Tapio Tuuri

sähköposti tuuri.tapio@gmail.com
kotikunta: Järvenpää

Kirjan voi tilata sähköpostilla minulta.

 

 

Esittely

Olen syntyisin eteläpohjalaisia, mutta en ole koskaan kanniskellut puukkoja ja puntareita aseinani. Tosin varsinkin nuorempana minulla oli taipumus karjahdella.

Toimittajan töitä olen tehnyt noin 30 vuotta. Tätä nykyä olen niin sanottu vapaa taiteilija. Niinpä kirjoitinkin kirjan Suomen viimeinen suvaitsematon.

En ehkä välttämättä halua itse tunnustautua suvaitsemattomaksi, koska ainahan on vaarana, että esimerkiksi vähemmistövaltuutettu tekee siitä rikosilmoituksen. Herkälle luonteelle olisi vaikea joutua poliisikuulusteluihin, vaikka rikosilmoitus ei mihinkään oikeudenkäynteihin johtaisikaan.

Olen jo pitkään hokenut aina suihkussa, että olen vanha mies, vaikka en ole vielä edes kuuttakymppiä. Ennen minulla oli tapana laulaa suihkussa. Harjoittelin vuosikaudet Olavi Virran lauluja. Kun erään kerran äänitin omaa lauluani, huomasin, että se kuulosti aivan kauhealta. Päätin omistautua vain kirjoittamiselle.

Olen syntynyt Vähässäkyrössä 12. toukokuuta 1951. Sehän on päivä, jolloin liputetaan. Se on suomalaisuuden päivä sekä erään toisen suomalaisen suurmiehen päivä.

Järvenpääläinen olen ollut vuodesta 1988. Siihen aikaan asuntojen hinnat olivat huipussaan niin kuin taitavat olla nykyäänkin, mutta kyllä ne sieltä taas alas tulevat, kuten tulivat 1990-luvun alkupuolella.

Paljon on tapahtunut Järvenpäässä asuessani. Ensin luhistui Neuvostoliitto. Nykyään uhkaa ilmastonmuutos. Neuvostoliiton luhistuminen oli jännittävää. Ilmastonmuutosta en koe lainkaan jännittäväksi.

Nykyään vietän paljon aikaa Vähässäkyrössä, koska jonkun täytyy katsoa perään, ettei synnyinkotitila rappeudu ihan kokonaan. Minulla on kolme aikuista lasta sekä aikuinen kissa nimeltään Kille, joka kantaa minulle jatkuvasti hiiriä näytteille, mutta en ole vielä koskaan tehnyt niistä paistia. Minulla on haaveena, että toisen kirjani aiheena olisivat Killen seikkailut.

Suomen viimeinen suvaitsematon

Kaisaniemen puistosta Helsingistä löytyy somalinuoren ruumis mäyräkoiran tyhjä pahvi jaloissaan. Samaan aikaan erään helsinkiläishotellin takapihalta löytyy tunnetun naistoimittajan ruumis alapää paljaana.

Rikoskomisario Hannu Heikinhovi ja muuan sekopäinen yksityisetsivä ryhtyvät selvittämään tapauksia. Taustalla punovat juoniaan yltiösuvaitsevainen feministiopiskelija Tiina Marttinen ja monikulttuurisuuskriitikkona profiloitunut kansanedustajaehdokas Juhani Kylmäluoma.

Myös poliittinen tilanne kehittyy tutkimusten aikana kiihkeästi. Yhä enemmän alkaa näyttää siltä, että Suomi islamisoituu nopeammin kuin kukaan olisi voinut arvatakaan. Suomen islamiyhteisön johtajasta Pjotr Khepabista on kasvamassa yhä vahvempi mies.
Presidentti Tarja Halonen luopuu itsenäisyyspäivän juhlasta ja kutsuu kaikkia monikulttuurisuusjuhlaan. Mannerheim-ristit vaihdetaan kuunsirppeihin.

Onko tämä kaikki totta vai houretta? Sitä rikostutkijat joutuvat pohtimaan.
Suomen viimeinen suvaitsematon -romaanin kirjoittaja Tapio Tuuri on pitkäaikainen politiikan toimittaja. Nykyään hän työskentelee vapaana kirjoittajana.