Kokoelmat ›› Aunus – karjalainen käsityöperinne ›› Käspaikat  

 

Käspaikat 

 

     

 

 

 

 

 

 

 

Käspaikan pää (L4 819)
Käspaikan pää, puuvilla. Äänisniemi 1900-luvun alku.

 

Käspaikka – kulttiesine ja käsityötaidon näyte

Pitkä, kapea, molemmista päistään kauniisti koristeltu liina kuuluu ortodoksiseen perinteeseen. Nimitys tulee sanoista käsi ja paikka (paikka = liina, huivi).

  • Kodissa ikonin ylle asetettuna, siinä paras ja arvokkain liina

  • Pirtin ovenpielessä oli ennen käsastie ja sen yläpuolelle ripustettu niukasti koristettu käspaikka, vieraita varten saatettiin tähänkin varustaa komea pyyhe

  • Pitkät käspaikat juhlavieraiden polville asetettuina toimivat yhteisinä lautasliinoina ja estivät murujen karisemisen lattialle

  • Synnyttäneille äideille tuotiin rotinat (ruokatuliaiset) käspaikkaan käärittyinä

  • Ristiäisissä käspaikkaa käytettiin papin käsien pyyhkeenä

  • Karjalaisissa häämenoissa käspaikoilla oli tärkeä rooli. Niitä oli esillä jo kosinnan yhteydessä. Ne olivat todisteena morsiamen käsityötaidosta ja varallisuudesta. Niitä morsian jakoi lahjoina sulhasen suvulle ja niillä hän lahjoi myös kotihaltian, saunahaltian, vetehisen…

  • Hautaus- ja muistajaismenoissa käspaikat ovat olleet erityisen tärkeitä. Ne ovat muodostaneet symbolisen liinatien tämän maailman ja tunilmaisen välillä. Niitä on ollut hautaanlaskuliinoina ja ripustettu hautaristeihin tuulipaikkoina liehumaan

  • Käspaikoilla on ollut paljon käyttöä kirkollisissa toimituksissa ja ortodoksit ovat tuoneet niitä pyhäkköihin nimikkoikoninsa somistuksiksi kiitollisuuden osoituksena tai esim. sairauden paranemista rukoillen

  • Uudempi tapa on tuoda uuteen kotiin käspaikka, ”että kodissa aina vallitsisi puhtaus ja siunaus”

 

Käspaikka (L4 20)
Käspaikka, loimi ja kude pellava. Aunus 1900-luvun alku.

 

     

Karjalainen nimitys käspaikka, joka tulee sanoista käsi ja paikka (=pyyhe) ja tarkoittaa pitkää, kapeaa, päistään koristettua pyyheliinaa, jolla arkisen käytön lisäksi oli merkittävä rituaalinen käyttötarkoitus ihmiselämän eri vaiheissa. Arkinen käspaikka riippui kodissa ovensuussa käsastian vieressä naulassa, juhlapyyheliina levitettiin juhla-aterialla vieraiden polville. Arvostetuin käspaikka riippui pyhässä nurkassa ikonia reunustaen. Ikkunaan jätetty käspaikka ilmaisi ohikulkijoille kuoleman vierailleen talossa.

Elämänpuu ja lintuaiheiset kuvioinnit ovat yleisiä käspaikoissa. Elämänpuun on uskottu symbolisoivan kuolleiden sielujen nousemista puista taivaaseen. Lintu on ikivanha koristeaihe kirjonnassa. Lintujen sijoittaminen elämänpuun molemmille puolille on hyvin yleistä käspaikkojen kirjonnassa. Käspaikat kirjottiin pääasiassa etupistokirjonnalla, ristipistokirjonnalla tai ketjuvirkkauksella. Niitä myös kudottiin punapoiminnalla tai pitsipoiminnalla.

Annikki Lukkarinen 

 

 

 

     

 

 

 

 

 

 

 

ETUPISTOKIRJONTA

 

 

 

 

 

 

 

  Käspaikka (L4 4291)   Käspaikka (L4 11)   Käspaikan pää (L4 3571)   Käspaikka (L4 3993)  
 

Käspaikka, puuvilla. Pietari, Venäjä 2002.

 

Käspaikka, loimi ja kude pellava. Äänislinnan työtupa 1942. Yksityiskohta.

 

Käspaikan pää kirjottu, pellava. Yksityiskohta.

 

Käspaikka, pellava ja puuvilla. Valmistaja Anna Katriina Paavilainen. Yksityiskohta.

 

     

 

 

 

 

 

 

 

KETJUVIRKKAUS

 

 

 

 

 

 

 

 

Käspaikan pää (L4 819)

 

Käspaikan pää (L4 819)

 

Käspaikan pää (L4 819)

 

Käspaikan pää (L4 819)

 

 

Käspaikan pää, puuvilla. Äänisniemi 1900-luvun alku.

 

Käspaikan pää, puuvilla. Äänisniemi 1900-luvun alku. Yksityiskohta.

 

Käspaikan pää, puuvilla. Äänisniemi 1900-luvun alku. Yksityiskohta.

 

Käspaikan pää, puuvilla. Äänisniemi 1900-luvun alku. Yksityiskohta.

 

     

 

 

 

 

 

 

 

Käspaikan pää (L4 7)

 

Käspaikka (L4 5)

 

Käspaikka (L4 8)

 

Käspaikan pää (L4 4)

 

 

Käspaikan pää, loimi ja kude pellava, koristelu puuvilla. Aunus, (Vepsä) Soutjärvi 1920.

 

Käspaikka, loimi ja kude pellava, koristelu puuvilla. Aunus 1900-luvun alku. Yksityiskohta.

 

Käspaikka, loimi ja kude pellava, koristelu puuvilla. Aunus, Soutjärvi 1910.

 

Käspaikan pää, loimi ja kude pellava, koristelu puuvillaa. Aunus 1942.

 

     

 

 

 

 

 

 

 

PUNAPOIMINTA

 

 

 

 

 

 

 

 

Käspaikka (L4 20)

 

Käspaikka (L4 4271)

 

Käspaikan pää (L4 3657)

 

Käspaikka (L4 20)

 

 

Käspaikka, loimi ja kude pellava, koristelu puuvillaa. Aunus 1900-luvun alku. Yksityiskohta.

 

Käspaikka, pellava ja puuvilla. Valmistaja Jouko Tonteri  Savonlinna Omin käsin -lehden valokuvan mukaan.

 

Käspaikan pää, pellava. Aunus 1942. Yksityiskohta.

 

Käspaikka, loimi ja kude pellava, koristelu puuvillaa. Aunus 1900-luvun alku. Yksityiskohta.

 

     

 

 

 

 

 

 

 

REVINNÄINEN

 

 

 

 

 

 

 

 

Käspaikka (L4 16)

 

Käspaikka (L4 3658)

 

Käspaikka (L4 3652)

 

Käspaikka (L4 4311)

 

 

Käspaikka, loimi ja kude pellava. Soutjärvi 1920. Yksityiskohta.

 

Käspaikka, pellava, koristeaiheena riikinkukot. Yksityiskohta.

 

Käspaikka, pellava.

 

Käspaikka, pellava. Laatokan Karjala. Yksityiskohta.