Kivikauden ihminen erikoistui elämänehtoisessa riistan pyynnissään luonnollisesti eläimistön mukaan, mikä taas riippui paljolti kasvillisuudesta.

Jääkauden aikaisista kasvillisuus-vyöhykkeistä on esitetty erilaisia näkemyksiä, ja terminologia on sekavaa. Jo suomeksi esiintyy monen sortin nimikkeitä, esim. lössi, puistotundra, ruohosto; tundra samalla kuin aro jne.; puhumattakaan runsaista muunkielisistä nimityksistä.

Koska kasvillisuusvyöhykkeet ovat kuitenkin vain taustatekijä Suomen synnyssä, tyydytään voimakkaasti yksinkertaistettuun kolmimuotoon: tundra, aro ja metsä, joille esiintyy runsaasti erilaisia sisältöjä.
- "Tundra": aro-tundraa / aro-tundra / (elinkelvoton) kylmä-autiomaa / aro-painotteinen aro-tundra
- "Aro": kuiva-aroa / kosteus-aro
- "Metsä": useita alamuotoja