Historiaa 
tarkistetaan Ypäjänkylässä
  
Ilkka Tapperi ja Sakari Kulmala kertasivat muistoja vanhojen valokuvien perusteella. 
 
teollisuudesta kuin sotavangeista. 
Yksi hauska osa kirjaa ovat sanonnat ja lausahdukset sekä henkilöiden kertomat lyhyet jutut, joista huomaa, että huumoria on ennenkin viljelty kylässä. 
 
 

Ypäjän Yllätyksestä 
löytyi jo 1940-luvulla 
hyviä pesäpalloilijoita 
ja pesäpallon ykkösjoukkue 
nousi Suomi-sarjaan.

 
 
Ypäjä
Sari Keskitalo
 Iloinen nauru kuuluu luokkahuoneesta.  
Puheessa vilisee niin 
outoja nimiä kuin 
vanhoja vuosilukuja.  
Ypäjänkylän koulun luokkahuoneessa on käynnissä Ypäjänkylän historiankirjan tarkastus. Kylän perinnetieto pyritään ensivuoden, tai ainakin ensi vuosituhannen, aikana saamaan yksiin kansiin. Tästä ei tule murre- eikä vuosilukukirjaa vaan haluamme tallentaa häviävää suullista muistitietoa. Ypäjänkylän perinnepiirin vetäjä Tiina Aikioniemi kertoo. 
 Hauskaa on oltava mutta silti pysytään asiassa. Tosissaan ollaan liikkeellä, vaikkei vakavina, Marjatta Kyläsorri ja Hilkka Mäkilä vahvistavat piirin toimintaperiaatteet. 
 Vetäjä Tiina Aikioniemi sanoo itse oppineensa paljon kotikylästään, sillä hieman yli 30-vuotiaana 1900-luvun alun tapahtumat eivät ole muistissa. 
Jokiläänin kansalaisopiston alaisuudessa toimiva perinnepiiri kokoontuu jo neljättä vuotta, ja aineistoa on kertynyt melkoisesti: tekstiä lähessata sivua ja vanhoja valokuvia useita satoja. 
 Piiri lähti liikkeelle, kun Anna Levomäki ja Hilkka Mäkilä tarinoivat vanhoja asioita, joista haluttiin saada jäämään myös mustaa valkoisella jälkipolville. Rautatieasemasta kaivataan vielä lisää tekstiä, sillä sen merkitys on ollut elintärkeä, piirin vetäjä sanoo. 
 Alusta asti piirissä on käynyt kymmenen, ja viimeisenä mukaan tuli Lea Reunanen, jota alkoivat vanhat asiat kiinnostaa. 
Nuorin piiriläinen on Valkeakoskelta Ypäjälle muuttanut Pirkko Lipponen, ja vanhin on 80 ikävuotta lähestyvä Aino Lammela. 
 Miehiä mukaan on uskaltautunut vain kaksi: Sakari Kulmala ja Ilkka Teperi, mutta silti miesten osuus on riittäväsi huomioitu kylän historiassa. Painiseura Haka, paikalliset kuorma-autoilijat sekä Rantasen Saha ja tiilitehdas, Haukan Tiili Oy ovat saaneet omat lukunsa. 
 Ypäjänkylä onkin ollut pitäjän kylistä mahtipontisin, ja kylä kaavaili itsenäistymistäkin vuonna 1926. Enimmillään kylässä oli kuusikin kauppaa. Eli aineksia vaikka minkälaiseen kirjaan löytyy kylän värikkäistä vaiheista ja persoonallisuuksia. 
 Emme tiedä vielä, teemmekö yhden kirjan vai muutaman kylälehtisen niin kuin Tammelan Susikkaalla on tehty. Metsämaa- kirjaa on käytetty mallina, piiriläiset pohtivat ja tunnustavat, että tavoitteita ei aseteta tähtiin. Vanhoja valokuvia on jo aiemmin esitelty seuraintalossa pidetyssä näyttelyssä. Samoin vapaa- 
muotoisissa kokoontumisissa on pohdittu julkaisun teknistä puolta Myllytuvassa, joka uudestaan on herännyt henkiin.
 Piirin ansiosta jälkipolville säilyy arvokasta muistitietoa niin Ypäjänkylän paikannimistöstä, huvielämästä, lastenkasvatuk- 
sesta, mielenkiintoisista persoonallisuuksista,