Laatinut Mauri Rastas 16.06.2001

Itämerensuomalaisen kieliryhmän rakenne

syntyhistoria | synnyn taustakeskustelu | leviämiskehitys | kielet tarkemmin

Kieliryhmän jako eri kieliin:

A. suomi (sen murteet ja leviämiskehitys)
B. viro (suppea selostus)
C. karjala (karjalan kielen historiaa ja murteet)
D. vepsä (selostus)
E. inkeroinen (laaja selostus, mm. Inkerin historiaa)
F. liivi (Liivin ranta)
G. vatja (vatjalaisista)
Perusrakenne
Itämerensuomalaisen kieliryhmän perus- tai muinaismurteiden ympyräkaavio (re:A64s22) kuvaa havainnollisesti kieliryhmän rypälemäistä rakennetta, jossa äärimmäiset kielet eivät ole kaukana toisistaan:


         (länsisuomi)  (muinaiskarjala)  (muinaisvepsä)

   (pohjoisviro)   (vatja)

(liivi)   (eteläviro)

Kieliryhmän kielten ryhmittelyä kielellisin perustein:
(re:A85s358:) (varsin lähellä maantieteellistäkin jakoa)
pohjois/etelä-jako:
- pohjoiset i.m.s. kielet: suomi, inkeroinen, karjala-aunus, lyydi ja vepsä:
(pohjoisen yhtenäisyyden aiheutti vaikutus länsi-Suomesta Karjalaan ja Vepsään)
- eteläiset kielet: viro, vatja ja liivi
itä/länsi-jako:
- läntiset i.m.s. kielet: suomen länsimurteet, viro, vatja ja liivi:
(yhtäläisyyksien syy: lounais-Suomen ja Viron vuosituhantiset kontaktit)
- itäiset kielet: suomen itämurteet, karjala-aunus, inkeroinen, lyydi ja vepsä:
(itäinen omaleimaisuus periytyy yhteisestä Peipsi- ja Pihkovanjärven itäpuolella puhutusta kantakielestä)