Kaikki bulleista

Usein kysyttyä
englanninbulldoggeista

1. Ovatko bulldoggit sairaampia kuin muut koirat?

Englanninbulldoggit eivät välttämättä ole sairaampia kuin muutkaan koirat. Rodulla kuitenkin esiintyy tiettyjä perinnöllisiä sairauksia ja vaivoja. Näitä ovat mm. erilaiset yliherkkyysongelmat kuten iho-ongelmat ja korvatulehdukset sekä silmäongelmat, kuten kirsikkasilmä ja sisäänpäinkasvavat ripset. Bulldoggeilla voi olla hengitysongelmia tai virheellisestä rakenteesta johtuvia ongelmia. Bulldoggin häntä voi myös olla niin tiukka, että se aiheuttaa ongelmia. Liian ryppyinen naaman iho voi tulehtua, jos ryppyjä ei kuivata huolellisesti päivittäin.

Bulldoggien lisääntyminen ei ole ongelmatonta. Rodussa esiintyy polttoheikkoutta ja synnytykset ovat usein ongelmallisia, jolloin joudutaan turvautumaan keisarinleikkaukseen. Rodulla esiintyy myös jonkin verran mm. epileptistä oireyhtymää ja sydänsairauksia. Sairauksien ja ongelmien esiintyminen on yksilöllistä. Jos koiraa hoidetaan hyvin, ruokitaan ja liikutetaan oikein, ei alttius jollekin vaivalle välttämättä pääse puhkeamaan esille.

Bulldoggien lonkkavaivoista puhutaan usein. Bulldoggien lonkat eivät ehkä ole parhaimmasta päästä, mutta bulldoggi ei välttämättä kärsi lonkistaan. Bulldggin painosta suuri osa on koiran etupäässä, ja siksi kyynärien tulisi olla hyvät. Tavoitteena on, että myös bulldoggin lonkat olisivat toimivat ja koiran rakennetta tukevat. Jos bulldoggi on rakenteeltaan tiivis ja voimakas ja rotumääritelmän mukainen, ei sillä ole liikkumisen suhteen ongelmia. Raskas rakenne liian suorine takakulmauksineen saattaa vaikuttaa siihen, että koira rikkoo ristisiteensä tai loukkaa helposti esimerkiksi polvensa. Bulldoggi tulisi pitää sopusuhtaisessa kunnossa ja sen lihaksisto vahvana.

Moni englanninbulldogginomistaja tutkituttaa nykyisin koiransa ja luovuttaa tutkimustulokset Kennelliiton viralliseen Koiranet-tietokantaan. Yleisimmin tutkitaan polvet ja kuunnellaan sydänäänet. Myös bulldoggien silmiä on tutkittu jonkin verran ja kuvautettu lonkkia ja kyynäriä. Mahdollisuus liittää virallisiin tutkimustuloksiin myös selkärangan kuvaustulokset on tulossa Kennelliiton Koiranet-tietokantaan lähiaikoina. Virallisten terveystutkimusten lisäksi englanninbulldoggilta voi kuvauttaa henkitorven. Jos on kiinnostunut jonkun kasvattajan terveystutkimustuloksista, voi niitä etsiä Koiranetistä, ja kasvattajilta itseltään saa tietoa myös henkitorvikuvauksista ja muista epävirallisista tutkimustuloksista. Yksin terveystutkimustulokset eivät vielä kerro kaikkea kasvattajan koirista.

2. Miten paljon liikuntaa bulldoggi tarvitsee?

Bulldoggi tarvitsee säännöllistä liikuntaa useamman kerran päivässä. Pelkkä aidatulla takapihalla ulkoilu ei riitä täyttämään bulldoggien liikunnantarvetta, vaan koiraa pitää lenkittää päivittäin.

Bulldoggi ei välttämättä halua kävellä pitkää lenkkiä, mutta liikuntaa se kaipaa pitääkseen lihaksistonsa hyvässä kunnossa. Lenkillä saa myös uusia virikkeitä, onhan bulldoggi älykäs ja ympäristöstään kiinnostunut koira.

Koska bulldoggi on raskasrakenteinen koira, sopii sille parhaiten lenkkeily pehmeällä alustalla. Metsälenkit ovat useimpien bulldoggien mieleen, jos niillä on mahdollisuus siihen. Bulldoggi saattaa olla hidas lenkkeilijä, sillä varsinkin urokset pysähtyvät aika ajoin haistelemaan mielenkiintoisia hajuja, ja muutoinkin uroksen lenkittäminen voi joskus olla melkoista "tahtojen taistelua". Vaihtelu lenkkimaastoissa voi auttaa asiaa. Sadekelillä moni bulldoggi laittaa pakin päälle, kun märkä keli ei miellytä.

Aika moni ruttunaama osaa uida. Pelastusliivi on kuitenkin hyvä lisävaruste uimaan lähdettäesä.

3. Kuorsaavatko bulldoggit?

Jotkut bulldoggit kuorsaavat, jotkut eivät juuri lainkaan. Se, kuorsaako bulldoggi, riippuu sen hengitysteiden rakenteesta ja siitä, missä asennossa se milloinkin nukkuu. Pienestä pennusta on mahdotonta sanoa, tuleeko siitä isona kuorsaaja vai ei. Yleensä urokset ovat taipuvaisempia kuorsaamaan kuin nartut.

4. Kuolaavatko bulldoggit?

Toisin kuin esimerkiksi bullmastiffit ja newfoundlandinkoirat, bulldoggit harvemmin kuolaavat, elleivät ne näe jotain oikein todella herkullista. Kuolalappua koiralle ei siis ole tarpeen hankkia.

Bulldoggi voi kuolata nähdessään jotain oikein kiinnostavaa, haistessaan ruokaa ja muita kiinnostavia hajuja. Jatkuva makupalojen syöttäminen voi kehittää "jojot" roikkumaan koiran suupieliin.

5. Onko bulldoggin häntä typistetty?

Ei ole. Rotumääritelmän mukaan bulldoggilla on lyhyt suora häntä. Monilla bulldoggeilla on saparomainen, töpö häntä. Häntä on jalostuksen tulos, bulldoggien häntiä tai korvia ei ole koskaan typistetty.

Jos bulldoggilla on sisäänpäinkasvanut häntä, joka haittaa ulostamista, voidaan häntä joutua amputoimaan. Tämä on hyvin harvinaista.

6. Onko kaikilla bulldoggeilla hengitysvaikeuksia?

Ei ole. Englanninbulldoggeilla kuitenkin on enemmän hengitysvaikeuksia kuin useimmilla muilla roduilla. Hengitysvaikeuksia voidaan välttää pyrkimällä käyttämään jalostukseen koiria, joilla on hyvät hengitystiet.

Englanninbulldoggi on altis lämpöhalvaukselle siksi, että jos koirallla on ns. normaalikoiraa huonommat hengitystiet (ahdas henkitorvi, liian pehmeä pitkä kitalaki tai ahtaat sieraimet) ja se kiihtyy hyvin nopeasti jossain tilanteessa lämpimällä kelillä, voivat koiran hengitystiet turvota niin pahasti, että koira saa lämpöhalvauksen. Taipumus kiihtyä nopeasti on perimää englanninbulldoggin taistelukoiramenneisyydestä. Englanninbulldoggi ei ole ainoa rotu, jolla onlämpöhalvauksen riski kuumilla keleillä. Kaikkien koirien kanssa tulee olla varovainen helteellä, jos koiraa liikuttaa paljon tai koira joutuu stressaavaan tilanteeseen. Kesäkeleillä bulldoggille on hyvä pitää mukana vesipullo, kun ollaan lenkillä tai matkalla. Koiraa ei saa koskan jättää kuumaan autoon.

7. Miksi bulldoggit näyttävät niin vihaisilta?

Bulldoggin alapurenta, lähes silmien väliin sijoittunut kirsu, tiukka tuijotus ja ryppyinen naama saavat sen näyttämään tuimalta. Rotumääritelmän mukaan bulldoggin tulee näyttää happamalta. Jos katsoo bulldoggia tarkoin, niin huomaaa, että se näyttää tuimalta tai hölmistyneeltä, tai jopa erittäin hyväntahoiselta, harvemmin vihaiselta. Aggressiiivisuus ei kuulu bulldoggin rotumääritelmän mukaiseen luonteeseen.

8. Tulevatko bulldoggit toimeen muiden koirien kanssa?

Koiran luonne on yksilöllinen kysymys. Kuten muissakin koiraroduissa, myös bulldoggeissa esiintyy luonteeltaan monenlaisia tyyppejä aina todella rauhallisesta "sohvaperunasta" melkoiseen "känkkäränkkään". Koiran luonteeseen vaikuttaa hyvin paljon se, miten kasvattaja on pennun sosiaalistanut ja miten koiran omistaja on sitä kohdellut. Hyvinvoiva koira on yleensä itsevarma ja luonteeltaan tasapainoinen, eikä se käyttäydy hyökkäävästi muita koiria kohtaan.

Yleensä bulldoggit ovat hyväntahtoisia ja suvaitsevia. Ne kuitenkin tulevat parhaiten toimeen toisten bulldoggien kanssa, joiden kanssa ne painivat ja näykkivät toinen toistensa leukoja. Kaikki bulldoggit eivät välttämättä osaa leikkiä toisten koirien kanssa, ja kaikki koirat puolestaan eivät ymmärrä bulldoggia, joka näyttää tuimalta, päästelee omituisia ääniä tai ryntää pelottomasti muiden koirien kanssa painimaan. Arat muunrotuiset koirat voivat pelästyä näitä bulldoggin ominaisuuksia, joita ne eivät osaa tulkita, ja puolustautua tilanteessa hyökkäämällä.

Suuren koiralauman jatkeeksi ei bulldoggi kovin hyvin sovi. Se on seurakoira, joka kaipaa huomiota. Ainoana koirana tai muiden bulldoggien seurassa se on parhaimmillaan, tosin se voi myös viihtyä hyvässä muunrotuisessa seurassa. Muiden koirien lisäksi myös kissat voivat olla bulldoggille mieluisia kavereita. Tärkeintä on, että ruttunaama saa tarpeeksi ansaitsemaansa huomiota. Bulldoggi on paremmin elementissään sohvan nurkassa kuin koira-aitauksessa lauman pahnanpohjimmaisena.

9. Vaatiiko bulldoggi paljon hoitoa?

Bulldoggi, kuten kaikki koirat, vaatii säännöllistä hoitoa. Varsinkin kesäaikaan sen kuonopoimut ja hännänalus, eli kaikki mahdollisesti poimuiset paikat tulee tarkastaa säännöllisesti ja puhdistaa tarpeen mukaan. Myös tassujen välien puhtaudesta tulee huolehtia. Korvat kannattaa tarkastaa ja kynnet leikata säännöllisesti. Bulldoggin ruokavalion vaikutusta sen hyvinvointiin tulee tarkkailla, sillä nykyisin monilla koirilla on erilaisia ruoka-aineallergioita.

Aivan olennaista on muistaa liikuttaa koiraa tarpeeksi. Omistajan laiskuus ei ole hyvä peruste ottaa itselleen bulldoggi. Jos bulldoggista haaveileva on itse "sohvaperuna", joka ei viihdy ulkona lenkillä säällä kuin säällä, niin bulldoggia huomattavasti parempi vaihtoehto on lelukoira - sen voi huoletta jättää sohvalle makoilemaan, bulldoggia ei.

10. Mitä bulldoggi maksaa?

Englanninbulldoggien hinnat vaihtelevat Suomessa noin 1 500 - 2 000 euron välillä. Kasvattajien hintapyyntöihin vaikuttavat mm. koirien terveystulokset, sukutaulut ja näyttelytulokset. Jos koirasta pyydetään tätä korkeampaa tai huomattavasti edullisempaa hintaa, kannattaa selvittää tarkkaan koiran alkuperä. Pennun ostajan tulisi aina päästä katsomaan pentuja kasvattajan luo ja nähdä myös pentujen emä, ja mikäli mahdollista, niin mielellään myös ainakin kuvia pentujen muista sukulaisista. Kasvattajan tulisi antaa tarpeellista tietoa pentujen vanhemmista ja niiden sukutaulusta sekä pentujen hoidosta.

Bulldoggia harkitsevan on syytä varautua siihen, että aivan haluamallaan hetkellä ei koiraa välttämättä saa. Pentuja syntyy vuosittain noin toistasataa, mutta mikään ei takaa, että pentuja on tarjolla juuri johonkin tiettyyn aikaan vuodesta. Jos malttaa odottaa, että saa pennun luotettavalta kasvattajalta, on suuremmat todennäköisyydet saada hyvä koira kuin silloin, kun ottaa ensimmäisen koiran, joka on mahdollista saada.

Kasvattajat arvostavat pennunostajia, jotka ottavat tarkkaan selvää rodusta, harkitsevat tarkoin koiran hankintaa ja ovat valmiita myös pitämään koirastaan hyvää huolta. Bulldoggin ostaminen merkitsee sitoutumista ruttunaamaisen ystävän huolehtimisen parhaimmillaan yli kymmeneksi vuodeksi. Jos olet valmis siihen, niin bulldoggi voi olla juuri sinun rotusi.