ESPERANTOSEURA ANTAÝEN r.y.

Päivitetty 20.3.2012 Øisdatita  

 Laajemmin Antaýenin historiasta Esperanto Pirkanmaalla kirjasesta

Esperantoseura Antaýen r.y. on perustettu 1921. Tampereella tiedetään jo 1905 olleen esperantoharrastusta, ensimmäinen kurssi oli pidetty tuolloin. Lyhytikäisiä kerhoja oli perustettu vuosittain aina vuoteen 1921 saakka. Rekisteröity yhdistys puuttui, se päätettiin perustaa ja nimeksi valittiin Tampereen Työväen Esperantoseura Antaýen r.y. Paikallinen työväenyhdistys lupasi toimintaan tilat, jos nimessä esiintyy sana "työväen", mukana oli aktiivisia työväenyhdistyksen jäseniä. Toiminta aloitettiin ripeästi, esperantokurssit aloitettiin heti syksyllä.

Jatkossa yhdistys toimi vaihtelevalla aktiivisuudella 20- ja 30-luvun, järjesti postikorttinäyttelyjä ja pienimuotoista kerhotoimintaa. Vuonna 1938 aktiivit jäsenet toimittivat käsin kirjoitetun seuralehden väritetyllä kansilehdellä. Juuri ennen sotavuosia tuli mukaan muutamia nuoria jotka jaksoivat olla mukana 1980-luvulle asti. Yksi heistä Mauno Lauttio kävi eläkeläisten kerhossa kuolemaansa 1996 asti, ollen 1950-60 luvulla puheenjohtajanakin. Myös silloin mukaan tullut Kullervo Ylioja palveli rahastonhoitajana ja tilintarkastajana yhdistystä 44 vuotta eli vuoteen 1982 asti. 

Kullervo Ylioja   Mauno Lauttio

Sotavuodet olivat luonnollisesti esperantoseurassa hiljaista aikaa, mutta ei aivan toimettomia. Silloin kolme Vakkisen sisarusta piti esperantokerhoa kotonaan muutamien muiden innostuneiden kanssa.

Sodan jälkeen Tampereen esperantistit saivat piristysruiskeen Viipurista, sieltä tuli evakkoon monta innokasta esperantistia Herman Noposen johdolla. Hermano, kuten häntä nimitettiin, opetti esperantoa Tampereen Työväenopistossa 23 lukuvuotta aloitettuaan 1946. Työväenopistossa oli esperanton opetus alkanut jo edellisenä vuonna, opettajana Antti Rasku. Hermanon jälkeen aloittanut opettaja Pentti Järvinen on myös opettanut pitkään, vuodesta 1971 lähtien kevääseen 2001 jolloin opetus loppui. Pentti opetti useana vuotena myös Nokialla. Nykyisin hän opettaa ETY-eläkeläisten kerhoa kerhohuoneessamme Nestossa. Seuramme jäsen Lauri Häkli piti Esperantokerhoa Hämeenkyrössä 1980-luvulla siellä asuessaan. Myös silloinen jäsenemme Simo Saastamoinen kävi opettamassa mm. Punkalaitumella 1980-luvulla.

Pentti Järvinen Herman Noponen

Yhdistystoiminta vilkastui Karjalan evakkojen ansiosta. Sodan jälkeisenä aikana kansa halusi tanssia ja niitä järjestämällä antaýenilaiset hankkivat rahaa toimintaansa. Vieraitakin kävi Ruotsista sekä Tanskasta, oma matkustelu oli vielä silloin vähäistä.

Viisi- ja kuusikymmenluvun aktivistit olivat Vakkisen sisarukset Saara, Anna-Liisa ja Verna sekä Mauno Lauttio. He johtivat Antaýenia vuoteen 1970 saakka.

Esperantoa mainostettiin 50- ja 60-luvulla monin tavoin, mm radiossa ja jopa uudessa välineessä, televisiossa, Hilkka Rannisto ja Niku Tumi saivat oppilaineen esitellä esperantoa kuvaelman muodossa.

Näinä vuosikymmeninä alkoi antaýenilaisten osallistumiset kansainvälisiin kongresseihin ja myös omia matkoja järjestettiin Leningradiin (Pietariin) ja Helsingöriin. Ulkomaisia vieraita kävi joka vuosi jopa Uudesta Seelannista saakka.

1960-vuosikymmenen loputtua loppui myös vanhan Antaýenin historia. Seuraava vuosikymmen, 70-luku, alkoi varsinaisesti vasta 1972, jolloin Tampereen esperantistit yhdistivät voimansa. Antaýen ja NESTO, (Neutrala Esperanto-Societo de Tampere, Tampereen Yleinen Esperanto-Yhdistys ry, perustettu sotien jälkeen.) yhdistyivät ja muuttivat yhdistyksen säännöt ja nimen ja alkoivat toimia yhden yhdistyksen nimissä. Yhdistyksen uudeksi nimeksi valittiin Tampereen Esperantoseura Antaýen r.y. Sääntöjä uusittiin vielä 80-luvun alussa ja nimeä lyhennettiin, se on nyt Esperantoseura Antaýen r.y. Epävirallisesti ja ulkomaisissa yhteyksissä käytettään nimeä Esperantosocieto Antaýen de Tampere. Yhdistynyttä seuraa johtivat Pentti Järvinen ja Rainer Arvola, puheenjohtajia 1977-79. Pentti Järvinen jatkaa aktiivista esperanton harrastusta edelleen, on  mm seuran varajäsenenä johtokunnassa opettamisen ETY:ssä ohessa.

1980-luku
1980-luku alkoi lähes kokonaan uusin voimin. Puheenjohtajana aloitti Jukka Laaksonen, sihteerinä Sylvia Hämäläinen (vuodesta 1976 vuoteen 2011 asti) rahastonhoitajana Veli Hämäläinen (1980-2008), Jukkalle riitti puheenjohtajana vuodet 1980-99. Jukka on jatkanut johtokunnan jäsenenä sen jälkeen. Myös Hilkka Rannisto jatkoi johtokunnassa jo 50-luvulta alkanutta uraansa aina vuoteen 1994. Hilkka oli aktiivinen kuolemaansa 1996 asti. Jukan jälkeen puheenjohtajat ovat vaihtuneet useasti. Rainer Arvola tuli uudelleen puheenjohtajasi 20 vuoden jälkeen 2000-03, Lauri Liukkonen 2004-05 ja vuodet 2006-2007 Markku Saatamoinen. Tapani Aarne 2008-2011. Jukka Laaksonen valittiin puheenjohtajaksi uudelle kaudelle 2012.

Yhdistyksen tärkein tiedonvälittäjä on ollut kerholehti VEKILO. Sen perusti jo 1963 Niku Tumi ja hän luovutti toimittamisen 1980 Sylvia ja Veli Hämäläiselle jotka jatkoivat toimittamista vuoteen 2008. Heidän jälkeen ei ole vielä jatkajaa löytynyt. Lehti ilmestyi vuodet 1980-2002 neljä kertaa vuodessa ja vuodesta 2003 kaksi kertaa. Vekilo jaetaan jäsenille ja kaikille Suomessa toimiville esperantoseuroille sekä joillekin esperantoaktiiveille. Kaikki Tampereen ystävyyskaupunkien yhdistykset tai yhdyshenkilöt saavat myös lehden. 
    Antaýenilla on lahjoituksina saatu yli 2000 niteen kirjasto. Varat toimintaansa Antaýen saa jäsenmaksuista, kirpputoreista ja kaupungin avustuksesta, sekä UEAssa säilössä olevasta rahastosta. Rahasto on Antaýenin osuus 1995 kongressin voitosta. 
    Yhdistyksen täyttäessä 60 vuotta 1981 julkaistiin suomenkielinen historiikki Veli Hämäläisen tutkimana ja kirjoittamana, se uusittiin 75 vuotisjuhliin 1996. Historiikista tehtiin myöhemmin esperantonkielinen juhlanumero (1982 Hemmo Tietin kääntämänä) jossa on lyhennelmä historiikista ja juhlavuoden (1981)aikana pidettyjä esitelmiä ja artikkeleita mm Urpo Harvalta, Roland Freihoffilta ja Tapio Varikselta.

    Hemmo Tietti

Kahdeksankymmen luvulla alettiin esperantoa tuoda esille entistä enemmän myös näyttelyiden avulla. Osallistuttiin Loma-80 näyttelyyn, useita kertoja Primavera näyttelyyn sekä 12 kertaa Särkänniemen Jättiläiskirpputorille josta on ollut myös taloudellista hyötyä n. 7000 mk. Kirja ja lehtinäyttely on ollut Tampereen pääkirjastossa kuten myös Ystävyyskaupunki-toiminnastamme kertova näyttely. Laaja Joulukortti-näyttely STS konttorissa oli 1980-luvun alussa, saimme joulukortteja 40:stä maasta. Erilaisten korttien näyttely oli myös Nuorten ystävyyskaupunki tapahtumassa Tullikamarissa. Näyttelytoimintaa on jatkettu vuosittain, huomattavimmat ovat olleet AVO-messutAnja Pirkkahallissa 1994 ja 1996. Uudelle vuosituhannelle tultaessa näyttelyjä ei ole pidetty eikä kirpputoreihin osallistuttu. Vasta keväällä 2007 on Tampereen pääkirjastossa Metsossa Esperanto-toiminnasta Tampereella kertova näyttely, historiaa vuodesta 1905 lähtien. Samainen näyttely on esillä elokuussa sivukirjastossa Sampolassa.  Näyttely liittyy Suomen Esperanto-liiton (EAF) 100-vuotisjuhlavuoteen. Sama näyttely oli syksyllä 2011 Metsossa hiukan muunneltuna.

Vuonna 1987 antaýenilaiset järjestivät Tampereella Esperanton 100-vuotistapahtuman, Suomen Esperantoliiton Talvi- ja Syyspäivät on järjestetty 1978, 1983, 1991, 1995 ja 1999. Vuonna 2005 Antaýen avusti Talvipäivien järjestelyissä Orivedellä sekä järjesti EAFn talvipäivät 90-vuotisen toimintansa kunnniaksi.

Vuonna 1997 Antaýen liittyi Tampereen Kulttuuritoimiston perustamaan Kansainväliseen toimintakeskukseen jonka toimisto on Suvantokatu 13:ssa. Olimme mukana sen järjestämässä Matkailunäyttelyssä v 1998 alussa ja järjestimme itse Ystävyyskaupunki-illan sekä osallistuimme yhdessä Toimintakeskuksen kanssa kaupungin Kustaan-päivän messutapahtumaan 1999. Näyttelyitä Toimintakeskuksen aulassa olemme järjestäneen useita, viimeksi syksyllä 2004 Antaýenin historiasta, ko. näyttely oli tehty Tarton Esperantoseuran 90-vuotisjuhlia varten. Aiemmin on näyttelyn aiheena olleet mm. Esperanto-aiheiset exlibrikset, kansainvälinen  Esperanton kielisistä matkailuesitteistä. 

Kesäkursseja Antaýen alkoi järjestää 1993 lähestyvän kongressin vuoksi ja niitä jatkettiin 1996 ja neljäs pidettiin 1997. Viides ja viimeisin tapahtui 1999, sen yhteydessä oli myös esperanton opettajille ELFIn (Suomen opettajien esperantoliitto) järjestämä kurssi. Yksi opettajista on aina ollut ulkomaalainen. Vuodesta 2000 alkaen valtakunnallisesta kurseista on huolehtinut Valamon kansanopisto EAFn avustamana.

Esperanton Maailmanliiton Kongresseihin osallistuminen on tullut jo tavaksi. Joka vuosi niihin matkustaa useita antaýenilaisia aina Pekingiä ja Havannaa, Australiaa ja Brasiliaa myöten. Vieraita on otettu vastaan useita joka vuosi, kaukaakin tulleita mm. Japanista ja USAsta. Tapa katkesi 2007 jolloin Japanin Jokohamaan ei antaýenilaisia lähtenyt. Vousina 2008-2011 Rotterdamissa,Bialystokissa, Havannassa ja Kööpenhaminassa antauenilaisia mukana. Mutta 2012 Hanoi jää taas väliin.

Hallituksemme jäsen Anja Karkiainen on ja kaksi kertaa voittanut UEAn kulttuurikilpailussa ensimmäisen palkinnon runo-sarjassa sekä palkintoja laulunsanoitus-sarjassa. Myöhemmin hän on arvostellut kilpailussa muiden runoja. Sylvia Hämäläinen on arvostellut nuorten satuja vuosina 2005-2009 Taivalkosken esperantistien järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa.

Valtakunnallisen esperantojärjestön työhön tamperelaiset ovat osallistuneet lähes koko olemassaolon ajan, jo alkuaikojen Työväen Esperantoliitosta lähtien. EAFn hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä on Antaýenilaisia ollut lähes aina. EAFn puheenjohtajana on ollut Antaýenin silloinen puheenjohtaja Jukka Laaksonen vuosina 1987-1990, sitä ennen hän oli hallituksen jäsen 1982-1986 ja pari vuotta rahastonhoitaja. Hänet valittiin uudelleen EAF:n puheenjohtajaksi vuosiksi 1998-2000. Pari vuotta hallituksessa oli vuosina 1999-2000 myös Jukka Pietiläinen varapuheenjohtajana ja Vesannossa asuva Kimmo Hakala jäsenenä. Jukka Pietiläinen oli myös UEAn tiedottaja, asuu nyt Helsingissä. Vuodesta 2003-2006  EAFn on hallituksessa Antauenia edusti Markku Saastamoinen. Vuodeksi 2007 Jukka Laaksonen palasi EAFn hallitukseen, ollen muutaman vuoden. Vuonna 2012 Tapani Aarne valittiin EAFn hallituksen jäseneksi.

UEAn "delegittona" joku jäseniämme aina ollut. Tällä hetkellä (2012) heitä ovat Jukka Laaksonen, Pentti Järvinen, Sylvia Hämäläinen (aiemmin Ylöjärvi nyt Tampere), Asko Kyttä (Vaasa) ja Reima Rannikko (Suomussalmi) ja Anja Karkiainen (Ylöjärvi).

  
Jukka Laaksonen, Veli Hämäläinen ja Sylvia Hämäläinen valittiin kunniajäseniksi monivuotisen esperanton hyväksi tehdyn työn ansiosta.

Antaýenin jäsenet ovat olleet vuosikausia vetävänä voimana myös Suomen Opettajien Esperantoliitossa (ELFI). Puheenjohtajina ovat olleet Niku Tumi, Pentti Järvinen, Lauri Häkli ja Erkki Kemppainen varapuheenjohtajana. Sylvia Hämäläinen vuodet 1995-2009 sihteerinä, puheenjohtana 2010- alkaen ja Tapani Aarne sihteerinä 2010- sekä Terhi Laaksonen rahastonhoitajana.

 Vuonna 2012 ilmestyi Sylvian tutkima ja kirjoittama ELFIn 90-vuotis historiikki 1921-2011 "Ni semas kaj semas...", siinä on 110 sivua A5 koossa.

ELFI 90-vuotias.   

Vuoden 1995 Esperanton Maailmankongressi
Tamperelaisten, ja koko Suomen, esperantistien suuri tavoite toteutui vuonna 1995 jolloin Esperanton Maailman kongressi oli Tampere-talossa. 
Kongressita enemmän omalla sivulla. Saimme odotetusti lähes 2500 osanottajaa 68 maasta. Kongressista on tullut tamperelaisilta paljon ja vain myönteistä palautetta. Sen muistona on Sorsapuistoon juhlallisesti istutettu Esperantopuu, Pirkkalan koivu. 
     Tärkein anti kongressista meille oli, että saimme vuonna 1997 hankittua  NESTOksi ristityn kerhohuoneen lähellä kaupungin keskustaa. Kalustuksen saimme lahjoituksena, samoin kirjoja useilta henkilöiltä. Suurin kirjalahja saatiin 2003 Jussi Jäntiltä Kuopiosta, n. 1300 kirjaa jo aiemmin olimme saaneet Harri Melasniemen kuolinpesältä Jorma Ahomäen välityksellä n. 600 kirja ja lukematon määrä lehtiä.
    
NESTO  on ollut ajoittain ahkerassa käytössä, kerhoillat tapahtuvat kerran kuussa, eläkeläisten opintokerho kaksi kertaa.  Nestossa päivystetään jokaisena maanantaina klo 16-17. Sylvian opintokerho on kokoontunut tarvittaessa. Tradukado- (käännös) ryhmä kokoontui kerran kuussa parin vuoden aikana, kääntäen Lauri Häklin romaania Esperantoksi. Lisäksi hallituksen kokoukset tarpeen mukaan eli 4-6 vakituista tapahtumaa kuukaudessa. ETY-eläkeläiset ovat kokoontuneet Pentti Järvisen johdolla vuodesta 2004 alkaen Nestossa.

Vuodesta 1995, eli heti kongressin jälkeen kokoonnuimme kesäisin, keskiviikkoisin klo 18 Tampere-talon kahvio-Soolossa aina vuoteen 2001 ja sen jälkeen Tampereen pääkirjastossa METSOn kahviossa. Vuonna 2005 muutimme päivän maanantaiksi ja aloitamme jo klo 17 jotta päivystäjä voi tulla Nestosta suoraan mukaan.

Tulevaisuus
Tulevaisuutemme pyörii kerhohuoneemme NESTOn ympärillä. Nestosta on muodostunut yhteinen kokoontumispaikka, sinne voisi maanantain päivystyksen aikana vierailla enemmänkin jäseniä. Nestossa on laaja kirjasto, vanhaa että uutta esperanto-kirjallisuutta. Useiden Esperanto-lehtien vuosikertoja ja irrallisia lehtiä. Kaikissa paljon mielenkiintoista Esperanto-liikkeen historiaa. Sosiaallisen elämän tutkijoille mm. perinnöksi saatua jäsenten kirjeenvaihtoa 1940-luvulta alkaen. Posti- ja joulukortteja tutkittavaksi, niin myös postimerkkejä. Eli tutkinnan aiheista ei pulaa.
     Eräs ikuinen tavoite on, miten saamme toimintamme aktiivisemmaksi ja mitä voisimme tarjota jäsenille, jotta se enemmän kiinnostaisi. Nuoret puuttuvat lähes tyystin joukostamme, onneksi on kuitenkin muutama innostunut työikäinen mukana. Vuonna 2008 saimme mukaan innostuneen nuoren teekkarin, joka pätevöityi nopeasti taitavaksi esperantiksi. Osallistui pian myös suomen nuorten esperantistien toimintaan aktiivisesti mm.opettajana. Valitettavasti valmistuttuaan 2010 DI:ksi työpaineet pitävät nuoren insinöörin poissa toiminnastamme.
     Suurin murheemme olisi tullut viiden vuoden päästä, silloin loppuvat rahamme UEAssa ellei lahjoituksia saada. Murheemme aiheutti taloyhtiön suuri putkiremontti (alkoi 1.6.2005) ja jonka velkaa maksamme 20 vuotta. Se melkein kaksinkertaisti kuukausivuokramme. Lahjoituksia olemme saaneet tähän mennessä (1.3.2007) sen verran, että rahoitusvastiketta on saatu maksettua 1,5 vuotta. 

Murheemme on nyt kolmen vuoden etäisyydellä. Nyt 2013 alkaa joiltakin jäseniltä usko loppua, tukea ei enää rohjettaisi jäseniltä pyytää, vaikka on luvattu esimerkin vuoksi lahjoittaa jopa koko vuoden menot (n. 1600 euroa) jos mukaan uskaltaisi muutama muukin. Ajatus on vuoden aikana poistaa kirjastosta vähemmän tärkeät kirjat, mutta ei kuitenkaan ole tietoa mihin ne sijoitetaan. Näin voitaisiin koko Nesto myydä pois. Tämä suunnitelma romuttaisi esperantotoiminnan Tampereella, ilman Nestoa se olisi tapahtunut jo vuosia sitten. Näin käy jos usko esperantoon loppuu vanhoilta aktiiveilta.

Veli Hämäläinen

Takaisin pääsivulle Al la æefa paøo ----- Takaisin alkuun Reveno al komenco
Esperanton Keskussivulle --- Al la centra Esperanto paøo