Kauppilanmäki - Maijanniitty asukasyhdistys ry.

   L I N K I T

 H I S T O R I I K K I

  

 

   S I V U S T O  &  P A L A U T E

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon pihaa

Kauppilanmäen museo,
Kauppilankatu 11-13,
37600 Valkeakoski,
p. 03-5844014

 

Kauppilanmäki Valkeakosken vanhimpia asutusalueita

Kauppilanmäki kuuluu ilmeisesti Valkeakosken vanhimpiin asutusalueisiin. 1640- luvun kartassa sitä erottavat kylän puolella Heikinniitty ja Heikinaukea, joiden kanssa samaan nimiperheeseen näyttää kuuluneen Maijanniitty. Vanajan puolella alue rajoittuu Rantalan kantatilan maihin. Tätä tilaa alettiin 1600-luvulla kutsua Yrjöläksi, koska siinä monen sukupolven ajan oli Yrjö-niminen viljelijä. Aivan mäen kohdalle kosken rantaan on 1600-luvun kartassa merkitty Kauppilanpelto. Emme enää tiedä, keitä nämä Maijat ja Heikit ovat olleet, mutta nimet ovat säilyneet.

Nämä viljelysalueet näyttävät kuuluneen Sorrin vanhaan kantatilaan, jonka päärakennus sijaitsi Tohaan mäen tuntumassa aivan valtamaantien laidassa lähellä nykyistä kaupungintaloa. Sen osti baijerilainen oluenpanija Karl Friedrich Schmausser. Tämä rakensi tilan parhaalle viljelysmaalle Köykänpellolle kosken rantaan oluttehtaan, josta alettiin käyttää nimeä "Pryvi". Se alkoi toimia vuonna 1876. Schmausserilla oli toinen tehdas Hämeenlinnassa. Hänen kuoltuaan Valkeakosken tehtaan johtoon tuli hänen poikansa Karl "Kalle-herra".

Viimeistään 1800-luvun lopulla Kauppilanmäen rinteille kehittyi itsellisasutusta. Mökeissä asui parhaastaan oluttehtaan sekä paperi- ja selluloosatehtaan työläisiä. Alueen kylän puoleiseksi rajaksi muotoutui Tyskelinmäki, jonne miehiä viikonloppuisin kokoontui ryystämään olutta ja lyömään korttia.

Pryvin toiminta loppui 1. maailmansodan aikana. Kun itsenäisyyden ajan alussa säädettiin kieltolaki, sitä ei enää voinut käynnistää uudelleen. Sorri siirtyi Ab Walkiakosken omistukseen, joka saneerasi Pryvin rakennukset asunnoiksi. Mökit kuitenkin vielä säilyivät. Mäen laella oli komea yhteinen keinu, jonka monet ehkä vielä muistavat. Sellainen voitaisiin tietysti nytkin rakentaa uudelleen, ellei enää toimivaksi niin ainakin eräänlaiseksi Kauppilanmäen maamerkiksi.

Noista vanhoista ajoista muistuttaa Kauppilanmäen ulkomuseo. Itse olen usein istunut siellä vain nauttimassa luonnon rauhasta ja tunnelmasta. Minusta tämä museopuisto on suoranainen helmi keskellä ydinkeskustaa. Talvi- ja jatkosodan jälkeen Valkeakoski alkoi rajusti kasvaa ja muuttaa ulkonäköään. Kauppilanmäki kuului varhaisimpiin kaava-alueisiimme. Silloin se alkoi saada nykyisen ulkonäkönsä.

Kauppilanmäki on monen kuuluisan henkilön kotiseutu. Metropolitan-tähtemme Anita Välkki asui täällä nuoruudessaan, samoin Taaborin vuoren Aleksis Kivi-juhlien alullepanija Teatterineuvos Vilho Siivola. Moni tunnettu urheilijamme on nuorena asunut täällä.

Kirjankansi.gif (21343 bytes)

Tämä teos on varsin kattava inventaario Kauppilanmäestä ja sen asukkaista. Kauppilanmäen-Maijanniityn asukasyhdistys on tehnyt suururakan nämä tiedot kootessaan. Työllä on tieteellistäkin merkitystä ja se lienee erittäin harvinainen koko maassa.

(Lainaus matrikkelista "Puolivuosisataa ja risat asutusta 40-luvulta 2000-luvulle Kauppilanmäki Maijanniitty Olli Vuorisen tekstistä)

 

LYHYT LAINAUS HISTORIIKISTAMME

"Mistä tuntee aidon kauppilanmäkeläisen? Ensinnäkin kävelystä. He kulkevat aina keskellä tietä ja toiseksi: äijät kulkee edellä ja muijat perässä."

 

 

 

 

  Copyright © 2013 Kauppilanmäki-Maijanniitty asukasyhdistys ry.

Sivun alkuun>>