Projekti provinssit, "ProPro"

[Last updated 30.12.2017, 14:30]

Projektisivu, jossa karttatyön etenemistä hahmotellaan ja lisäksi pyydetään teiltä tietoja monista yksityiskohdista.

Tarkoituksena olisi laatia mahdollisimman tarkka, koko maan kattava luonnonmaantieteellisten maakuntarajojen kartta. Tarkkuustavoitteena on mittakaavataso n. 1:10 000–1:20 000, joka on noin 100 kertaa aiemmin julkaistuja tarkempi. Tämä harrastustyönä aikaansaatava kartta on tarkoitus saattaa vapaasti kaikkien saataville. Kartta voidaan myöhemmin pilkkoa esim. maakuntakohtaisiksi tiedostoiksi, niin että sitä on helpompi hyödyntää vaikkapa internet-sivustoilla ja erilaisissa julkaisuissa.

Historia

Nykyisten maakuntarajojen suuntaviivoja linjailtiin, kun filosofian maisteri Holger Klingstedt esitteli ehdotustaan Societas pro Fauna et Flora Fennica -seuran kokouksessa Tieteellisten seurain talolla 5.5.1928, jolloin keskusteluun osallistuivat mm. yliopistonkustos tri Harald Lindberg, tri Runar Forsius, prof. Alexander Luther ja prof. Aimo Kaarlo Cajander, että maamme luonnontieteellisten maakuntien rajat tulisi "määrätä" paljon nykyistä tarkemmin. Seuran hallitus on ottanut asian tällöin valmisteluun.

Kun hallituksen ehdotus myöhemmin oli kuultu, päätti seura 2. pv:nä helmikuuta 1929 vahvistaa maakunnille ne rajat, jotka ilmenevät Memoranda 4:n äskettäin uusitusta kartasta.
Periaatteellinen karttapiirros tässä sellaisenaan, kuin se julkaistiin seuran vihkosessa "Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 4", 1927-1928, s. 343 (1.3 Mt *.pdf).
Seikkaperäistä ehdotusta laatimaan oli hallitus asettanut komiten, johon kuuluivat tri Harald Lindberg, prof. Kaarlo Linkola, tri Ilmari Välikangas, tri Richard Frey ja maisteri Holger Klingstedt.

Vasta vuosia myöhemmin julkaistiin Suomen Hyönteistieteellisessä Aikakauskirjassa 4, N:o 2. 1938 tarkka luettelo siitä, mihin maakuntaan kukin pitäjä kuuluu. Heikinheimo ja Raatikainen (Ann. Ent. Fenn. 37: 1 a. 1971) viittaavat em. julkaisuun, kun toteavat: "Luonnontieteellisten maakuntien rajat noudattavat paria poikkeusta lukuunottamatta (Bromarv ja Tenhola) v. 1930 voimassa olleita kuntien välisiä rajoja, jotka on esitetty v. 1938 julkaistussa karttaliitteessä Suomen luonnontieteellisistä maakunnista (Anon. 1938). Kartassa ilmenneet muutamat virheet ja epätarkkuudet on kuitenkin korjattu."

Tällä välillä "uudet rajat" on otettu käytöön mm. Ilmari Hiitosen "Suomen putkilokasvit" -teoksessa 1934. (2.5 Mt *.jpg)

Ennen näitä vaiheita maakuntien rajat oli määritelty varsin suurpiirteisesti. Ks. esim. kartta 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta: Mappa Provinciarum Florae Fennoskandiae Orientalis (2.4 Mt *.pdf)

Työkalut

Raja-aineisto on ensisijaisesti vektoriformaatissa, mutta siitä voi eri tarpeita varten helposti luoda vaikkapa pdf-tiedostoja (Acrobat) ja erilaista esitysgrafiikkaa. Pääasiallisena työkaluna käytän CAD-ohjelmaa nimeltään MicroStation V8i (SelectSeries3), jonka natiivi tallennusformaatti on *.dgn. Muunnos AutoCadin *.dwg formaattiin on yksinkertainen, samoin siirtomuodon *.dxf formaatti syntyy helposti ja se kääntyy hyvin esim. CorelDraw-ohjelmaan. MicroStationilla piirretään vektoreita ja siinä voi helposti käyttää skannattuja aineistoja rasterireferenssitiedostoina. Rasterikuvat voi kiinnittää suunnittelutiedoston koordinaatistoon tarvittaessa affiinisen muunnoksen avulla.
Lisäksi on käytettävissä MapInfo- ja GeoMedia Professional-ohjelmistot. Tarvittaessa esim. KKJ3->EurefFin-muunnoksiin tai Maanmittauslaitoksen aineistojen sisäänsyöttöön.
MicroStation-ohjelman laajennus Bentley Map V8i mahdollistaa vektorimuotoisen aineiston helpon julkaisun Google Earth formaattiin (*.kmz). Em. tiedostot käytettävissä myös Google Maps -alustalla. Ennen dgn->kmz muunnosta valitaan vain ohjelman kirjastosta täsmällinen koordinaatistosysteemi , JHS:n suosituksen mukainen (EPGS:2393) sekä Datum (EPGS:6123) ja referenssiellipsoidi (EPGS:7022).

Menetelmiä

Toistaiseksi puuttuvia rajojen segmenttejä voi konstruoida skannatusta materiaalista kuvaruutudigitoinnilla. Mikäli tiedossa on rajojen taitepisteiden koordinaatteja, voi rajoja luoda myös syöttämällä koordinaattipisteitä.
Työaineisto, käsittäen kohtuullisen tarkat, vuoden 1992 kuntarajat, on yhteinäiskoordinaatistossa (YKJ/KKJ3/Grid27E). Aineistolähde: Kun100.e00
Projektin käyttöön on saatu tarkat kuntarajat vuodelta 2007, joka on mahdollistanut paljon entistä tarkemman työskentelyn.
Mm. Kansalaisen karttapaikalla on mahdollisuus muuntaa koordinaatteja järjestelmästä toiseen.
Peruskoordinaatiston kaistanmuunnokset, esim. KKJ2 -> KKJ3 (YKJ), voidaan laskea esim. MML:n projektiomuunto-ohjelmalla. Ks. Karttaprojektiomuunnokset -ohjelma.
Monipuolisemmat muunnokset (toinen koordinaatti maantieteellinen ja toinen tasokoordinaatti) onnistuvat mm. Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelulla.

Väliaikatuloksia

Maakunnat, jotka on katsottava lähestulkoon selvitetyiksi, julkaistaan tässä Google Earth:n (vektori)formaatissa. (myöskin Google Maps:lla avattavissa)
1. Ellei koneellasi ole jo ennestään tätä ohjelmaa, sen voi ladata ja asentaa vaikkapa osoitteesta: http://earth.google.com/intl/fi/.
2. Seuraava tiedosto avautuu sitten ko. ohjelmaan:
Kaikki maakunnat, koko maa. (477 kt *.kmz) Nyt kommentoitavaksi! [Versio 25.12.2017 - päivitetty 25.12.2017]

Raportoithan löytämistäsi virheistä vaikkapa sivun alalaidasta löytyvään sähköpostiosoiteeseen tai tähän keskusteluketjuun Hyönteisfoorumilla. (linkki Foorumille ei toimi enää)

Suomen luonnonmaantieteelliset maakunnat

  • Al = Alandia (A = Ahvenanmaa)
  • Ab = Regio aboënsis (V = Varsinais-Suomi)
  • N = Nylandia (U = Uusimaa)
  • Ka = Karelia australis (EK = Etelä-Karjala)
  • St = Finlandia septentrionalis (St = Satakunta)
  • Ta = Tavastia australis (EH = Etelä-Häme)
  • Sa = Savonia australis (ES = Etelä-Savo)
  • Kl = Karelia ladogensis (LK = Laatokan Karjala)
  • Oa = Ostrobothnia australis (EP = Etelä-Pohjanmaa)
  • Tb = Tavastia borealis (PH = Pohjois-Häme)
  • Sb = Savonia borealis (PS = Pohjois-Savo )
  • Kb = Karelia borealis (PK = Pohjois-Karjala)
  • Om = Ostrobothnia media (KP = Keski-Pohjanmaa)
  • Ok = Ostrobothnia kajanensis (Kn = Kainuu )
  • Oba (ObS) = Ostrobothnia borealis pars australis (PPe = Pohjois-Pohjanmaa - eteläinen/OP = Oulun Pohjanmaa)
  • Obb (ObN) = Ostrobothnia borealis pars borealis (PPp = Pohjois-Pohjanmaa - pohjoinen/PeP = Perä-Pohjanmaa)
  • Ks = Regio kuusamoënsis (Ks = Kuusamo / Koillismaa)
  • Lkoc (LkW) = Lapponia kemensis pars occidentalis (KLl = Kemin Lappi - läntinen/KiL = Kittilän Lappi)
  • Lkor (LkE) = Lapponia kemensis pars orientalis (KLi = Kemin Lappi - itäinen/SoL = Sompion Lappi)
  • Le = Lapponia enontekiensis (EnL = Enontekiön Lappi)
  • Li = Lapponia inarensis (InL = Inarin Lappi)

    A. Suurimmat poikkeamat nykyisiin kuntarajoihin nähden

    Lähtökohtana on liitekartta julkaisussa Suomen Hyönteistieteellinen Aikakauskirja 4, N:o 2. 1938. (Annales Entomologici Fennici -38). Tämä lienee ensimmäinen "virallinen" hieman tarkempi esitys maakuntarajoista, jotka on karttaan vahvennettu punaisella painovärillä kuntarajoja melko täydellisesti noudattaen. Julkaisussa on lisäksi kuntaluettelo, josta käy ilmi mihin maakuntaan kukin silloinen pitäjä kuuluu. Maanmittaushallituksen kartografisen toimiston arkistosta sain samaa painosta olevan pohjakartan astetta suurempana (1: 2000 000). Kartan alalaidassa olevat merkinnät ovat: Maanmittaushallituksen kartografinen toimisto 1935; Maanmittaushallituksen kivipaino, Helsinki. 1936
    Projektin myöhemmässä vaiheessa tulen vielä tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin työnaikaista skannattua ja vektoroitua maakuntarajaa, jonka olen piirtänyt v. 1935 kartan pohjalta, vuoden 1992 kuntarajoihin nähden.

    Maakuntakartan "päivitykset" 1971 & 1981

    Työn edetessä on ilmennyt, että vuosina 1971 ja 1981 tehdyt "päivitykset" eli vuoden -38 julkaisuun tehdyt tarkennukset ja korjaukset ottavat tarkasteluajankohdaksi vuonna 1930 vallinneen tilanteen. Osmo Heikinheimo ja Mikko Raatikainen erittelevät näissä julkaisuissa kahteen maakuntaan jakaantuneita kuntia luetteloimalla niitä paikoitellen kylien tarkkuudella. Luettelosta ilmenee mihin maakuntaan eräät kylät kuuluvat ja niiden alueiden liitosajankohdat. Vuoden 1930 ja vuoden 1935 välisenä aikana on myös tapahtunut eräitä kuntaliitoksia (osaliitoksia) ja nämä aluemuutokset tulevat nyt myös huomioonotetuiksi. Eli uutena lähtökohtana ovat vuoden 1930 kuntarajat.
    Julkaisut ovat:
    - Heikinheimo & Raatikainen, Annales Entomologici Fennici 37 (1a) 1971
    - Heikinheimo & Raatikainen, Notulae Entomologicae 61 (3) 1981

    1. A:/V: Kökar/Korppoo
      Maakuntakartoissa on näihin päiviin "roikkunut" historiallisena jäänteenä Ahvenanmaan rajat, jotka eivät kestä tarkastelua tämän päivän tarkkuusvaatimusten edessä. Piirretty aikanaan Krimin sodan aikaisille merikorteille, eikä niillä ole mitään tekemistä nykyisten karttaprojektioiden/kiinteistöjaotuksen/kuntarajojen kanssa. Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen välinen maakuntaraja tulee korvautumaan nykyisen kuntajaon mukaiseksi.
      Ks. oikeusministeriön perusteellinen selvitys asiasta: Rajatyöryhmän mietintö.

    2. V:/U: Tammisaari (Tenhola)/Hanko
      a. Tämä rajaepäselvyys on ollut pontimena koko hankkeelle. Kesänviettopaikkani ja sitä myötä suurin osa omista perhoshavainnoistani on tältä alueelta. Ilmeisesti ainoa paikka, jossa maakuntaraja ei noudata ollenkaan (edes vanhoja) kuntarajoja. Maakuntarajan tarkka kulku alkaa pikkuhiljaa selvitä. Tarvitsen vielä kylänrajat Dal/Spjutsböle sekä Gennarbyvikenin keskilinjan kylänrajat (Peruskartat: 2011 12 LAPPVIK, 2012 10 PRÄSTKULLA, 2014 01 EKENÄS). Minulla on alueelta topografikunnan karttoja vuodelta 1968, mutta niissä on vain kuntarajoja, ei kylänrajoja. Acta Zoologica Fennica 3:n (1927) kylänrajat eivät ole Gauss-Krügerin projektiossa, eivätkä täten täydellisesti asemoidu nykyisiin karttaprojektioihin. Raja digitoitu peruskartoilta 01.12.-07
      b. Rajan kulku Hankoniemen pohjoispuolella on melko selvä. Se ilmenee karttakuvina mm. Thomas H. Clayhillsin Uudenmaan perhosfaunaa käsittelevästä julkaisusta vuodelta 1957. Osaksi noudattelee Bromarvin vanhaa rajaa, osaksi menee omia linjojaan Bengtsårin ja Kadermon eteläpuolelta ja Santalan Byön (Kyläsaari) pohjoispuolelta. Kahden pienen luodon kohtalo ratkaistava. Kulkeeko linja niiden kautta, vai jäävätkö jommalle kummalle puolelle. -> Maakuntaraja noudattaa Bengtsårin länsipuolella vähän matkaa kylien Bengtsår/Sandö rajaa. Vedgrundet jää pohjoispuolelle, Kronan jää eteläpuolelle. Hankoniemen luoteispuolelta tarvitaan vielä peruskartta: 2011 09 HORSÖN / BREDVIK.
      Hangon pohjoispuolella kulkeva rajan osuus digitoitu 12.12.-07.
    3. U:/V: Siuntio-Lohja-Vihti
      a. Vuonna 1953 liitettiin Nummenkylä ja Lieviö (2095 ha) Siuntiosta Lohjan kuntaan. Lisäksi valtatie ykkösen pohjoispuolinen osa Nummenkylää liitettiin vielä Vihtiin vuoden 1979 alussa.
      Ks. esim. Länsi-Uusimaa: Pakkoliitoksia ja pakkoliitoksia. Peruskartat: 2041 04 MUIJALA ja 2041 05 NUMMELA. U:Vihti, Nummenkylä; U:Lohja, Nummenkylä & U:Lohja, Lieviö digitoitu 5.12.-07
      Lieviö ja Nummenkylä kuuluvat siis Uudenmaan maakunnan (U:) puolelle, kun valtaosa muuta Lohjaa ja Vihtiä on Varsinais-Suomea (V:), lukuunottamatta seuraavaa:
      b. Notulae -81:n luettelossa on maininta Lohjan kunta (Kockis 1976) -> U:
      Kockis eli Kokkila on tiettävästi aina kuulunut Siuntioon (ainakin jo -39) ja on Uuttamaata jo siitäkin syystä.
      Kyseessä onkin Siuntiosta 1976 Lohjaan liitetty (n. 50 ha:n) kolmiomainen alue, joka ulottuu valtatie 25:n pohjoispuolelle Virkkalaan. Alueella on mm. mainitsemisen arvoinen Kokkilan keto.
      U:Lohja, Kokkila on nyt tarkasti kartalla.

    4. U:/EH: Hyvinkää/Riihimäki
      Nykyään Riihimäen puolella oleva ns. "Paalijärven kiila" kuuluu maakuntaan U:
      Paalijärven (Kytäjärven) kylä liitettiin Riihimäkeen 1960-1970-lukujen taitteessa (1969-1971?). Siihen saakka se kuului Hyvinkään maalaiskuntaan ollen osa Uuttamaata (U:). Kiilan pohjoisimman pisteen tarkka sijainti Paalijärven pohjukassa on toistaiseksi hakusessa. Rajan kulku kiilan pohjoisosassa ilmenee Jukolan viestin (1956) suunnistuskartalta. Alue rajautuu yksinkertaisesti Kytäjärven kylän rajoihin, joista osa näkyy peruskartoilla 2042 11 KYTÄJÄ (1987) ja 2044 02 HYVINKÄÄ (1983).
      Peruskarttalehdeltä 2042 12 LAUNONEN kylänrajat löytyisivät, mutta lehti puuttuu kartastostani!
      Raja piirretty 3.12.-07.

    5. U:/EH: Orimattila/Lahti
      Renkomäen ja Ämmälän alue kuuluvat maakuntaan U:
      Alue liitettiin Orimattilan kunnasta Lahteen vuonna 1956. Ks. päätös alueliitoksista: 442/1954. "Orimattilasta siirrettiin kaupunkiin Renkomäki (Simola) Venetsian alueineen".
      Toistaiseksi on tiedossa vain summittainen rajan kulku Orimattilan sivustoilta löytyneeseen seutukaava-aineistoon liittyen. Ks. esim: Orimattilan suunnan asutus- ja palvelurakenne (s. 3.) Peruskartoilta ilmenisi Renkomäen kylän tarkat rajat.
      Lehdet: 3111 02 RENKOMÄKI, 3111 03 LAHTI, 3111 05 HEINÄMAA ja (3111 06 AHTIALA)?.
      Vanhan Orimattilan rajan kulku Renkomäen kaakkoispuolella olevien kylien kohdalla myös edelleen hieman tarkistuksia vaativaa.
      Läheisyydestä Lankilan alue (Vehkalan kylää) on liitetty Nastolasta Orimattilaan jo ennen vuotta 1921, joten se kuuluu myös U:n puolelle.
      Ks. myös: Hollola ja Lahti 1848 sekä Pernajan kihlakunnan kartta.
      Orimattilan vanha raja digitoitu 12.12.-07. Tarkistettava rajan kulku! -> Esim. Pitäjänkartta. Orimattila. Renkomäen kylä 1:10 000, Maanmittaushallituksen kivipaino 1955

    6. U:/EH: Elimäki
      Elimäen pohjoisrajan tuntumassa oleva Niinimäen kylä kantatiloineen Hevossuo, Oivonoja, Kukonoja, Palokorpi ja Mannari (n. 1300 ha) kuuluvat Etelä-Hämeen (EH:) puolelle. Ne ovat tulleet liitetyiksi Iitistä Elimäkeen vuonna 1937. Ks. esim. Suomen Sukututkimusseura, Elimäki. Edilex: Päätös 186/1936.
      Nykyään alue hahmottuu Korkiamäen pururadan ympäristön peltoalueina. Peruskartta: 3113 04 KORIA. Alueen rajat näkyvät selkeästi Kalmbergin kartaston (1855) lehdeltä: V5. Rajat rekonstruoitu 1:15 000 kartalle 10.02.2009
      Kalmbergin kartta ei näyttäisi pitävän paikkansa, sillä Hevossuon osa-alue on kuulunut Elimäkeen jo 1844 ja edelleen 1883
      Palokorpi on liitetty Iitistä Elimäkeen myös jo vuoteen 1920 mennessä.
      Ks. Elimä Socken, 1844 ja Elimä, Kymenlaakso 1883
      Muutettu rajaa 25.09.2009

    7. U:/EK: Anjalankoski
      Maakuntien U: ja EK: välinen raja noudattelee entisten Anjalan ja Sippolan kuntien rajaa, joka vuoden 1975 liitokseen asti kulki Kymijokea pitkin. Aivan tarkkaa linjausta joenmutkasta toiseen ei ole vielä löytynyt. Karkea kartta Anjalan ja Sippolan rajasta löytyy osoitteesta: Anjalan seurakunnan ja ympäristökuntien kartta. Tarkka raja löytynee kylänrajoina peruskartoilta: 3024 09, 3024 11, 3024 12 ja 3113 07. Tämä raja on nyt digitoitu peruskartoilta.
      Läntinen osa Anjalankoskea on siis Uuttamaata (U:) ja suurempi, itäinen osa on Etelä-Karjalaa (EK:)

    8. V:/St: Laitila/Eura
      Kivijärven kylä nykyisen Laitilan kunnan alueella kuuluu Satakunnan (St:) puolelle. "Hinnerjokeen kuulunut Kivijärven kylä liitettiin Laitilaan, kun muu Hinnerjoen kunta liittyi Euraan vuonna 1972" Ks. Laitilan kylien varhaisvaiheet.
      Peruskartat: 1133 03 PATO ja 1133 06 HINNERJOKI. St:Laitila, Kivijärvi on nyt digitoitu peruskartoilta.

      1. 9.1 St:/EH: Nokia
        Nykyisen Nokian kunnan alueella maakuntaraja kulkee siten, että entiset Suoniemen (liitetty Nokiaan 1973) ja Karkun alueet ovat Satakunnan (St:) puolella ja Etelä-Hämeen (EH:) puolta ovat vuoden 1938 Nokia sekä Tottijärvi (liitetty Nokiaan 1976). Peruskartat: 2123 01 RAMSÖÖ, 2123 02 SIURO ja 2123 03 MAHNALA. Raja löytyy Nokian kaupungin yleiskaavojen (1:10 000) pohjakartoilta, lehdet 2, 5, 7 ja Siuro-Linnavuori. Digitoitu 25.12.2007.

        9.2 St:/EH: Ikaalinen/Kuru
        Seitsemisen kansallispuisto. Suurin osa kansallispuistoa ja ympäröiviä alueita (yht. n. 6000 ha) kuuluu maakuntaan St:
        Talot 13:-21: liitetty Ikaalisten kunnasta Kuruun 1.1.1936 alkaen, VNp 239/1935 ja toisessa vaiheessa lisäliitoksia, talot 24:-29:, VNp 108/1942. Digitoitu 4.2.2011.

    9. EH:/PH: Säynätsalo/Jyväskylä
      Säynätsalo liitettiin Jyväskylään 1993. Entisen Säynätsalon alue kuuluu Etelä-Hämeen (EH:) puolelle. Muu osa nykyistä Jyväskylää on Pohjois-Hämettä (PH:). Ks. esim. Jyväskylän seutu - Säynätsalo
      EH:Jyväskylä, Säynätsalon rajat sisältyvät jo käytettävissä olevaan kuntaraja-aineistoon.

    10. EH:/PH: Ruovesi/Virrat
      Pohjaslahden kunta (perustettu 1941) liitettiin 1973 osaksi Virtoihin sekä osaksi Vilppulaan. Maakuntaraja kulkee vanhaa Ruoveden (ja Pohjaslahden) pohjoisrajaa pitkin.
      Peruskartat: 2214 10 VISUVESI, 2232 01 POHJASLAHTI, 2232 02 KOTALA, 2232 04 ALA-KOLKKI ja 2232 05 YLTIÄ.
      Pohjaslahden kunnan pohjoisraja, joka noudattelee vuonna 1935 vallinnutta Ruoveden pohjoisrajaa, digitoitu vuoden 1960 peruskartoilta. 28.3.2009

    11. ES:/LK: Rautjärvi (Simpele)
      Nykyisestä Rautjärven kunnasta Laatokan Karjalan (LK:) puolelle kuuluu entisen Simpeleen kunnan alue. Simpele liitettiin Rautjärveen 1973. Maakuntaraja kulkee pitkin Simpeleen ja Rautjärven vanhaa rajaa.
      Osa rajasta näkyy taloudellisessa kartassa 1944.
      Jäljellä ainoastaan yksi epäselvä kohta Simpeleen ja Rautjärven vanhassa rajassa noin puolessavälin ko. rajalinjaa, tarkemmin sanottuna Änkilän ja Iso-Ilmeen kylien rajamailla, Saunasopen alueella.
      Alueen ortoilmakuvassa (napsauta valikosta näkyviin "Ilmakuva 1997-2001") metsäkuviot jakautuvat karttapiirrokseni sinisen viivan mukaisesti, taloudellisen kartan (1944) mukaan raja noudattaisi punaista viivaa?
      Jos kenelläkään olisi peruskartta 4123 02 SIMPELE, rajan oikea kulkureitti saattaisi ilmetä kylän rajana? Alueen muut peruskarttalehdet: 4121 11 JA 4123 01 RAUTJÄRVI. Simpeleen raja digitoitu loppuun 9.12-07 klo 21:30.

    12. ES:/PS: Kangasniemi/Pieksänmaa (Pieksämäen mlk)
      Maakuntaraja noudattelee vielä 1992 vallinnutta kuntajakoa, mutta dokumentointia vaikeuttaa tuolloin kuntarajoihin sisältyneet 2 enklaavia (erillisaluetta), joista toiseen kuuluu Kolmipohja nimisen järven Keltaniemi ja toiseen Ruumisniemi. Minkä kunnan aluetta ne olivat 1992? Pieksämäen mlk, Kangasniemi, Haukivuori vai Hankasalmi? Maakuntaraja näkyy Kangasniemen koillisrajana esim. tässä kartassa s. 8 Kangasniemi.
      Eteläisempi erillisalue (peruskartat 3214 07 KUTKYLÄ ja 3214 10 HALKOKUMPU), jonka pohjoisosassa on Ruumisniemi, kuuluu joka tapauksessa Pohjois-Savon (PS:) puolelle.
      Kolmipohjan kartta.
      Tämän alueen rajaviivan kulkureitti on hallinnassa, kuntanimet eivät.
      Eteläisempi enklaavi (Häkkilä) on Haukivuoren ja pohjoisempi Hankasalmen (Sauvomäki). Digitoitu loppuun 31.10.2009.

    13. ES:/PS: Mikkeli (Mikkelin mlk)/(Haukivuori)
      Vuonna 2001 yhdistyivät Mikkeliin kaupunkiin Anttola ja Mikkelin maalaiskunta, lisäksi vielä Haukivuoren kunta vuonna 2007. Maakuntaraja noudattelee likimain Mikkelin maalaiskunnan ja Haukivuoren rajaa v. 1992, kuitenkin Kalvitsan kylän kohdalla on vähäinen poikkeus. Tämä johtuu siitä, että Haukivuoren ja Mikkelin maalaiskunnan välillä on tehty aluevaihtoja joskus sen jälkeen kun maakuntarajat on määritelty. Valosuon pohjoisosasta on siirtynyt alue maalaiskuntaan ja vastaavasti Taikinasuo sekä alue Lökönsuon länsipuolelta Haukivuoreen.
      Vanhan rajan kulku näkyy esim. taloudellisen kartan lehdeltä V. 8 Mikkeli, 1920 (oikea yläkulma)
      Peruskartta: 3231 04 KALVITSA. Kylien rajoja noudatteleva maakuntaraja digitoitu vuoden 1973 peruskartalta, 27.3.2009 klo 22:30

    14. ES:/PS: Rantasalmi/Varkaus (Kangaslampi)
      Toistaiseksi epäselvä tapaus? Useita neliökilometrejä pääasiassa vesialueita Linnansaaren kansallispuiston pohjoispuolelta on jossain vaiheessa liitetty Rantasalmen kunnasta Kangaslampeen. (Kangaslampi kuuluu nykyään Varkauteen). Tällä alueella on mm. Tuores-Haapion saari ja ainakin sitä ympäröivät alueet kuuluvat Etelä-Savon maakunnan puolelle osana vuoden 1935 Rantasalmea. Kyseessä saattaa olla eräät vesitilusjärjestelyt? Liitosajankohta näyttäisi olevan 1964/1965. Peruskartat: 3234 05 HARJURANTA, 3234 08 PISAMANIEMI ja 3234 11 VILJOLAHTI. Lisätiedot tarpeen.
      Rantasalmen ja Kangaslammin taannoinen, tarkka raja löytyi Suomen taloudellisen kartan lehdeltä 1:100 000, joka on painettu 1941. Lehti 88, Varkaus.
      Monilla kartoilla esiintyvä Kangaslammen puolelle työntyvä "rusetti" jää pois, sillä kyseessä on kaksi Rantasalmen enklaavia eli erillisaluetta, joita ei periaatteen mukaisesti tule sisällyttää maakuntaan ES: kuuluviksi. Näitä enklaaveja oli vielä 1992 maassamme kaikkiaan n. 3000 kpl !
      Lännessä ES:n puolelle kuuluu Pitkäsaari ja Linnansaaren kansallispuiston pohjoispuolelta Rantasalon alue (mm. Erolansaaren länsiosa sekä Likolahti, Haasialahti, Tervalahti ja Lipakonlahti.). Myös kansallispuiston pohjoisosassa oleva saari, Honka-Pellavi, on ES:n puolta, vaikka nykyään kuuluukin Varkauteen.
      Mulkunniemi on jo rajan pohjoispuolella. Samoin Tuores-Haapion saari.
      Raja digitoitu vuonna 1973 painettuja peruskarttoja hyväksikäyttäen 17.4.2009. (Entinen pitäjänraja noudattaa kylien rajoja).

    15. ES:/PS: Enonkoski/Heinävesi
      Koloveden kansallispuisto ja lähialueet (esim. Ahvenlahti) kuuluuvat Pohjois-Savon (PS:) puolelle, vaikka ne nykyisin kuuluvatkin Enonkosken kuntaan. Alue kuului 1935 Heinäveteen.
      Rajan kulku selviäsi Suomen taloudellisen kartan 1:100 000 lehdiltä 89 HEINÄVESI (1940) ja 76 SAVONLINNA (1941)

    16. ES:/PS: Enonkoski/Savonranta
      a. Paakkunalan kylä Enonkoskella (mm. Valkeisen järvet) lienee aikaisemmin kuulunut Savonrannan puolelle, joten alue on Pohjois-Savoa (PS:)
      Vuoden 1935 kuntarajakartalla, johon maakuntarajat on vedetty, lienee tässä kohtaa virhe, sillä 20-luvun, 40-luvun ja 50-luvun kartoilla raja kulkee kuten nykyäänkin. -> Ei siis tällä kohtaa poikkeamaa vuoden 1992 rajoihin! Mansikkamäen tila Hanhimäen kylästä on liitetty Savonrannasta Enonkoskeen jo 1927 (VNp 321/1927)
      b. Savonrannan ja Kerimäen rajalla kaksi poikkeamaa vuoden 1992 rajaan verrattuna. Lakianjärven Antinsaari kuuluu PS:n puolelle ja raja Valkeisniemen NW puolelta meni ennen suoralinjaisena kohti Paasselän keskiosaa.
      Tarvittavat peruskartat: 4211 12 ALA-LUOTOJÄRVI (NE-osa) JA 4214 01 PAASSELKÄ (S-osa).

    17. EP:/KP: Oravainen/Alahärmä
      Kuoppalan kylä lähialueineen (lähes 4500 ha) liitettiin 1961 Oravaisista ja Vöyristä Alahärmään. Alue kuuluu tästä syystä Etelä-Pohjanmaan (EP:) puolelle. Viite: Valtioneuvoston päätös 510/1959: "Päätös eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Oravaisten ja Vöyrin kunnista Alahärmän kuntaan" Ks. myös Kuoppalan kylän historiaa
      Peruskarttalehdet: 2312 04 VAKKURI ja 2312 05 PENSALA.
      Oravaisten ja Alahärmän raja noudatteli ennen liitosta linjausta, joka näkyy jo Kalmbergin kartastossa v. 1856, lehti: R IIIa : List 3
      Digitoitu vuoden 1972 peruskartoilta 11.04.2009

    18. EP:/KP: Lapua
      Kauhajärven kylä (n. 5356 ha) liitettiin Lappajärven pitäjästä Lapuaan v. 1938. Ks. Kauhajärven historiikki. Maakuntaraja kulkee pitkin Lapuan ja Lappajärven vanhaa rajaa. Kylä kuuluu Keski-Pohjanmaan (KP:) puolelle.
      Peruskartat: 2313 01 LAKALUOMA, 2313 02 ORAVA, 2313 04 MENKIJÄRVI ja 2313 05 KAUHAJÄRVI.
      Hyvin suurella varmuudella pääteltävissä, että raja on aivan suora. Maakuntaraja piirretty nykyisen kunnan rajalinjan jatketta noudattaen.

    19. PH:/KP: Karstula/Soini
      Karstulasta on liitetty Soiniin reilun kolmen neliökilometrin kokoinen Hankaniemen (Punsankankaan) alue, joka kuuluu Pohjois-Hämeen (PH:) puolelle. Alue oli Karstulan puolta vielä ainakin vuoden 1964 kartalla. Kapeahko alue ulottuu Nurkka-ahonnevan kautta Hankajärven Isoniemeen ja Isolahteen. Eteläosassa Hankaniemen talo ja Viiruniemi kuuluvat Vahankaan. Idässä "niemeke" rajautuu Iso-Punsan järveen ja Punsanjokeen. Alueelle kuuluvia vesistöjä: Onkilampi, Pikku-Punsa, Valkeinen, Nurkkalampi, Rajalampi ja pohjoisosassa Viitajoki. Peruskartat: 2242 06 SOINI ja 2242 09 VAHANKA.
      Raja digitoitu vuoden 1964 peruskartoilta 30.3.2009

    20. PH:/KP: Kyyjärvi/Alajärvi
      a. Alajärven ja Kyyjärven välillä on tapahtunut alueliitoksia ainakin siten, että Hokkalan kylä liitettiin Alajärvestä Kyyjärveen 1949. Tämä nykyisin Kyyjärven puolella oleva kylä siis kuuluu menneisyytensä ansiosta Keski-Pohjanmaan (KP:) puolelle, oltuaan ennen osa Alajärveä. Ks. esim. maininta Hokkalan liitoksesta.
      b. Lisäksi voi havaita, että verrattain isoja suoalueita em. kylän eteläpuolella on jossain vaiheessa liitetty samalla tavalla Alajärvestä Kyyjärveen. Tämä alue näkyy vanhoilla maakuntakartoilla hyvin pitkänomaisena KP:n kielekkeenä Pohjoishämeen (PH:) puolelle. Koska tämä alueliitos on tapahtunut ja mitä rajoja se tarkkaanottaen noudattelee, on toistaiseksi selvittämättä. Ainakin se on tapahtunut ennen vuotta 1955.
      Kielekkeen alueella on Vehkaperän ja Kantoperän kylät, Haukanpesäkangas ja seuraavia soita: (Savonneva 2331 04, 2331 05), (Mustaneva 2331 04), (Saarisuo 2331 04, 2331 07), Pahkasuo, (Löytösuo 2331 07, 2332 09) ja Valleussuo.
      On mahdollista, että valtioneuvoston päätös 218/1948 ("Päätös eräiden talojen ja alueiden siirtämisestä Soinin ja Alajärven kunnista Kyyjärven kuntaan") liittyy jotenkin asiaan?

    21. PS:/PK: Outokumpu
      Nykyisen Outokummun kaupungin ydinalueet olivat ennen kunta/pitäjä nimeltään Kuusjärvi. Kuusjärvestä tuli Outokummun kauppala 1968. Maakuntaraja kulkee pitkin Kuusjärven ja Tuusniemen vanhaa rajaa, siten että Jäätsalon saari Juotjärvessä on jäänyt vuoden 1973 liitoksessa Pohjois-Savon (PS:) puolelle, muun osan nykyisestä Outokummusta kuuluessa Pohjois-Karjalaan (PK:). Peruskartat: 4221 06 LUUTSALO ja 4222 04 MALJASALMI.
      Raja löytyy kylänrajana vuoden 1974 peruskartoilta. Digitoitu 5.4.2009

    22. PS:/PK: Juankoski
      a. Nykyisen Juankosken läntinen puolisko kuuluu Pohjois-Savoon (PS:) ja itäinen puolisko Pohjois-Karjalaan (PK:)
      Juankoski on 1938 ollut pinta-alaltaan oleellisesti nykyistä pienempi kunta. Sen naapurikuntia olivat tuolloin mm. Muuruvesi ja Säyneinen, jotka ovat tulleet liitetyksi Juankoskeen 1971. Maakuntaraja noudattaa 1938 vallinnutta Juankosken ja Kaavin välistä kuntarajaa. Peruskartat: 3333 11 + 4311 02 YLÄ-VEHKALAHTI, 3333 08 JUANKOSKI ja 3333 09 VUOTJÄRVI.
      b. Nykyisen Kaavin läntisin kulmaus on kuulunut aikaisemmin Tuusniemeen, joten sekin on Pohjois-Savon (PS:) puolella. Peruskartta 3333 10 + 4311 01 KAAVI

    23. PK:/LK: Tohmajärvi
      Osa entistä, suurimmaksi osaksi valtakunnan rajan taakse jäänyttä, Pälkjärven pitäjää (Potoskan kylä) Tohmajärvellä (17,3 km²) on Laatokan Karjalan (LK:) provinssia. Liitettiin Tohmajärveen 1946.
      Ks. esim. "Kaakonkulman" maakuntarajat. Vanha Pälkjärven raja digitoitu.

    24. KP:/Kn: Kestilä/Vaala
      a. Huomattava alue Kestilän kaakkoisosasta (1063 ha) liitettiin Vaalaan v. 1973. Tämä nykyiseen Vaalaan kuuluva, soiden kirjavoima, asumaton, kolmiomainen, KP:n puolelle jäävä alue rajautuu linjalla, jonka päätepisteet ovat: 7 134 960, 3 484 970 ja 7 131 066, 3 487 988. Piirretty kartalle.
      b. Lisämuutoksia Kestilän ja Vaalan rajassa 1991. Ks. Sisäasiainministeriön päätös 636/1990
      Maakuntaraja noudattelee Kestilän ja Vaalan vanhaa rajaa.

    25. Kn:/Oba: Vaala/Utajärvi
      Vaalan nimi oli vuoteen 1954 saakka Säräisniemi. Maakuntaraja noudattelee Vaalan luoteissyrjällä entistä Säräisniemen rajaa.
      Pinta-alaltaan maan suurin poikkeama nykyrajoihin (n. 150 km²). Tämä Pohjois-Pohjanmaahan (Oba:) kuuluva alue käsittää mm. seuraavia kyliä: Ylisuvanto, Törmäkylä, Partalankylä, Korvenkylä, Nuojua, Lintukylä, Jylhämä, Järvikylä ja Vaalan kirkonkylä.
      Peruskartat: 3423 04 ROKUA, 3423 07 NUOJUA, 3423 10 VAALA, 3423 11 NAAMA ja 3414 12 NIMISJÄRVI.
      Säräisniemen ja Utajärven raja digitoitu vuosien 1951 ja 1952 peruskartoilta 28.3.2009.

    26. Obb:/LkE: Kemijärvi/Pelkosenniemi
      Pyhätunturin hiihtokeskuksen ja Pyhäjoen välissä on kolmiomainen alue (11,2 km²), joka on liitetty Pelkosenniemestä Kemijärven kuntaan joskus ennen vuotta 1968 (vuonna 1973 joitakin pienempiä rajatarkistuksia?). Vitsa-aapa hallitsee tätä pääasiassa soita käsittävää aluetta. Soutajanselkä työntyy pohjoisesta käsin osittain tälle alueelle. Maakuntaraja "oikaisee" suoraan siten, että tämä palanen Kemijärven kuntaa on LkE:n puolella. Peruskartta: 3642 04 VUOSTIMOJÄRVI.
      Kemijärven mlk:n ja Pelkosenniemen välinen vanha raja, joka oikaisee kolmion kantaa pitkin, näkyy vuoden 1968 peruskartalla vanhana "kylänrajana". Digitoitu 28.3.2009

    27. LkE:/InL: Sodankylä/Inari [Päivitetty 17.04.2017]
      Saariselkä - Urho Kekkosen kansallispuisto - Kiilopää - Talkkunapää - Raja-Jooseppi
      Saariselän alueella maakuntaraja kulkee vanhaa, suoraa Inarin ja Sodankylän välistä rajalinjaa, nykyään sen ajateltua jatketta pitkin, Raja-Jooseppiin. Maastossa on poroaita, joka noudattelee ko. linjausta.
      Lukuisissa vanhoissa kartoissa Sodankylän ja Inarin välinen raja kääntyy Kiilopäältä kaakon suuntaan Talkkunapäähän. Mukaanlukien tilaston pohjakartta 1922.
      Virhe on kertautunut mm. joidenkin yleiskarttalaitosten lehdille.

      Oikein kulkeva raja näkyy jo kartassa Petsamo 1:200 000 (Maanmittaushallituksen kivipaino, Helsinki 1933) (26 Mt *.jpg),
      mutta parhaiten rajan oikea kulku selviää Maanmittaushallituksen "Yleiskartta Generalkarta 1:400 000" kirjasta (1943) (5.8 Mt *.jpg)
      Myös Taloudellinen kartta vuodelta 1945 näyttää rajan oikein: Raja-Jooseppi 7580/610 27/30 540/460 - Suomen taloudellinen kartta 1945

      Sekä oikea että "väärä pitäjänraja" näyttäytyy tässä Metsähallituksen hoitoalueiden kartassa Suomen yleiskarttakirja 1943, 1:400 000 (Valtion maiden erillispainos) (30,5 Mt *.jpg),
      jossa Metsähallituksen Inarin hoitoalueen eteläraja kulkee Kiilopäältä Talkkunapäähän, mutta Sodankylän ja Inarin pitäjänraja Kiilopäältä Raja-Jooseppiin.
      Ks. myös hoitoaluekartan merkkienselitys (1,2 Mt *.jpg).
      Nykyään Raja-Joosepin kohdalla, vähän ennen valtakunnanrajaa, aikaisemmin suoraan kulkenut raja kääntyy seuraamaan Luttojoen mutkia.
      Tästä Inarin ja Sodankylän välisestä vähäisestä alueliitoksesta on olemassa Valtioneuvoston päätös (VNp 363/1970).
    28. LkW:/Enl: Muonio/Enontekiö
      Maakuntaraja noudattelee vanhaa, ennen vuotta 1974 vallinnutta Muonion ja Enontekiön välistä rajaa, joten nykyään Muonion alueella olevat Pallaksen luoteispuoliset järvet Keräsjärvi ja Sieppijärvi sekä Keräs-Siepin kylä kuuluvat Enontekiön Lapin (Enl:) maakunnan puolelle. Alueliitos on selostettu sivustolla: Kerässiepin kylän historiaa.
      Ks. aluetta esim. Kansalaisen karttapaikasta
      Viite: SA 350/1973 VNp Kerässiepin kylän siirtämisestä Enontekiön kunnasta Muonion kuntaan 26.4.1973. Raja digitoitu 10.02.2009.

    Lieneeköhän tässä jo kaikki isommat poikkeamat?

    B. Notulaen liitekartalla 1981 poikkeamilta vaikuttavat kohdat

    Nämä "poikkeamat" eivät todellisuudessa ole poikkeamia, vaan perustuvat Notulae Entomologicae 61 (3) 1981 liitteenä olleen kartan visuaaliseen tarkasteluun. Siihen on maakuntarajat päällepainettu karkeasti yleistettyjen kuntarajojen päälle oranssilla värillä. Maakuntarajojen kulkua ennen sotia määriteltäessä on ollut pohjana paljon hienopiirteisemmät (tarkemmat) kuntarajat. Tämä aiheuttaa näennäistä poikkeamista kartan pohjana oleviin 1981 kuntarajoihin.


    1. EK:/ES: Ylämaa/Luumäki
      Esimerkki siitä miten Notulaen 1981 maakuntaraja näyttäisi poikkevan nykyisestä kuntajaotuksesta? Todellisuudessa Ylämaan ja Luumäen rajalla on vielä nykyisinkin tälläinen erillinen "niemeke", joka ulottuu lähelle nähtävyyskohdetta "Salpalinjan luola".
      Aiheeton merkintä poikkeamien luettelossa!


    C. Vähäisemmät poikkeamat nykyisiin kuntarajoihin

    Tässä listataan poikkeamia, jotka eivät hahmotu selvästi tai ollenkaan Notulae Entomologicae 61, 1981:n liitekartalta, vaan perustuvat mm. Suomen hyönteistieteellisen aikakausikirjan 1938 ja Notulaen 1981 paikannimiluetteloihin.
    Notulaen kuntaluettelon väh. kahteen maakuntaan jakaantuneet kunnat.


    1. U:/EH: Orimattila/Nastola
      a. Selkosaaren alue (42 ha) on liitetty kahdessa vaiheessa Orimattilasta Nastolaan. 1.1.1959 lukien tilat 12:34, 12:38, 12:40 ja 12:42 (VNp 137/1958) sekä 1.1.1979 lukien vielä eräitä kokonaisia tiloja sekä osia tiloista 12:18, 12:45 ja 12:57 (VNp 877/1977). Nastolan puolella on siis pieni kolmiomainen Uudenmaan maakuntaan (U:) kuuluva alue.
      U:Nastola, Selkosaari. Piirretty kartalle.
      b. Kuivannon Metsäkulma. Tilat 1:63 ja 1:68 on liitetty Nastolasta Orimattilaan 1.1.1959 lukien (VNp 137/1958)

    2. ES:/EH: Joutsa/Hartola
      [Notulae -81: ES:Joutsa (Rääppö, Vehmaa) -> EH:]. Rääpönniemi on saattanut aikaisemmin kuulua EH:Hartolaan, vaikkakaan vanhojen maakuntarajakarttojen tarkastelu ei asiaa oikein tuekaan? Vehmaan kylä Joutsan eteläosassa on sen sijaan saattanut hyvinkin kuulua aikaisemmin Hartolaan? Tiedot tämän alueliitoksen ajankohdasta puuttuvat toistaiseksi.
      Rääpönniemi ja Vehmaa (Vehmas) ovat kuuluneet Hartolaan 1908, 1920 sekä vielä 1922. Vuoden 1939 Suomen yleiskartan mukaan Rääpönniemi on jo liitetty Joutsaan, kun Vehmaa on edelleen Hartolaa. Myös tilaston pohjakartta vuodelta 1922 osoittaa, että Rääppö/Rääpönniemi on siihen mennessä jo tullut liitetyksi Joutsaan. Koska Rääppö on kuulunut Joutsaan jo aikoja ennen maakuntarajojen määrittämisen ajankohtaa vuonna 1938, tästä syystä sitä ei tule sisällyttää maakuntaan EH: kuuluvaksi!
      Vehmaan aluetta (691 ha) rajaa pohjoisessa suora rajaosuus, joka päätepisteissään yhtyy nykyrajan taitepisteisiin. Tämän lisäksi Vehmaan luoteispuolella on pienehkö (65,5 ha) Kurikkamäen alue, joka on myös liitetty Hartolasta Joutsaan joskus vuoden 1939 jälkeen. Kolmiomaisen alueen pohjoiskärki ulottuu Porvarinvuoren keskimmäiselle huipulle.
      Ks. kartta Hartolan ja Joutsan rajalta 1939 (1.08Mb). Nämä digitoitu 24.4.2009.
    3. ES:/EH: Kouvola/Kuusankoski
      [Notulae -81: ES:Kouvola (Hinkismäki, Ruotsula) ->EH:]. Nykyään Hinkismäki kuuluu ES:Kouvolaan, onko se aikaisemmin kuulunut EH:Kuusankoskeen? Ruotsula kuuluu nykyään jo luonnostaan EH:Kuusankoskeen. Epäselvä tapaus. Tarkemmat tiedot puuttuvat!
      Kouvola on hieman laajentunut ja saanut osia Valkealan lisäksi myös vanhasta Kuusankoskesta. Mm. osia Kuusankosken Ruotsulasta liitettiin Kouvolaan 1956 ja kymmenen vuotta myöhemmin vielä lisää. Ks. esim. VNp 294/1955. Vuonna 1991 toteutuneita liitoksia kuvailtu tässä: VNp 623/1990. Maakuntaraja kulkee pitkin Kuusankosken ja Kouvolan vanhaa rajaa, joka tarkemmin hahmottunee peruskartoilta? Alakylän kohdalla raja kulkee pitkin Kuusankosken ja Valkealan vanhaa rajaa: "Alakylä liitettiin Kouvolaan alueliitoksena Valkealasta vuonna 1985 ja 1991". Peruskartat: 3113 07 MYLLYKOSKI ja 3113 08 KOUVOLA
      Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan välinen vanha raja digitoitu peruskartoilta 6.9.2009

    4. ES:/EH: Valkeala/Kuusankoski
      [Notulae -81: EH:Kuusankoski (Saarento) ->ES:]. Onko ES:Valkealassa Kymijoen ja Lappalanjärven välisellä kannaksella sijaitseva Saarento kuulunut aikaisemmin Kuusankoskeen? Mikäli maakuntaraja tässä noudattaisi nykyistä kuntajaotusta, Saarento jäisi luonnostaan ES:n puolelle.
      Saarennon kylä lähellä Kuusankoskea on jo ammoisista ajoista aina kuulunut ES:Valkealaan ja kuuluu edelleen. Tätä merkintää ei voi ymmärtää ja se lieneekin täysin aiheeton?
      Merkintä tulkittu siten, että tässä tarkoitetaan vähäistä aluetta, joka on 1955? liitetty Valkealasta Kuusankoskeen. Alue on Kuusaanlammen kaakkoisessa pohjukassa lähellä Saarentoa. Ks. myös kohta C3

    5. PK:/LK: Kitee/Parikkala (Uukuniemi)
      [Notulae -81: PK:Kitee (Kalaton) -> LK:]. Kyse on siitä, että maakuntaraja noudattaa Kiteen ja Uukuniemen vanhaa rajaa suorassa linjassa valtakunnanrajalle asti, eikä tee 90-asteen mutkaa ennen rajavyöhykettä, kuten nykyään. Tähän muodostuu n. 200 ha:n kokoinen kolmiomainen, Kiteeseen kuuluva alue, joka on lähes kokonaan rajavyöhyketta (pl. rajavartiosaseman ympäristö mökkikylineen). -> Pitäjänkartta 1934. Kolmio siis kuuluu maakuntaan LK:

    6. PS:/PH: Pieksämäen mlk
      [Notulae -81: PS:Pieksämäen mlk (Ihalaiskylä, Nykälä) ->PH:]
      a. Rautalammin Ihalaiskylän lounaisin kolkka Vihtanen-nimisen järven eteläpuolelta on liitetty Pieksämäen kuntaan v. 1935 (VNp 248/1934)
      b. Nykälä. Haukivuoren luoteisosissa on laaja Nykälän kylä, josta on liitetty alueita Pieksämäkeen ja päinvastoin. Maakuntarajan yli tehtyjä liitoksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytynyt.
      Kangasniemen pohjoisimpaan kolkkaan on liittynyt alue Sauvamäki nimisen paikan NE-puolella. Tämä on kuulunut Haukivuoren Nykälän kylään ja on liitetty Hankasalmeen 1.1.1940 lukien. VNp 186/1939 8.6.1939.

    7. PS:/PH: Tervo/Rautalampi/Vesanto
      [Notulae -81: PS:Tervo (Haapamäki S-part) -> PH:]. Tämä nykyiseen Tervoon kuuluva alue löytyy helposti kartalta (mm. Vekaroniemi). Lieneekö joskus kuulunut Rautalammen kuntaan? -> Päätös alueliitoksista: VNp 179/1947
      Tiedot alueliitoksesta (ajankohta ja laajuus) puuttuvat toistaiseksi. Seuraava maininta: "1926 perustettuun Tervon seurakuntaan liitettiin osia Rautalammista" (ks. www.rautalamminseurakunta.fi) on kaiketi liian varhainen?
      Karttoja mm. Sonkari ja Tiitilänkylä ja Kerkonjoensuu
      Tarvittava aineisto: Suomen taloudellinen kartta 1:100000. 6950/80-27°-460/500, Istunmäki, Maanmittaushallitus, 1944 (pain. 1946) [Tilausnumero 3224]
    8. St:/EH: Punkalaidun/Urjala
      [Notulae -81: St:Punkalaidun (Velkala) -> EH:]. Lieneekö nykyisin pitkän matkaa EH:Urjalan puolella oleva Velkala (Kortejärven rannalla) kuulunut enklaavina (erillisalueena) St:Punkalaitumeen? Epäselvä tapaus! Punkalaitumelta ei näyttäisi löytyvän paikannimeä Velkala?
      Ks. myös Koskioisten kylän historiaa: "Koskioisten kylä ja Oriniemi kuuluivat aikanaan Urjalaan ja Velkala kuuluu vieläkin."
      Punkalaitumesta liitettiin alueita Urjalaan esim. 1954. Ks. VNp 354/1954
      Kuitenkin jo vuonna 1943 raja kulki miltei nykyistä linjausta, joten isompien alueiden liitos on saattanut tapahtua jo vuosisadan alkupuolella?
      Urjalan ja Punkalaitumen vanha raja. Ks. Punkalaidun, pitäjänkartta. Peruskartta: 2112 10 PUNKALAIDUN
    9. ES:/PS: Kerimäki
      [Notulae -81: ES:Kerimäki (Sulkavanniemi) -> PS:]. Kerimäen Sulkavanniemestä on n. 13 km PS:n rajalle Savonrantaan. Poikkeama ei avaudu ilman lisätietoja! VNp 228/1954 ?

    10. ES:/PS: Rantasalmi/Joroinen/(Kangaslampi)
      [Notulae -81: ES:Rantasalmi (Kerisalo, Pitkäsaari) ->PS:].
      a. Kerisalo on nykyisin Joroisten puolella, siitäkin syystä jäämässä PS:n puolelle?
      b. Tällä Pitkäsaarella tarkoitettanee Kostonsaaren ja Kuokansalon saarien välissä olevaa, nykyisin Rantasalmeen kuuluvaa saarta Haukiveden pohjoisosissa? Maakuntaraja ehkä oikaisee leikaten Pitkäsaaren PS:n puolelle? Tietoja mahd. taannoisesta kuntaliitoksesta Rantasalmi/Kangaslampi ei toistaiseksi ole! Ehkäpä liittyy läheisellä Linnansaaren alueella tehtyihin vesitilusjärjestelyihin? Kohta b. selvitetty 17.4.2009. Ks. A15
    11. PS:/Kn: Sonkajärvi/Kajaani (Kajaanin mlk)
      Joskus vuoden 1956 jälkeen on Sonkajärvestä liitetty Kajaaniin alue, joka on Sukevan pohjoispuolella rautatien varressa. Alueella (592 ha) on Ritasuon turvetuotantoalue ja Suovasuo. Maakuntaraja oikaisee jättäen palan Kajaania Pohjois-Savon maakunnan (PS:) puolelle. Ks. aluetta Kansalaisen karttapaikalla.
    12. Obb:/LkE: Rovaniemi/Sodankylä
      Unarin Luusuan kylän tuntumassa on 865 ha:n alue, joka on liitetty joskus vuoden 1956 jälkeen Rovaniemestä (maalaiskunnasta) Sodankylään. Alue kuuluu Obb:n puolelle.
      Ks. Kansalaisen karttapaikka.

    13. U:/EH: Mäntsälä, Nikinoja/Kärkölä, Lappila
      Mäntsälästä on liitetty Kärkölään runsaan 9 ha:n peltoalue, jonka keskellä virtaa Tervahaudanoja. Melkein suorakaiteen muotoinen alue näkyy vielä Mäntsälään kuuluvana vuoden 1942 pitäjänkartalla 1:20 000, 6740/50-24°-560/70 LAPPILA. Digitoitu 19.4.2009

    14. Lkoc:/Lkor: Kittilä/Sodankylä
      Kemin Lappia läntiseen ja itäiseen osaan jakava raja ei ole eteläosaltaan aivan suoralinjainen. Yleistetyissä karttaesityksissä ei ilmene pääasiassa Sodankylään kuuluvat omistukset, jotka työntyvät "Kittilän puolelle" melko suoraviivaiseen rajaan nähden.
      Ne näkyvät mm. taloudellisessa kartassa v. 1945 ja vielä vuoden 1992 kuntarajojen kartassa. Vasta vuoden -92 jälkeen on suoritettu alueliitoksia siten, että Kittilän ja Sodankylän välinen raja on huomattavasti suoristunut. Nämä alueet (5 kpl) digitoitu 22.10.2009

    15. V:/EH: Nummi-Pusula/Somero
      Nummi-Pusulan Hyrkkölän kylästä 4 taloa liitetty Someroon 1.1.1975 lukien. VNp 187/1974. Alue (27,4 ha) on Lahnalammin etelä- ja kaakkoisrannalla. Tilat 3:37 - 3:40. Tämä alue digitoitu 5.2.2011

    D. Rajan pinnassa olevat erilliset alueet, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet provinssiin EK:

    Lähinnä perhostutkijat ovat katsoneet näiden alueiden nykyään kuuluvan maakuntaan (ES = Etelä-Savo)
    Ks. Suomen eliömaantieteellisten maakuntien aluemuutoksia (Pertti Pakkanen)


    1. Nuijamaa (Lappeenranta)
      Nuijamaan kunta on liitetty Lappeenrantaan 1989.
      Peruskartat: kunnan läntisen osan rajat hakusessa: lehdet 3133 11 VAINIKKALA ja 3133 12 RAPATTILA. Saimaan kanavan itä- ja koillispuoli selvitetty: lehti 4111 03
      Ks. esim. Vanha kartta Nuijamaasta vuodelta 1941 eli heti talvisodan jälkeen piirrettynä.
      Nuijamaan läntisen osan Suomen puolella olevat alueet ovat pienentyneet vuosien 1943 ja 1955 välisenä aikana (1946?) 27,7 km²:n verran (liitetty Lappeen kuntaan).
      30-luvun lopulla vallinneet rajat näkyvät kylien rajoina vuoden 1958 peruskartoilla, joissa toki viimeiseksi jäänyt Nuijamaan rajalinja on vieläkin vahvemmalla viivalla esitettynä.
      Läntinen Nuijamaa digitoitu peruskartoilta 1.4.2009

    2. Jääski (Joutseno & Imatra)
      Peruskartat: 4111 03, 4112 01, 4112 04, 4112 05 ja 4112 08
      Rajat digitoitu tarkasti 2007 (Pitäjänkartasto 1:20 000)


    3. Entinen Vahviala (Ylämaa & Lappeenranta) kuuluu ainakin osittain edelleen maakuntaan EK: !
      Osittain valtakunnan rajan takana sijainnut Vahvialan kunta on perustettu 1921 ja lakkautettu 1945.
      Ks. myös Vahvialan kartta
      Peruskartat: 3133 07 + 10 RUMPU, 3133 08 SIMOLA ja 3133 11 VAINIKKALA
      Vanhat, Suomen puolella olevat rajat vielä tarkistusta vailla. "Annales -38" näyttää jättäneen Vahvialasta maakunnan ES: puolelle alueet, jotka ovat olleet Lappeen pitäjää ennen Vahvialan perustamista.
      Lappeen ja Vahvialan välinen raja on väärin piirretty vuonna 1936 painetussa karttapohjassa! Esim. Hiivaniemen kylä Telkjärven länsipuolella näyttää kuuluneen Vahvialaan vv. 1929-1945, myös maakuntarajojen määrittämisen ajankohtana 1930. Ks. VNp 421/1929. Joskin päätös VNp 178/1931 on omiaan aiheuttamaan runsaasti epäselvyyttä, milloin Hiivaniemen kylä tosiasiallisesti tuli Vahvialaan liitetyksi? Vahvialan historiikki Karjala-lehden N:o 45 Pitäjä pitäjältä-liitteessä (11) vuodelta 1970 (ks. Vahviala) mainitsee, että kylä liitettiin Lappeen pitäjästä Vahvialaan jo vuoden 1923 alusta lähtien. Viipurin läänin Maakirjassa on Hiivaniemen kohdalla teksti: "Valtioneuvoston päätös 17/8 1921. Siirretty Vahvialan kuntaan." Uudistusasiakirjoissa vastaavasti on merkintä: "Kylä siirretty Lappeen kunnasta Valtion. määr. 17/VIII 1921 ja 28/XII 1929. As.kok. N:o 178(1931)"
      Paikoitellen työläs selvitettävä, koska kuuluu ns. "Kielletyt kartat" -alueeseen. Ennen Vahvialan perustamista alue kuului Viipurin mlk:n (Viipurin pitäjä) alaisuuteen. Vahvialan rajat hahmottuvat selkeästi vuoden 1958 peruskartoilta kylien rajoja noudatellen. Lounaisosassa Vahvialan rajana oli kylänraja Häsälä ja Timperilä, ei Orilammenpuro, kuten linkitetyssä kartassa! Maakuntarajan kulkuun ko. rajan osa ei kuitenkaan vaikuta, sillä Vahviala Ylämaan naapurina on katsottava kokonaisuudessaan kuuluvaksi provinssiin EK:
      Vahvialan raja digitoitu vuoden 1958 peruskartoilta 31.3.2009


    Linkkejä

    Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Alueliitokset lääneittäin, kunnittain ja kylittäin. Parantunut käyttöliittymä (2010). Usein myös Valtioneuvoston päätösten tekstisisältö.
    Sisäasiainministeriö: kuntamuutoksia Vaatii nykyään sisäänkirjautumisen!
    Pitäjänkartasto
    Karelia maps
    Jyväskylän yliopiston historialliset kartat
    Säädösmuutosrekisteri www.edilex.fi: Valtioneuvoston päätösten arkisto. Kuntaliitokset ja osa-alueiden liitokset otsikkotasolla.
    Timo Meriluodon VANHAT KARTAT http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/: Erittäin laaja kokoelma taloudellisia karttoja, pitäjänkarttoja, topografikarttoja, peruskarttoja ym.

    Tiedostoja Google Earth -alustalle

    Kaikki maakunnat 25.12.2017 (*.kmz 477 kt)
    Lajitietokeskuksen tuottama kartta (*.kmz 709 kt) [Päivitetty 24.04.2017]
    1992 kuntarajat 1:100 000 (*.kmz 987 kt)
    2007 kuntarajat 1:5000 (*.kmz 2,51 Mt)
    Yhtenäiskoordinaatistoruudukko (*.kmz 1,9 Mt)
    EUREF-ruudukko (*.kmz 879 kt)

    Pystytkö auttamaan?

    Vuonna 1938 1930 määriteltyjen maakuntarajojen aikaiset kuntarajat ovat jääneet elämään kylänrajoina!
    Jos sinulla on hallussasi (perus)karttamateriaalia edellämainituilta alueilta tai tiedossasi internet-linkkejä, joista karttamateriaalia löytyy, ottaisin ilomielin vastaan skannattuja dokumentteja tai linkkejä sellaisiin. Hyvälaatuinen valokopio voisi tulla myös kyseeseen. Mittakaavalla ei sinällään ole merkitystä, kunhan kartasta löytyy riittävän yksiselitteiset kiintopisteet (miel. koordinaattiristit tai -ruudukko), joilla sen voi kiinnittää työtiedoston koordinaatistoon. Rajojen sijainti tulisi voida (suurennettuna) mitata niin tarkasti, että sijaintitarkkuus maastossa vastaa vähintään 20-50 m:n tarkkuutta. Ihan metrintarkkoja koordinaatteja emme tässä työssä välttämättä tarvitse, joskin sellaisia voidaan hyödyntää eteen sattuessa. Teidän eri alueille kohdistuvasta paikkallistuntemuksestanne voi olla myös kovasti hyötyä projektissa esiin tulleita avoimia kysymyksiä ratkaistaessa. Kaikki tiedot kovasti tervetulleita.

    Kiitokset

    Projektissa tähän saakka avustaneet:
    Elina Enho
    Sami Haapala
    Nils Hellberg
    Harri Jalava
    Jere Kahanpää
    Kari Kaisla
    Jorma Kelo
    Matti Koivikko
    Heikki Kronholm
    Raino Lampinen
    Pekka Malinen
    Matti Munnukka
    Jussi Mäkinen
    Jorma Nivamäki
    Mikko Paartola
    Juho Paukkunen
    Pekka Raukko
    Hannu Saarenmaa
    Janne Sinkkonen

    Palautetta toivoisin osoitteeseen:
    hannu.tannerluukku.com
    PS.
    Ethän lähetä isoja karttakuvia tähän "toissijaiseen", pieneen postilaatikkoon. Saat paluupostiviestissä isomman postilaatikon osoitteen.

    Takaisin/Back