Mitä Esperanto on

ESPERANTO ON--
Kansainväliseksi kontaktivälineeksi tarkoitettu suunnitelmakieli. Bialystokilainen silmälääkäri Lazar Ludwik Zamenhof (1859-1917) julkaisi sen ensimmäisen oppikirjan vuonna 1887 nimellä Lingvo Internacia (Kansainvälinen kieli). Hän käytti salanimeä D-ro Esperanto (tri Toiveikas), ja tätä nimeä alettiin sittemmin käyttää kielen nimenä. Esperanto sai aluksi nopeasti kannattajia mm. volapükin harrastajien keskuudessa, ja tällä hetkellä se on ainoa suunnitelmakieli, jolla on mainittavan kokoinen käyttäjäkunta, jota käytetään päivittäin esim. radiolähetyksissä ja jolla ilmestyy jatkuvasti kirjallisuutta ja lehtiä eri puolilla maailmaa. Kielen sanasto kasvaa koko ajan, ja tässä suhteessa esperanto on täysin rinnastettavissa muihin kieliin.

Esperanton poikkeukseton peruskielioppi, suurelta osin latinaan ja länsieurooppalaisiin kieliin, lause- ja muoto-opissa on vahvoja slaavilaisia vaikutteita. Yksinkertainen sananjohtojärjestelmä tekevät sen oppimisen helpohkoksi ainakin eurooppalaiselle. Rakenteestaan yksinkertaisuudesta huolimatta esperantolla voidaan ilmaista kuitenkin myös pieniä vivahteita ja sitä onkin käytetty alusta alkaen runsaasti myös runouden kielenä. 

ESPERANTON KÄYTTÄJIÄ--
On tällä hetkellä yli sadassa maassa ja kaikissa maanosissa. Kokonaismäärää on vaikea arvioida, koska se riippuu kielitaidon tasosta. Kielen kattojärjestönä toimii Universala Esperanto-Asocio (Esperanton Maailmanliitto, UEA, perustettu 1908), jonka päämaja on Rotterdamissa, Hollannissa. Sillä on valtakunnallisia jäsenjärjestöjä lähes 100 maassa. UEA:lla oli v. 2010 jäsenjärjestöineen n. 18000 jäsentä 69 maassa. Kaikki esperanton käyttäjät eivät luonnollisestikaan kuulu mihinkään järjestöön tai yhdistykseen.

Suomessa toimii Suomen Esperantoliitto ry.(Esperanto-Asocio de Finnlando, EAF, per. 1907) , jolla puolestaan on paikallisyhdistyksiä noin kymmenellä paikkakunnalla. EAFlla on oma toimisto Helsingissä je se julkaisee 6 numeroista kaksikielistä Esperantolehti nimistä lehteä. Myös Esperantoseura Antauenilla Tampereella on kerhohuone ja he päivystävät siellä maanantaisin klo 14-17.

Nuorilla on kansainvälisenä kattojärjestönä Tutmonda Esperantista Junulara Organizo (TEJO, per. 1938), jolla on yhteinen päämaja UEA:n kanssa. Suomessa sen jäsenjärjestönä toimii Suomen Nuorten Esperantoliitto ry.(Finnlanda Esperantista Junulara Organizo, FEJO, per. 1977).

Näiden lisäksi on kymmenittäin eri ammatti- ja harrastusalojen, uskontojen ja aatesuuntien esperantojärjestöjä. Opettajien, rautatieläisten, lääkärien, posti- ja televirkailijoiden ja tieteilijöiden kv. esperantoliitot ovat niistä huomattavimmat.

ESPERANTOA OPETETAAN--
Eri maissa eri tasoisesti. Suomessa opetus on keskittynyt kansalais- ja työväenopistoihin ja kesä- sekä viikonloppukursseihin. Joissakin ulkomaisissa yliopistoissa voidaan esperantoksi saavuttaa oppiarvoja. Esperanto soveltuu hyvin myös itseopiskeluun. Suomessa on suoritettavissa Oriveden Opiston etäkurssi. Myös Internetistä löytyy monen tasoisia esperanton kursseja.
Jo vuosia on Esperantoa opettanut kesäisin Valamon Kansanopisto.

 ESPERANTOLLA ON--
Oma kulttuuri. Sillä on kirjoitettu alusta alkaen alkuperäisteoksia, proosaa ja runoa sekä myös näytelmiä. Myös tietokirjallisuutta ja sarjakuvia ilmestyy jatkuvasti. Esperantoksi ilmestyy säännöllisesti lehtiä kymmenissä maissa, ja joillakin on lukijoita ympäri maapallon. Esperantomusiikkia esittävät monet artistit ja yhtyeet.

ESPERANTOA KÄYTETÄÄN--
Määrällisesti eniten kansainvälisessä kirjeenvaihdossa ja tapaamisissa, joita järjestetään vuosittain muutama sata. Suurin jokavuotinen tapahtuma on vuodesta 1905 järjestetty esperanton maailmankongressi, joka on oikeastaan viikon kestävä esperantokulttuurin kavalkadi. Siihen osallistuu vuosittain 2000-3000 kielen käyttäjää 60-70 maasta, ja sen ohjelmassa on kirjallisuutta, teatteria, musiikkia, yliopistotasoisia luentoja eri aloilta, eritasoisia kielikursseja sekä eri alojen kokouksia. TEJO järjestää vuosittain kv. nuorten kongressin ja esim. opettajilla, rautatieläisillä ja näkövammaisilla on oma vuosittainen esperantokongressinsa. Eri maanosien tai alueiden kv. esperantotapaamisia on kymmenittäin joka vuosi.

Esperantokielisiä radiolähetyksiä lähettävät päivittäin esim. Vatikaanin, Itävallan  ja Kiinan radiot.

2000-luvulla Esperantosta on tullut huomatta kieli Netissä.

UEA:lla on maailmanlaajuinen edustajaverkosto: n. 1800 henkilöä yli 1000 paikkakunnalla n. 90 maassa on tarjoutunut auttamaan muita esperanton käyttäjiä vaikkapa majoittamalla heitä kotiinsa. Samanlainen majoitusverkosto ”Pasporta Servo” on TEJOlla nuorten osalta.

Esperanto on myös kotikieli ja äidinkieli monissa perheissä, joissa esperantoa käyttävillä vanhemmilla on eri äidinkieli. Monissa tapauksissa tällaisten perheiden lapset ovat oppineet esperanton ensimmäisenä kielenään.

VIRALLISET YHTEYDET--
UEA on UNESCOn konsultoiva järjestö. UEA:lla on myös edustusto YK:n päämajassa New Yorkissa ja ECOSOCissa. UNESCO on yleiskokouksessaan antanut kaksi kertaa (1954 ja 1985) lausunnon, jossa se kehottaa jäsenmaitaan kiinnittämään huomiota esperanton opetukseen ja suosittaa niitä tutkimaan esperanton mahdollisuuksia. Euroopan Esperantoliitto (Europa Esperanto-Unio, EEU) tekee esperantoa tunnetuksi EU:ssa ja sen elimissä.

 MISTÄ LISÄTIETOJA?--
Alla olevasta linkistä saa lisätietoja esperantoon liittyvistä asioista. Lisäksi Suomessa on usean paikkakunnan puhelinluettelossa mainittu Esperanto-hakusanan kohdalla paikallisen edustajan tai yhdistyksen tiedot. 

Takaisin pääsivulle Al la æefa paøo
Esperanton Keskussivulle --- Al la centra Esperanto paĝo