Copyright Rauta 2007

Historia



Minkälainen on Raudan historia? Minkälaista tietä pitkin debyyttilevyn julkaisemiseen on kuljettu?

- Pitkä tovi meni ensimmäisestä ideasta ensimmäiseen ääneen, kun bändiä alettiin allekirjoittaneen ja Lauran (viulu, nyckelharpa) toimesta hahmotella vuonna 2002. Biisimateriaalia alkoi ilmaantua vasta vuoden 2003 lopussa, ja orkesteri saatiin saman katon alle treenaamaan vuoden 2004 alussa. Tekstejä ja säveliä työstettiin ankarasti, mutta hitaasti. Homman nimi oli alusta asti se, että paskaa biisiä ei mieluusti käsistään päästäisi, mikä on yhtäaikaa sekä kuluttava että palkitseva työskentelytapa.


Haudanmaa on varsin mielenkiintoinen sekoitus kansanmusiikkia, proge-elementtejä ja jopa jonkinlaista Suomi-rockilta kalskahtavaa laulusoundia. Minkälaista musiikkia Raudan jäsenistö itse kuuntelee? Ketkä ovat musiikillisia esikuvianne?

- Kaikilla meistä on niin sanotusti melko paljon kilometrejä alla muusikkona, ja sen mukaisesti ovat musiikilliset mieltymyksetkin muuttuneet matkan varrella. Vaikutteista löytyvät luultavasti kaikki mahdollinen Sibeliuksesta freejazzin ja kansanmusiikin kautta äärimetallin eri muotoihin. En nyt Suomi-rockista tiedä, Ranen komeaa lauluääntä on tosin usein verrattu Pauli Hanhiniemeen. Vaikka esikuvien luettelointi on yhtä innostavaa kuin ystäväkirjan täyttäminen konsanaan, sävellysosaston puolesta voin tunnustaa sen verran, että omiin tajunnanpäräyttäjiini kuuluvat mm. Slayer, John Coltrane, Björk, Radiohead ja Meshuggah, jäävuoren huipun mainitakseni. Niin, ja viime aikoina J. Karjalaisen Lännen-Jukka, joka osoitti käsittämätöntä sisäistämisen taitoa jätkältä, jota ei ennen tullut edes juuri kuunneltua.


Kappaleenne ovat niin moniulotteisia, että veikkaisin niiden sovituksen vieneen hyvän tovin, ja että ne ovat koko bändin voimin rakennettuja. Minkälainen on sovitusprosessinne, eli miten kappaleenne syntyvät ja muotoutuvat lopulliseen muotoonsa?

- Itse asiassa valtaosa debyytin kappaleista on tuotu treeneihin valmiina ja läpisävellettyinä sekä -sovitettuina. Syynä on ollut ajanpuute ja se, että dynaaminen duomme Airola-Hauru on alusta asti tuottanut matskun keskenään. Itse en näe paljonkaan eroa säveltämisen ja sovittamisen välillä, kaikki on ikään kuin samaa pakettia, ja kokonaisuus oltava mielessä alusta asti. Muutamalla viimeisenä levylle työstetyistä vedätyksistä pääsimme tosin hieman enemmän koko bändin kanssa sovittamisen ja ideoinnin makuun. Se maittoi siinä määrin, että jatkossa biiseihin on tarkoitus jättää yhä enemmän juttuja auki, jotta saadaan kaikkien panosta ja näkemystä esiin.


Kokoonpanonne on sinänsä mielenkiintoinen, että esimerkiksi haitari on yksi soundianne hallitsevista elementeistä. Miten Raudan kokoonpano muotoutui?

- Hauskaa, että Kertun haitari, jota yleensä yritämme epätoivoisesti saada kuuluville ilman että kamat kiertävät, välittyy noin selkeästi! Bändi kasattiin aikalailla pakottomasti kaveri- ja tuttavapiiristä. Lauran kanssa oli tietty näkemys kokoonpanosta, ja siitäpä sitten puhelimen osoitekirjaa selaamaan. Raudan jokaisen jäsenen numerot löytyivät jo silloin sieltä. Kaakkuriniemen Mikko soitti alun perin rumpuja, mutta kun jo toiselle keikalle piti hoitaa tuuraaja, alkoi aika pian olla selvää, että hänen kalenterissaan eivät päivät riitä. Onneksi tuo edellämainittu tuuraaja sattui olemaan helvetin hyvä rumpali, eikä ollut vaikeaa tälläkään kertaa miettiä kenelle soittaa. Jussin (rummut) ja Tuomon (basso) muodostama komppi on hioutunut vuosien yhdessä soittamisen tuloksena yhdeksi svengaavimmista, mitä tiedän.


Minkälainen yhtye Rauta on lavalla? Kuuluuko esityksiinne suunniteltua lavashow'ta tai muuta vastaavaa? Onko Rauta enemmän keikka- vai levybändi?

- Keikoilla ollaan alusta asti pyritty jättämään paskanjauhanta sun muu ulkomusiikillinen oheistoiminta minimiin ja keskitytty musaan. Kyllähän siinä saattaa pää vahingossa hiukan heilahtaa ja jalka vipattaa kun sävelten tenho vie mukanaan, mutta kyllä livevedot perustuvat nimenomaan soiton ja laulun intensiteettiin mitä suurimmassa määrin. Materiaali saa keikalla ekstra-annoksen proge- ja Kingston Wall -ilmettä ja ehkä rankkuuttakin äänitettyyn hommaan verrattuna. Vaikka debyyttilättyä onkin työstetty resursseihin nähden äärimmäisen huolellisesti, ovat äänitteet kuitenkin etupäässä promootiokanava ja dokumentoinnin väline kiikkustuolia silmällä pitäen.


Sanoituksenne kuulostavat siltä, että niiden suunnitteluun on nähty keskimääräistä enemmän aikaa ja vaivaa. Mitä aiheita kappaleenne käsittelevät? Minkälaisten sielunmaisemien soundtrackiksi miellätte musiikkinne?

- Tekstien työstämiseen on Lauralla mennyt kappaleesta riippuen aikaa muutamasta päivästä yhdeksään kuukauteen. Vähän sama juttu kuin sävellyksissäkin, eli jotkut asiat pulpahtavat ulos puoli-itsestään ja toisien sulattelussa menee iäisyys. Tekstien sisältö olisi ehkä parhainta jättää kuulijan arvioitavaksi, mutta kyllähän siellä selvästi tietynlainen nykyajan, kehityksen ja dekadenssin kritiikki sekä toisaalta kaipuu luontoon ja menneisyyteen erottuu. Myös kansanmusalle tyypillinen kerronnallinen elementti on vahvana läsnä, kaiken turhuutta ja huumoria tietysti unohtamatta.


Onko Rauta enemmän etno- vai rockbändi? Kummalla puolella itse miellätte olevanne?

- Tähän hommaanhan lähdettiin selkeästä tarpeesta soittaa mättöä, joten rock lienee oikea vastaus. Alunperin ideana oli risteyttää kansanmusa ja metalli, eikä meillä siihen aikaan ollut tiedossa juuri muita yhtyeitä, jotka olisivat tehneet samaa. Nyttemmin on tullut selväksi, ettei Raudan musaa metalliksi voi kutsua, vaikka se toimiikin yhtenä tärkeimmistä vaikuttajista. Meikäläisellä ja Jussillahan on selkeä metallitausta, vaikka jazz-pappojahan meistäkin isompana sukeutui. Kansanmusaelementit ovat luonnollisesti isossa roolissa soitinnuksen ja lähtöajatuksen kautta, antavathan ne perusjunttaukselle luonnetta ja sävyä. Jokainen meistä on soittanut kansanmusaa- tai etnoa eri yhtyeissä jo pitkän aikaa, joten nämä värit uppoavat Rautaan kuin itsestään.


Mitä suunnitelmia teillä on tulevalle keväälle? Entä sitä pidemmälle, onko uusia biisejä jo mietitty?

- Debyyttialbumin julkaisuun liittyvien ulkomusiikillisten asioiden kanssa säätämisessä on mennyt kaikki mahdollinen ylimääräinen aika jo viime kesän alusta lähtien, joten hinku uutta materiaalia tekemään, treenaamaan ja lavoille on kova. Viimeksi mainitussa tulee toivon mukaan tapahtumaan oleellista kehitystä, kun solmimme ohjelmatoimistosopimuksen Dex Viihteen kanssa, itse asiassa aivan näinä päivinä. Mutta kaikkihan riippuu pitkälti myös siitä, löytävätkö ihmiset levymme koteihinsa. Tähän liittyvässä promoamisessa riittää työsarkaa vielä pitkä tovi. Pienillä resursseilla toimimisen ilo on se, että taiteellinen kokonaisuus pysyy hyvin omissa hyppysissä, mutta tokihan se on hidasta ja rankkaa kun kansia myöten kaikki tehdään itse. Silti ajatukset ovat tulevaisuudessa, keikoissa ja uudessa materiaalissa, ehdottomasti.


Mihin haluaisitte kuulijan kiinnittävän huomiota biiseissänne? Minkälaisten hetkien tai tilanteiden soundtrackiksi Haudanmaa sopii mielestänne parhaiten?

- Nykyään julkaistaan järkyttävän iso määrä hyvää musiikkia vuosittain, ja jotenkin koen, että tietynlainen kuulijan kunnioittaminen noin laadullisesti on aina paikallaan. Makuasioita ei voi arvottaa, mutta toivomme, että Raudan biisit toimisivat monella tasolla edukseen. Että ainakin niihin puserrettu ajatus ja sydänveri häkellyttäisivät raavaankin korston. Toisaalta, musiikkimme ei välttämättä ole niin kovin vakavaa kuin moni saattaa kuvitella, eikä tarkoitettu minkään tietyn mielentilan tai teeman kuvaelmaksi. Meidän näkökulmastamme suurin motivaatio tällaisen härdellin pyörittämiseen ovat kuitenkin elämykset ja hauskanpito. Kuulija päättäköön.

Historia

Orkesteri