläinen 1868 - 1946
Eeva
Eskil Andersinp. Hämäläinen n. 1680-luku-1746
Erik Eskilinp. Hämäläinen, 1711-1742
Walborg Erikintr. Seppinen, 1741-1800
Johan Walborgintr. (Chriterinp.) Seppinen, 1777-1850
Anna Johansintr. Kurki , 1810-1888
Sara Josefintr. (Annantr.) Seppinen , 1839-
Eva Joonaantr.  (Saarantr.) Hämäläinen, 1870 - 1933
 
Kuvassa edessä Abraham Hämäläisen talo, takana oikealla Joonas ja vasemmalla Juhana Hämäläisen talot. Abraham ja Joonas olivat veljeksiä ja Juhana heidän serkkunsa. 
Joonas on näiden sivujen tekijän Äijä.
Tämän parempaa kuvaa Joonaksen ja Juhanan talosta ei ole löytynyt. Jos jollakin sellainen on tiedossa niin kopioisin kiitollisena.

Veljekset Abrahan ja Joonas jakoivat äitinsä Reginan kuoleman jälkeen omaisuuden  perunkirjan mukaisesti 1912. Isä Herman eli vielä pari vuotta perunkirjan teon jälkeen Joonaksen taloudessa. Herman taisi olla heikkokuntoinen, koska perintö jaettiin jo vaimon kuoleman jälkeen.

Joonas Hämäläinen istuu keskellä, hänen lapsistaan vasemmalla istuu Jouko. Seisomassa vasemmalta Iida ja Lempi sekä oikealla koiranpentu Hopi sylissä Väinö jonka vaimo vieressä vasemmalla Saimi os. Mannonen, näiden Netti-sivujen tekijän vanhemmat.
Lisätietoa Joonas Hämäläisen suvusta
  
Äijäni, muistoja Äijästäni, Joonaksesta,


 
Kuvassa Netti-sivujen tekijän, Velin, perhettä Reijo, Veli ja isä Väinö
Velin  "päivänaiheita" saa näkyviin tästä.

Sisarukset läksiit seuroitalol harjotuksii, ni männää myö  tää kiemurteleva kyläoja (Valtioja) yli ja tääl  on Aabrami velje Joonas Hämäläise s. 1868 koti. Joonakseel ol emäntään Hämäläisii Eeva s. 1870. Tää Eeva isäkii ol Joonas Hämäläine, nii et hää saikii issää nimise miehen itselleen. Joonakseel ja Eevaal ol peltoo, ol metsää ja kalastelliit ni kyl hyö hyväst toimee tulliit. Joonas ol kans niitä mannolalaisii ko ol perustamaas nuorisoseuraa ja ol talkois tekemääs seuratalloo.
    Tul höil usejampii lapsiikii, Tyyne s. 1898 ol vanheemp ja hää män Pönni Antool, höist on jo kirjoitettukii.
    Väinö s. 1900 perusti ja oman perreen, sai emännäkseen omakylä tytön Saimi Mannosen s. 1901. Saimiha on Niko ja Julu sisko. Väinö elel perreens kans täs koton. Väinö elätti perreens pääasjaas kalastukseel, nii et häntä voip sannoo ammatti kalastajaks. Saattoha hää jollokii käyvä Möllikääskii töis. Höil sit lapsii; Reijo s. 1931, Veli s. 1933 ja Ulla s. 1935. Sottii jälkee Väinö sai Kemiööst kalastustilan. Väinö niiko Saimikii ovat pois meijä joukoist. Väinö toine poika,Veli, on tietääksein kouluttaant itseen teknikoks.
    Lempi s. 1908 män naimisii maisteri Myyryläise veljen Heiki kans. Hyö assuitkii kirkool. Tul höil yks tyttö Eeva s. 1948.
    Sit Iida s. 1912 ol koton töis. Ida osallistu nuorisoseuraa ja pysy ikkään tyttöihmiseen.
    Nuoreemp, Jouko s. 1915 käi satama- ja metsätöis. Jouko ol kans kova kalastammaa. Sottii jälkee Jouko ol evakkoon Kokkilaas, niihä sitä käytii sit kesäl 1945 lastaamaas yhes laivoi Kokkila salmees. Myöhemmi hää otti eukokseen Sirkka Kettiseest. Assuit Turus.

Väinö ja Saimi Hämäläisellä oli Saimin perintötila nimeltään Reijola jossa oli 1,7 ha peltoa (Muta-arttelissa) ja kokonaispinta-alaltaan 3,7 ha jota he viljelivät, asuivat tavisotaan asti Joonaksen talossa, Väinön kotitalossa. Rantatontille alettiin välirauhan aikana rakentaa taloa, perustukset ehtivät valmiiksi. Katso (Talo 48)
  Kartalla uuden kodin perustukset keväällä 1944. Ovat vieläkin 2008.

Tässä on linkkejä Hämäläisen suvun asumille taloille Mannolassa, heillä kaikilla on yhteiset esivanhemmat Johan Eerikinpoika Hämäläinen ja Helena Yrjöntytär Pätsikkä, he avioituivat vuonna 26.1.1752 ja asettuivat asumaan Mannola no:1 eli IsoPätsikän tilalle. Heidän pojistaan Pekasta (Petrus) ja Ollista (Olof) ja Mikkelistä, syntyi sukuhaarat Pekkaslaiset ja Ollilaiset ja Mikkeliläiset. Johanin ja Helenan muiden lasten jälkeläiset muuttivat pois Mannolasta. Kahdessa Mannolan talossa asui myös Kiiskilän Hämäläisten sukuhaaran jäseniä, joiden suoraa sukulaisuutta Mannolan Hämäläisten kanssa ei toistaiseksi ole voitu varmistaa.

Pekkaslaiset:  (Talo 04)(Talo 08)(Talo 09),   (Talo 19),   (Talo 38),   (Talo 41),  (Talo 67),   (Talo 69)(Talo 70),  (Talo 71),   (Talo 72).  
Ollilaiset:  (Talo 37),   (Talo 52)(Talo 74)(Talo 75),   (Talo 76).  
Kiiskilän Hämäläiset:
(Talo 36),   (Talo 83)
Mikkeliläiset:

Männää nyt Juhana serkuul, Hämäläisii kujasii toisel puolel
Mannolan pääsivulle

Vieressä on Joonakseen tai minuun, Velin perheeseen liittyviä linkkejä, muistelmia ja löytämiäni arkistoaineistoa. Hämäläisten sivulle  Lisää Joonaksen suvun linkkejä.
Lapsuuteni Koiviston Mannolassa 1933-1939
Ensimmäinen lähtö evakkoon Koiviston Mannolasta 1939  
Evakkona Paakaan asemaseudulla 1940-43
Kotona Mannolassa 1943-44
Toinen lähtö evakkoon Koiviston Mannolasta 1944  
Evakkona pakolaisleirissä Angelniemen Kokkilassa 1944
Sotalapsena Ruotsissa, Veli 1944-45 
Halikon Kaninkolassa 1944-47
Oliympialaiset Helsingissä 1952  
Lapin satumetsässä   
Äkäslompolossa 1960-61