© BC tuotanto, kuvat: Hanna Helynen, teksti:Jari Kokkonen
Koirat eivät
ajattele, ne oppivat pelkästään oppimisteoriassa
kuvattujen klassisen
ja intsrumentaalisen
ehdollistamisen kautta. Kummassakin näissä ehdollistamisessa törmäämme
vietteihin, joten voitaneen kiertäen sanoa, että koiran elävät ja oppivat
viettien maailmassa.Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että
kouluttaessa koiraa kouluttaja tuntee nämä vietit ja osaa tämän tietämyksen
kautta käyttää näitä viettejä hyväkseen koulutuksessa.
Käsite vietti voidaan käsittää
käyttäytymismallina, vaikka yksilöllä ei ole etukäteiskokemusta vastaavasta tilanteesta.
Esimerkki viettikäyttäytymisestä on esimerksi pennun imemisreaktio, kun se
pääsee emän nisälle. Vietti käsitteenä yhdistyy hyvin paljon perimään,
emmekä pysty koulutuksella tekemään koiraa lisää varsinaista viettiä, vaan
pystymme joko vahvistamaan tai tukahduttamaan tätä vietin kautta tapahtuvaa
käyttätymistä.
Vietti jakaantuu selkeästi neljään osaan:
Viettivire on koiran 'päänsisällä' oleva valmiustila. Esimerkiksi nälkä aiheuttaa koiralla saalisvietin kohoamista, samoin voi koulutuskenttä aiheuttaa saalisvietin kohoamisen. Viettivire on siis koiran sisäistä toimintaa. Viettiärsyke on vastaavasti jokin ulkopuolinen tekijä, esimerkiksi jäniksen pakeneminen on viettiärsyke. Kun molemmat: viettivire ja -ärsyke ovat yhtä aikaa voimassa tapahtuu viettikäyttäytyminen. Jos jatketaan tätä nälkä ja jänis esimerkkiä, niin koiran ollessa nälkäinen (sisäinen viettivire on kohonnut) se näkee juoksevan jäniksen (ulkoinen viettiärsyke) nämä yhdessä laukaisevatkoirassa viettikäytymisen, joka tässä tapauksessa olisi saaliin takaa-ajaminen ja kiinni-ottaminen. Jos koiran viettikäyttäytyminen johtaa onnistumiseen niin sitä sanotaan viettipäämäärään pääsemiseksi. Jänis esimerkissämme viettipäämäärä olisi siis jäniksen syöminen ja nälän poistuminen.
Monet meistä ovat varmasti kuulleet sanoja, kuten saalisvietti,
puolustusvietti jne, mutta mihin nämä niin hienot sanat pohjautuvat? Ne
perustuvat hyvin luonnollisiin asioihin, niihin asioihin, jotka täytyy
luonnossa olla kunnossa, jotta laji ja sen yksilöt pystyvät pysymään
hengissä. Vietit, joita käytämme koulutuksessa perustuvat:
Nälän ohjaamaa viettiä kutsutaan saalisvietiksi, joka palvelee ruoanhankintaa, rakkaus ohjaa sukupuoliviettiä (jota valitettavan vähän pystytään hyödyntämään koulutuksessa) ja laumaviettiä, pako ohjaa väistämiskäyttäytymistä, joka on edelleen jaoteltavissa aktiiviseen ja passiiviseen väistämiskäyttäytymiseen ja aggressio taas puolustusviettiä ja aktiivista aggressiota eli ns. sosiaaliaggressiota.
| Luonnossa | Nälkä | Rakkaus | Pako | Aggressio | |||
| Vietti | Saalisvietti | Laumavietti | Sukupuolivietti | Väistäminen | Aggressio | ||
| Alavietti | Aktiivinen väistäminen | Passiivinen väistäminen | Aktiivinen aggressio eli sosiaaliaggressio | Reaktiivinen aggressio eli puolustusvietti | |||
| Viettiärsyke | Liike | Laumanjohtajan epäsuosioon joutuminen | -------------- | Uhka, kuormitus | Uhka, kuormitus | Synnynnäinen, opittua (puolustusvietiv vahvistamisen kautta), konfliktin tai turhauman kautta syntynyt | Uhka,kuormitus |
| Viettikäyttäytyminen | Saalistaminen, hyökkäys, varmuus | Miellyttäminen | -------------- | Uhan väistäminen, aktiivisuus | Toiminnan keskeyttäminen, passiivisuus | Aggressiivisuus | Reaktiivinen aggressiivisuus |
| Viettipäämäärä | Saaliin kiinnisaaminen | Laumanjohtajan suosioon pääseminen | -------------- | Uhan väistyminen, rauha | Uhan väistyminen, rauha | Aggressiivisuus | Uhan väistyminen, rauha.. |
| Edut | Varma, oppiminen mahdollista | Aina aktivoitavissa | -------------- | Aina aktivoitavissa | Aina aktivoitavissa | Aktiivinen viettialue | Aina aktivoitavissa |
| Haitat | Kyllääntyvä viettialue | Oikea-aikaisen hyväksynnän osoittamisen vaikeus | -------------- | Uhkana aina passiivinen väistäminen | Passiivisuus, kaiken toiminnan loppuminen | Oppimuskyky alentunut | Sama ärsyke kuin väistämisessä. |
© BC tuotanto kuvat: Hanska teksti: jape