Esperanton Maailmankongressi Tampereella 1995
Al 80-a Unuversala Kongreso de Esperanto 1995 paĝo

Vuonna 1995 järjestettiin Esperanton Maailmankongressi Tampereella Tampere-talossa. Vieraita tuli lähes 2500 esperantistia 68 maasta. Me mielellämme muistelemme "kongressiamme".
Yllä kongressin merkki, sama merkki mustavalkeana oli postileimassa.

Järjestelytoimikunnan jäsenillä oli rinnassaan rintamerkin lisäksi sini-valkoinen nauha. Parivuotta myöhemmässä Adelaiden kongressissa oli käytössä myös nauha, paljon isompi ja keltainen. Olivat ottaneet meistä oppia, he kertoivat.

Alempi kuva on kongressimme LKKsta eli järjestelykomiteasta. Ylimpänä on Pentti Järvinen Tampereelta. Ensimmäinen rivi hänen alapuolellaan vasemmalta: Jorma Toropainen Lappeenrannasta, Arvo Karvinen Helsingistä Sokeain yhdistyksestä ja LKKn puheenjohtaja Jukka Laaksonen Tampereelta. Toinen rivi vasemmalta: Tuomo Grundström Raumalta, Soili Salminen Lahdesta, sihteeri Päivi Saarinen Turusta ja Veli Hämäläinen Ylöjärveltä. Kolmas rivi vasemmalta: Kalle Kniivilä Vaasasta, Seija Kettunen Jyväskylästä, Jukka Pietiläinen Tampereelta ja Heta Kesälä Espoosta. Neljäs rivi vasemmalta: Jens-Petter Hansen Espoosta ja Riitta Hämäläinen Helsingistä.



Jen bildo de LKK de UK 1995. La plej supra estas Pentti Järvinen el Tampere. Unua vico sub li de maldekstre: Jorma Toropainen el Lappeenranta, Arvo Karvinen el Helsinki kaj prezidanto de LKK Jukka Laaksonen el Tampere. Dua vico de maldekstre: Tuomo Grundström el Rauma, Soili Salminen el Lahti, sekretario de LKK Päivi Saarinen Turku kaj Veli Hämäläinen el Ylöjärvi. Tria vico de maldekstre: Kalle Kniivilä el Vaasa, Seija Kettunen el Jyväskylä, Jukka Pietiläinen el Tampere kaj Heta Kesälä el Espoo. Kvara vico de maldekstre: Jens-Petter Hansen el Espoo ja Riitta Hämäläinen el Helsinki.

80-a Universala Kongreso de Esperanto 1995

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jukka Laaksonen avaa kongressin 22.7.1995.

Prezidanto de LKK Jukka Laaksonen malfermas la kongreson en la 22an de julio 1995.

La jaron 1995 okazis Universala kongreso en Tampere-halo de Tampereo. Partoprenantoj estis 2500 el 68 landoj.

En apude estas antaǔa ŝildo, ĝia materialo estis el plasto kaj baldaǔ. herbejamaŝino rompis ĝin.

Kongressin aikana Tampereen Sorsapuistoon istutettiin Esperantopuu, Pirkkalan koivu.
Saman vuoden syksyllä Tampereen kaupunki asetti koivulle kaksikielisen nimikyltin muovilevystä, mutta jo
keväällä 1996 se oli rikottu. Todennäköisesti nurmenleikkuri on ensin huikan vahingoittanut ja myöhemmin kokonaan rikkonut. Olemme teettäneet uuden kyltin metallista. Katso historiikkia sivun lopussa..

Dum la kongreso 1995 oni plantis en la parko Sorsapuisto "Esperanto-arbon", Pirkkala-betulon.

Dum la somero 1998 "Esperanto-betulo" fartis bone kaj kreskis, estis pluvema vetero dum la somero. Sed la antaǔa somero estis seka kaj ĝin oni povas vidi, la branĝoj estas maldensaj.

Suba bildo estas fotita 1999-05 24 kaj supro de la betulo estis sekiĝu kaj subaj branĉoj ankaǔ estis maldensaj. Ĉu nia Esperanto-betulo reviviĝos?

 Jam aǔtune la urbo Tampere metis memorþildon por la betulo, kun du lingvoj, sed jam printempe 1996 ĝi estis rompita.

  La somero 1998 estis ege seka kaj la supro de la arbo sekiĝis. La somero en la jaro 2000 estis bona, varma kaj sufiĉe pluvis, la betulo komencis kreski bone kaj la branĉoj leviĝis kiel novaj suproj.

 

Ni tampereaj esperantistoj estis ĉagrenitaj dum kelkaj jaroj, ĉar la Kongresa-betulo,  fartis malbone.

  

Nun Kongresabetulo  fartas bone
En printempo 2001 la sekiĝintan supron oni tranĉis for. Ĉar la somero 2001 estis varma kaj malseka, nun nia betulo estas densa preskaǔ kiel arbusto. Kelkaj branĉoj batalas kiu estas la plej forta kaj kreskas kiel nova supro aǔ eble iĝos pluraj suproj.  
   
Nun en fino de aǔgusto, 2002, ĝi aspektas kiel normala betulo, ĝi havas du suprojn kiuj kreskis ĉ. unu metron dum la varma somero.

Nun estas ankaǔ nova ŝildo ĉe la betulo. La ŝildo estas fiksita en ŝtono. La ŝtono estas el ruĝeta gnejso el Kemiö kaj en havas kvarcon, feldspaton kaj glimon.

En la ŝildo estas teksto du lingve, finne kaj esperante.

 "Jena betulon de Pirkkala plantis la urbo Tampere kaj reprezentantoj de la 80a Universala Kongreso de Esperanto por memorigi la kongreson 24.7.1995".  

Ankaǔ birdoj konas la lokon, ĉar ĉiam tie estas multaj ”urbaj”birdoj, kiel monedoj, kiel en la bildo, kaj urbajkolomboj. Multaj anasoj ankaǔ estas, ĉar la arbo situas ĉe lageto kaj homoj nutras birdojn. Ofte oni povas vidi en la sur branĉoj paserojn kaj aliajn birdetojn.

Esperanton Maailmankongressin 1995 muistokoivun historiaa

Koivu istutettiin 24.7.1995 Tampereen Sorsa-puistoon. Istuttajina Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautala, UEAn puheenjohtaja Lee Chong-Yeong Etelä Korea, UEAn pääjohtaja Osmo Buller, Rotterdam, EAFn puheenjohtaja Jukka Pietiläinen ja Esperantoseura Antaǔenin varapuheenjohtaja Lauri Häkli. Yleisöä n. 50-100 henkilöä.
    Koivu on Pirkkalan-koivu (Betula pendula Pirkkalensis) ja oli n. 6 vuotias.
   Vuonna 1996 viereen asennettiin muovinen muistolaatta joka pian rikottiin tai rikkoontui nurmenleikkurin puskemana. Laatan valmistu ja kaiverrus maksoi 300 mk jonka Antaǔen maksoi.
   1997 Antaǔen teetti uuden messinkisen laatan josta Antaǔen myös maksoi 300 mk.
   Lukuisista LKKn puheenjohtajan, Jukka Laaksosen, puhelin soitoista 1997-1999 laatta ei ilmestynyt paikalleen. Kaupunki oli sen luvannut asettaa.
   Vuonna 1998 oli kuiva kesä ja koivu kärsi siitä. Ilmeistä oli, ettei se ollut kolmessa vuodessa kunnolla juurtunut. Vuonna 2000 latva oli jo kokonaan kuivanut.
   Keväällä 2000 johtokunta päätti että laatta kiinnitettään suurehkoon kiveen. Sain sen tehtäväkseni (Veli Hämäläinen) kun Jukka kyllästyi soitteleen ja kieltäytyi. Kävin etsimässä missä kyltti on. Se löytyi puistoyksikön päällikön Ahti Pakarisen avustuksella puistoyksikön työnjohtajan Tapani Lahtiperän hallusta, joka sanoi sen nyt vain jääneen hoitamatta. Oli kaiketi puuttunut lähemmät ohjeet?
   Hain kyltin 9.6.2000 ja puistoyksikkö lupasi laittaa kiven paikoilleen johon on laatta kiinnitetty, kunhan toimitan kiven heille puistoyksikköön Salhojankatu 2.
   Messukylän Kivi lupasi kiinnittää laatan kiveen 600 mk:lla jos tuon kiven, jos he etsivät kiven se maksaisi toisen 600 mk. Löysin kiven kesämöki-tontiltani Kemiöstä juhannuksena 2000 ja vasta syksyllä johtokunta (Rainer Arvola) hyväksyi valintani muiden näkemättä sitä. Lokakuun 17 pv sain tuotua sen peräkärryllä Tampereelle. Messukylän Kivi kiinnitti laatan ja vei sen puistoyksikön pihaan marraskuun lopulla. Laatta on kiinnitetty syvennykseen pulteilla ja liimalla. Kävin sitä katsomassa ja sovittiin että se viedään koivun viereen vasta keväällä 2001. Kivi oli keskellä pihalla aidan vierellä, pyysin että se vietäisi jonnekin sivulle, ettei talvella lumityöt vahingoita sitä. Paikalle sattunut tuttu mies lupasi hoitaa asian.

   Kivi on Kemiön punertavaa, maasälpäpitoinen, kvartsia ja kiillettä sisältävä luonnon kivi ja n. 200 kg painava.

Keväällä 25.5.2001 otin yhteyttä jälleen Lahtiperään, jolloin hän asennutti kivan paikoilleen. Ehdotin kuivuneen latvan katkaisua, hän ehdotti koko koivun uusintaa, en hyväksynyt sitä. Kevään ensimmäisen SOOLO-palaverin jälkeen kävimme joukolla katsomassa koivua ja totesimme sen voivan hyvin latvaa lukuun ottamatta. Useampi ylempi oksa oli kasvamassa uusiksi latvoiksi. Ilmoitin Lahtiperälle mielipiteemme, eli koivua ei vaihdeta vaan katkaistaan.
   SOOLO-palaverin 13.6.2001 jälkeen kävimme jälleen koivua katsomassa ja totesimme kiven olleen paikallaan, mutta ei aivan oikein asennettu ja latva katkaistu. Soitin seuraavan päivänä, 14.6. Lahtiperälle ja pyysin korjausta niin, että se olisi hiukan takaosa korkeammalla ja syvemmässä. Hän oli sitä myös juuri katsellut ja todennut saman asian ja lupasi asentaa kiven hiukan pystyyn ja upottaa hiukan sitä.
   Totesimme myös, että nurmileikkuri on rikkonut koivun pintaa lähellä maata ja toivomme ettei se ala siitä lahota.
   Sunnuntaina 17.6.2001 kävin toteamassa työt tehdyksi ja valokuvasin koivun.
   Vuonna 2002 kesä oli hyvä, koivu rehevöityi ja kolme oksaa alkoi kilpailla latvan asemasta.
   Vuosina 2003 – 2005 koivu jatkoi hyvää kasvua, oksista syntyi kolme vahvaa latvaa, joista yksi on jäänyt hiukan pienemmäksi. Katkaistun latvan ansiosta koivu on normaalia leveämpi ja tuuheampi. Pikkulinnut tuntuvat viihtyvän hyvin oksistoissa ja sorsat lannoittavat nurmikkoa ympärillä.
   Vuosi 2006 oli kuiva ja lämmin, mutta koivu on kosteahkossa maassa, ettei yksi kesä sitä enää haittaa. Juuret ovat jo syvällä, ehkä jo Sorsalammen pinnan alapuolella. Pituutta alkaa olla jo 6-7 m. Vuoden kevät oli kuiva, kesä normaali, mutta syksy harvinaisen märkä, eikä talvea 2008 kunnolla tullut.
   Kiven muistolaatta on patinoitunut joten tekstin erottaa heikommin kuin aiemmin, on kyllä selvästi luettavissa. Sitä ei missään tapauksessa saa kiiloittaa.
  Vuoden 2007 talvella oli pakkasta useita päiviä 30 astetta. Ei vaikuttanut mitenkään.

Vuonna 2009 Tampereen kaupunki päätti uudistaa Sorsalammen ympäristön ja silloin joutui meidän esperanto-koivummekin vaaraan. Ehdottivat siirtoa ylemmäksi lammen rannasta n. 10 m. Hyväksymme paikan koska viereen rakennetaan uusi puistotie joka todennäköisesti ohjaa kävelijät käyttämään sitä enenemässä määrin. 
   Koivu siirrettiin syksyllä 2010 ja uusi puiston arkkitehti vakuutti, että jo aika isoksi kasvanut koivu juurtuu siihenkin hyvin. Koivumme entiselle paikalle tulee Muumi-kirjailijan Tove Johanssonin isän veistos.  
   Koivumme on kiitollinen kohde vierailevien esperantistien ihailla ja valokuvata itsensä sen vieressä.
   
           Veli Hämäläinen

     

Yläkuvat: Vasen, näyttää sijainnin uudessa paikassa. Oikea, näyttää tummuneen muistokiven joka on hiukan enemmän vaaka-asennossa kuin aikaisemmassa paikassa. Istuttaessa puut täytyy tukea jotta puu voi kunnolla juurtua.

Alakuva: Kuvan etuosassa näkyy nurmesta leikattu osa, se osoittaa koivumme entisen paikan ja ylempänä valkoinen esperanto-koivu, jonka takana on penkki. Penkin ja koivun välissä kulkee uusi kävelytie. 

 


Takaisin pääsivulle Al la ĉefa paĝo ----- Takaisin alkuun Reveno al komenco
Esperanton Keskussivulle --- Al la centra Esperanto pa
ĝo
Seuran historiikki suomeksi <<<>>> Historieto de Esperantosocieto Anta
ǔen